Tervetuloa Etelä-Kymenlaakson perinneyhdistyksen sivuille!

Etelä-Kymenlaakso sodassa 1939–1945

Rintaman läheisyys tuntui sotavuosina 1939-45 Etelä-Kymenlaaksossa. Alueella koulutettiin ja perustettiin sodan ajan joukkoja sekä käytiin taisteluja. Samalla kotirintama kantoi oman vastuunsa yhteisestä ponnistuksesta pitämällä yllä yhteiskunnan keskeisiä toimintoja. Kotirintama otti vastaan myös sodan kauhut pommitusten ja muiden sotatoimien muodossa ml. partisaanien toiminta.

Talvisodassa merkittävimmät taistelut käytiin sodan loppuvaiheessa Kotkan-Virolahden välisellä rannikolla. Kotkan lohkon rannikkojoukot, erityisesti kiinteä rannikkotykistö yhdessä suojeluskuntapataljoonien ja merivoimien jalkaväen tapaan taistelevien yksiköiden kanssa torjui maihinnousuyritykset rajuissa taisteluissa maaliskuussa 1940.

Välirauhan aikana alueella käynnistyi Suomen kaikkien aikojen suurin rakennushanke, kun Salpalinjaa rakennettiin uuden itärajan turvaksi. Uutta rajaa valvottiin ja suojattiin samalla, kun koulutettiin uusia joukkoja.

Jatkosodan alussa 8. Divisioonan joukot suorittivat tunnustelevia hyökkäyksiä rajan yli Virolahdella. Suursaaren valtaukseen lähdettiin talvella 1942 Haminan ja Kotkan alueilta. Sodan loppuvaiheessa valmistauduttiin torjumaan vihollinen hyvään valmiuteen saatetun Salpalinjan tasalla. Kotirintamalle uusi sota tarkoitti kovaa työntekoa, niukkuutta säännöstelyn alaisuudessa ja neuvostodesanttien uhkaa. Neuvostoliitto ei enää sodan loppuvaiheessa vaatinut antautumista, armeija vetäytyi lyömättömänä uusien rajojen taakse, itsenäisyys säilyi.

Rauhanteossa Etelä-Kymenlaakso menetti osan alueistaan Neuvostoliitolle. Virolahden itäiset osat, osia Miehikkälästä ja useat Suomenlahden saaret jouduttiin luovuttamaan. Sodan jälkeisiin vuosiin antoivat oman leimansa menetettyjen alueiden asukkaiden asuttaminen myös eri puolille Etelä-Kymenlaaksoa. Merimiinojen raivaus oli sodan jälkeen vaativaa ja vaarallista työtä ja sitä riitti vuosikymmeniksi.

Perinneyhdistys ja perinneosastot

Sotien 1939–1945 Etelä-Kymenlaakson perinneyhdistys perustettiin Haminassa 16.10. 2021 Etelä-Kymenlaakson miesten ylimääräisiin harjoituksiin (YH) lähdön vuosipäivänä. YH:iin lähdettiin Haminan rautatieasemalta kaksi päivää joukkojen perustamisen jälkeen. Joukot kuuluivat pääosin JR 32 (myöhemmin JR 5) ensimmäiseen pataljoonaan.

Yhdistys on perustettu vaalimaan ja koordinoimaan sotaveteraanien ja sotasukupolven perintöä. Niin kauan kuin joukossamme on vielä veteraaneja ja heidän puolisoitaan tai leskiä yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä on järjestää heille hoiva- ja tukityö viimeiseen iltahuutoon saakka. Toiminnalle, kuten esimerkiksi maanpuolustukseen ja sotahistoriaan liittyvien vuosipäivien kunnianosoituksille on vuosikymmenien perinteet. Paikallisella tasolla toimivat perinneosastot ovat foorumeita, joissa ovat edustettuina kaikki ne yhdistykset, jotka ovat sitoutuneet ja ovat halukkaita toimimaan Tammenlehvän Perinneliiton periaatteiden mukaisesti. Etelä-Kymenlaakson perinneosastot on perustettu seutukunnallisesti kuten Kotka-Kymi-Pyhtään perinneosasto tai kuntien mukaan Haminaan, Miehikkälään ja Virolahdelle. Perinneosastot huolehtivat perinnetyöstä sekä hoiva- ja tukityöstä ruohonjuuritasolla. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen joukko-osastot, kunnat ja seurakunnat kutsutaan toimintaan mukaan. Neuvottelukunta valvoo yhdistyksen työtä ja varmistaa tarvittavien resurssien saamisen työlle.