Tämä tarina, on tarina suomalaisuudesta ja kaikesta siitä mitä veteraanit on hyväksemme tehneet.
Suomalaisuus on käsite, jota on vaikea selittää sanoin. On varmaan yksinkertaisempaa yrittää selittää sitä konkreettisin asioiden kautta. Vieraalle, ulkopuoliselle selvitettäessä sanaa ”suomalaisuus” luettelossa olisi ainakin : Sisu, sauna, terva, viina ja kun luettelossa olevia asioita esimerkkien kautta selvennettäisiin vieraalle luulisi suomalaisuuden aukeavan kaikille.
-Mutta luettelo jäisi mielestämme puutteelliseksi jos mukaan ei otettaisi yhtä sodistammekin. Vuosien -39 ja 40 sota on yksi sellaisista tapahtumista joka kuuluu suomalaisuuteen. Nimen talvisota se käyty sota sai puheissa vasta paljon myöhemmin.
Talvisota oli ensimmäinen tapahtuma itsenäisen kansamme vaiheissa joka osoitti että meistä on itsenäisiksi, ja kukaan ei ollut valmis siitä oikeudesta myöskään vapaaehtoisesti luopumaan. Suomalaisuuteen liittyy myös luottamus oikeudenmukaisuuteen, ja aika annos toiveajatteluakin. Hyvä niin, sillä jos pelkät numerot voimasuhteista olisivat saaneet kansamme senaikaiset ihmiset lannistumaan etukäteen, ei vapaata Suomea enää olisi. Tämä on iso KIITOS veteraaneille, joiden muistoja me yritämme vaalia. Tämä on sitä oikeaa ”veteraanien perintöä”
Taustaa ja yleistä historiaa. Miksi tilanteeseen jouduttiin:
Neuvostoliiton ja Saksan välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin 23.8.1939. Ulkoasiankomisaari Molotov ja ulkoasianministeri Ribbentrop hyväksyivät samalla myös salaisen lisäpöytäkirjan, jossa Eurooppa jaettiin näiden kahden maan välillä. Neuvostoliiton etupiiriin kuuluivat mm. Suomi, Viro, Latvia ja Liettua.
Molotov esittää Suomen hallitukselle neuvottelukutsun 5.10.1939 jossa käsiteltäisiin ”konkreettisia poliittisia kysymyksiä”. Tällaisen kutsun olivat saaneet jo aikaisemmin Viro, Latvia ja Liettua jossa kyseiset maat joutuivat luovuttamaan sotilastukikohtia Neuvostoliitolle sekä tekemään avunantosopimuksen.
Neuvostoliitto oli jo syyskuun alussa alkanut keskittämään joukkoja Leningradin sotilaspiiriin ja muualle Suomen rajan läheisyyteen. Tämän seurauksena Suomessa alkaa 5-7.10.1939 osittainen liikekannallepano ylimääräisten harjoitusten nimellä (YH), Suomi aloittaa joukkojen siirrot kohti Karjalan Kannasta.
Valtioneuvos J.K. Paasikivi lähtee kohti Moskovaa lokakuun 9 päivä 1939. Samana päivänä Saksa ilmoittaa ettei se voi tukea Suomea Neuvostoliiton suhteen. Myöhemmin Neuvostoliiton koneet loukkaavat Suomen ilmatilaa. Seuraavana päivänä Suomen armeija aloittaa ylimääräiset kertausharjoitukset. 12.10 alkaa yleinen liikekannallepano.
12-14.10.1939 välisenä aikana käydyissä neuvotteluissa Neuvostoliitto esittää vaatimuksensa Suomelle. Vaatimuksena on mm. että Suomi luovuttaa Suomenlahden ulkosaaret, Osia Kannaksesta, Hangon meritukikohdakseen sekä Lappvikin sataman. Korvaukseksi Suomi saisi alueita Itä-Karjalasta.
Suomi ei tähän suostu, ja Stalin on sanonutkin että, suomalaiset on kansa joiden päähän järki on taottava. Stalinhan ei hyväksynyt jääräpäisyyttä pienimmissäkään asioissa Venäjälläkään, vaan jo pienikin epäillys sellaisesta tiesi teloitusta. Olit sitten vaikka kuinka korkea upseeri tahansa.
Eteläpohjalaiset talvisodassa
Lokakuun 11. päivänä Seinäjoen Sotilaspiirin Esikunta käynnisti liikekannallepanosuoritusten sarjan. Reserviläiset saapuivat jo saman päivän illalla tai viimeistään varhain seuraavana aamuna eri pitäjien kokoontumispaikoille. Oheiseen taulukkoon on koottu yhteenveto eri kokoontumispaikoista ja ajoista.
Teuva | Harjulan kansakoulu | 11.10. klo 20 |
Jurva | Järvenpää, Marttilan talo | 12.10. klo 01 |
Karijoki | Karijoen Nuorisoseurantalo | 11.10. klo 23 |
Kauhajoki | Suojeluskuntatalo | 11.10. klo 24 |
Isojoki | Isojoen Seurojen talo | 12.10. klo 02 |
Kurikka | Koiviston Suojeluskuntatalo | 12.10. klo 01 |
Jalasjärvi | Jokipiin Nuorisoseurantalo | 11.10. klo 24 |
Ilmajoki | Tuomikylän kansakoulu | 11.10. klo 20 |
Peräseinäjoki | Kirkonkylän Suojeluskuntatalo | 11.10. klo 22 |
Alavus | Alavuden Nuorisoseurantalo | 11.10. klo 23 |
Töysä | Tuurin Nuorisoseurantalo | 11.10. klo 23 |
Kuortane | Ylijoen kansakoulu | 11.10. klo 23 |
Nurmo | Lottatalo | 11.10. klo 21 |
Kauhava | Kauhavan Nuorisoseurantalo | 11.10. klo 22 |
Seinäjoki | Yhteistalo | 11.10. klo 22 |
Lapua | Lapuan Suojeluskuntatalo | 12.10. klo 05 |
Ylihärmä | Ylihärmän Suojeluskuntatalo | 11.10. klo 21 |
Vimpeli | Kirkonkylän Suojeluskuntatalo | 11.10. klo 20 |
Lappajärvi | Lappajärven Suojeluskuntatalo | 11.10. klo 02 |
Evijärvi | Kivijäeven kansakoulu | 11.10. klo 20 |
Kortesjärvi | Kortesjärven Suojeluskuntatalo | 11.10. klo 23 |
Alajärvi | Kurejoen Maamieskoulu | 12.10 klo 05 |
Alahärmä | Alahärmän Työväentalo | 11.10. klo 22 |
Isokyrö | Orismalan kansakoulu | 11.10. klo 24 |
Laihia | Laihian Työväentalo | 12.10. klo 01 |
Ylistaro | Ylistaron Suojeluskuntatalo | 11.10. klo 24 |
Vähäkyrö | Toukolan Nuorisoseurantalo | 11.10. klo 23 |
Talvisodan tunnetuimpiin eteläpohjalaisjoukkoihin lukeutui everstiluutnantti Matti Laurilan johtama jalkaväkirykmentti 23 (JR23). Rykmentti oli osa 8. divisioonaa ja alla tarkempi kuvaus divisioonan joukoista:
8. Div. pääosien perustaminen 14.10.1939
Seinäjoen sotilaspiiri sai tehtäväkseen perustaa 8.divisioonan esikunnan lisäksi sen johtoon tulevia joukkoja.
8. DE (Lapua)
Eskadroona (Nurmo)
Kev.Os. 8 (Nurmo), ltn Kaarlo Parviainen, ltn Olavi Peltola
III/24 kapt Lampinen
EK (Alavus, vänr Palmgren)
7.K (Peräseinäjoki), ltn Väinö Kannas
8.K (Alavus,) ltn Kalle Kivistö
9.K (Peräseinäjoki), ltn Jorma Kirkkala
3.KKK (Alavus), kapt Einari Suomela
JR23 komentaja ev.luutn Matti Laurila
adj. ltn Merenheimo Kalervo
tied. ups kapt. Havumäki Urho
rykm. lääk. kapt. Ylänkö Veli
pastori alik. Lehtola Yrjö
Esikuntakomppania (Jalasjärvi)
Krh.K (Jalasjärvi)
Rykmentin kolonna (Lapua)
I/23 komentaja kapt Veikko Vallas, kapt Valtimo
EK (Isokyrö), patl, adj. ltn Laukka Johan Henrik
läh. ups. ltn Ahola Eino Osmo
patl- lääk ltn Ahto Aito
lääk vänr. Niinimaa Erkki
kss ups vänr Kangas Jaakko Olavi
1.K (Isokyrö, Laihia, Kauhava) ltn Keijo K Kanerva, ltn Anttikoski
Ij: ltn Simola Einari, vänr Luoma Lauri
IIj: vänr Kuusalo Reino
IIIj: vänr Kuusela Urho
IVj: vänr Hjelt Esko
1.K:n vääpeli kers. Piuhola Arvi
2.K (Vähäkyrö), ltn Kalle Hissa
Ij: kers Jaakko Antila
IIj: vänr Aaro Rämä
IIIj: vänr Martti Salomaa
IVj: vänr Iiska Hautala
2.K:n vääpeli,
3.K (Jurva, Isojoki, Teuva), ltn Valtimo Veikko
Ij: vänr Lauri Kotkanen
IIj: vänr Martti Anttikoski
IIIj: vänr Olavi Lipasti
IVj: vänr Lindegren
3.K:n vääpeli,
1.KKK (Laihia), ltn Vihantola Lauri
Ij: vänr Penttilä Osmo
IIj: vänr Reino Lehtonen
IIIj: vänr Matti Ristiluoma
1.KKK:n vääpeli, vääpeli J. B. Jussila
II/23 Komentajat kapt V. Järvinen, kapt P.Osala, maj K. Sihvo, ratsum Hälvä, kapt Vuorenmaa, ltn Syrjämäki
EK (Kauhava), ltn Martti Virrankoski
4.K (Kauhava), ltn Yrjö Haavisto, ltn Railo
Ij: vänr Kalervo Railo
IIj: vänr Esa Lampela
IIIj: vänr Juho Korpijaakko
IVj: vänr Matti Passi
4.K:n vääpeli, vääpeli Väinö Kätkä
5.K (Ylistaro), ltn Paavo Osola
6.K (Ylihärmä, Ylistaro) ltn Kaarlo Kari, Ltn Poussa, Ltn Arvi Syrjämäki
Ij: vänr Aarre Annala
IIj: vänr Martti Saarentaus
IIIj: korn Uuno Kangas
IVj: vänr Pentti Hissa
6.K:n vääpeli,
2.KKK (Ylistaro), ltn Laijo Järvi
III/23 komentajat maj Boijer-Spoof, kapt A.M. Lindeqvist, kapt Vilho Korte, kapt Reino Korhonen, kapt Aarne Koivisto, maj C.Otto Lilius, kapt Tiiska, kapt Jouna O.Valtonen
patl. adj. vänr Vauhkonen Onni
viesti ups. ltn Luukko Armas F
patl lääk. ltn Paloheimo Martti Kaarlo
EK (Kuortane)
7.K (Kuortane), ltn Koivisto Aarne, ltn Saarto Yrjö
Ij: vänr Sulo Korpela
IIj: vänr Rauni Irjala (Vaasa)
IIIj: vänr Paavo Ruismäki
IVj: vänr Veikko Soramäki
7.K:n vääpeli kers Heikki Rinta-Rasula
8.K (Töysä), vänr Oiva Latikka, ltn Otto Tunturi
Ij: vänr Aarno Kauppila (Seinäjoki)
IIj: vänr Yrjö Majaniemi (Vaasa)
IIIj: vänr Pauli Lehtola (Vaasa)
IVj: vänr Bruno Ripatti (Helsinki)
8.K:n vääpeli
9.K (Lapua, Karijoki), ltn Ilmari Siivonen, ltn Verner Kivinen, kapt Armas Aaltonen
Ij: ltn Ilmari Alho, vääp Aukusti Peurala
IIj: vänr Rainer Perälä
IIIj: vänr Yrjö Saarenpää
IVj: vänr Mikko Nurminen
9.K:n vääpeli, kers Uuno Tasavuori, kers Veikko Pöntinen
3.KKK (Lapua), ltn Verner Kivinen, ltn Gadd, ltn Oiva Latikka
E/KTR 8 (Kurikka)
I Psto (Kauhajoki)
1.Ptri (Kauhajoki)
2.Ptri (Kauhajoki)
3.Ptri (Kauhajoki)
Kolonna (Kauhajoki)
II Psto (Ilmajoki)
4 Ptri (Ilmajoki)
5.Ptri (Ilmajoki)
6.Ptri (Kurikka)
Kolonna (Kurikka)
8. VK (Seinäjoki)
9. LRak.K (Seinäjoki)
15.Pion.K (Alajärvi)
16.Pion.K (Vimpeli)
31. Pion.K /III AK (Alahärmä)
32. Pion.K /III AK (Lappajärvi)
8.Liik.K, KTR 3, PionP.15 (Evijärvi)
(Tässä vaiheessa JR23:n komppaniat ovat vielä tunnuksiltaan aakkosilla Ga – Gl)
Rykmentin komentaja evluutn Matti Laurila tarkasti rykmenttinsä Seinäjoen keskustorilla 17.10.1939 ennen lähtöä ”etelään”. Alkuperäisen suunnitelman mukaan 8.D piti keskittää Viipurin koillispuolelle, mutta suunnitelmat muuttuivat.
Divisioonan uudeksi keskitysalueeksi III AK:n esikunta valitsi itäisen Vuoksen pohjoispuolen. Joukot lähtivät Seinäjoen asemalta 18.10.1939 ja saapuivat Sairalan ja Inkilän asemille. Näin alkoi eteläpohjalaisten yli kuukauden kestäneet ylimääräiset harjoitukset ennen talvisodan syttymistä.
Keski-Suomen sotilaspiiri perusti 10.divisioonan, jossa myös oli Etelä-Pohjanmaan joukkoja.
JR30 (evluutn Armas Kemppi) (Lehtimäki, Soini, Ähtäri)
I/30 (Maj Jaakko Sohlo)
II/30 (Maj Teppo Sorri)
III/30 (Maj Eino Polon)
Myös monissa muissa yksiköissä palveli eteläpohjalaisia, esimerkkeinä III armeijakunnan esikunta, joka oli muodostettu Seinäjoella, Suomen Valkoinen Kaarti eli 1. prikaati, URR, JR64, SVK ja jääkäripataljoona 4.
JR23 taisteli keskisuomalaisten kanssa Taipaleessa kokien kovia tappioita, mutta aiheuttaen raskaita menetyksiä myös vastapuolelle. Vuosalmella edellä mainitut eteläpohjalaiset yksiköt kohtasivat ja taistelivat rintarinnan sodan loppuvaiheessa.
Talvisodan viimeiset päivät Vuosalmi-Äyräpää-taisteluissa toivat eteläpohjalaisille raskaita tappioita. Maaliskuun viidentenä päivänä 1940 Kevyt Osasto 8:n nurmolaiset miehet ryntäsivät rohkeasti Kirkonmäkeen. Siellä menetettiin yli 40 miestä kaatuneina ja saman verran haavoittuneina. Yksin JR23 menetti viimeisten päivien taisteluissa 418 miestä. Kun rauha laskeutui kolmantenatoista päivänä maaliskuuta, rykmentissä oli jäljellä enää noin 800 miestä. Eteläpohjalaisia taistelussa 2 -teoksessa todetaan tästä: ”Sodan alkaessa sitä olisi kutsuttu pataljoonaksi.”
Eteläpohjalaiset jatkosodassa
Jatkosotaan eteläpohjalaiset lähtivät jo valmiiksi hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. Talvisodan jälkeen, välirauhan aikana, sotilaslääni oli myllätty uusiksi ja Etelä-Pohjanmaan yhtenäinen suojeluskuntapiiri oli jaettu läntiseen ja itäiseen piiriin. Everstiksi ylennetty Matti Laurila komensi itäistä piiriä, ja everstiluutnantti Eero Juva läntistä piiriä. Vaasan sotilaslääniä komensi eversti Hannu Esa Hannuksela, joka ryhtyi komentamaan sotilasläänistä koottavaa 19. divisioonaa. Ristiriitaiset ajatukset johtuivat siitä, että eteläpohjalaiset kokivat tuleensa ohitetuksi, kun eversti Matti Laurila ei toiminutkaan eteläpohjalaisen divisioonan komentajana vaan heitä johti pohjalaisille tuntematon Hannuksela. Laurila komensi saman divisioonan jalkaväkirykmentti 16:tta ja Juva jalkaväkirykmentti 58:aa. Kadettikoulun johtaja Into Salmio saapui lakeuksille jalkaväkirykmentti 37:n komentajaksi.
19. divisioonan kuuluvat jalkaväkirykmentit koottiin seuraavista pitäjistä: JR16 koottiin Alavudelta, Kuortaneelta, Lapualta, Lehtimäeltä, Peräseinäjoelta, Soinista, Töysästä ja Ähtäristä. JR58 koottiin Isojoelta, Jalasjärveltä. Jurvasta, Karijoelta, Kauhajoelta ja Teuvalta. JR37 koottiin Alahärmästä, Laihialta, Evijärveltä, Isostakyröstä, Kauhavalta, Kortesjärveltä, Vähästäkyröstä, ja Ylistarosta. Kenttätykistörykmentti 10 koottiin Ilmajoelta.
19. divisioona aloitti hyökkäyksen suunnassa Kitee – Matkaselkä – Repomäki. Hyökkäyksessä oli ongelmia heti alussa. Divisioonan hyökkäysalueelta oli saatavissa huonosti tiedustelutietoa, ja näin jouduttiin usein hyökkäämään vajavaisin tiedoin vahvasti varusteltuja asemia ja bunkkereita vastaan. Vastustaja oli kova, sillä Neuvostoliiton puolella taisteli hyvin motivoituneita valiojoukkoja. Taisteluja ei helpottanut myöskään 19. divisioonan komentaja Hannukselan ja esikuntapäälllikkö Liliuksen huonot välit eversti Laurilaan. Pikku hiljaa vaikeudet voitettiin ja joukot lähtivät etenemään, ja elokuussa eteläpohjalaisjoukot katselivat jo Laatokan rantoja. Näiden raskaiden hyökkäysvaiheiden jälkeen 19. divisioona organisoitiin uudelleen ja lopulta purettiin. Osa sen miehistä kotiutettiin. Näitä tapahtumia seurasi hieman rauhallisempi ajanjakso, joka tunnettaan asemasotavaiheena.
Helvetti pääsi valloilleen kesällä 1944, kun Neuvostoliitto aloitti yleishyökkäyksen. Silloin suomalaiset saivat tosissaan torjua neuvostojoukkojen vyörytystä ja yritystä miehittää Suomi. Tässä vaiheessa eteläpohjalalainen JR58 osallistui taisteluihin Viipurin suunnalla johtajanaan edelleen everstiksi ylennetty Eero Juva. Eteläpohjalaisia taisteli muissakin yksiköissä, kuten JR16:ssa (joka muutettiin prikaatiksi), Laguksen panssaridivisioonassa, JR7:ssä, JR8:ssa, JR9:ssä, kenttätykistörykmentti 10:ssä ja kevytpatteristo 24:ssä.
Suomalaiset torjuivat vihollisen rankoissa taisteluissa, ja lopulta Suomi säilytti itsenäisyyden. Eteläpohjalaisia taisteluissa 2 -teoksessa todetaan osuvasti ”-Uhrin ansiosta lippu liehuu”. Tähän voimme varmasti yhtyä.
Eteläpohjalaisia kaatui talvi- ja jatkosodassa yhteensä 6476.
Tämä eteläpohjalaisen sotahistorian esittely oli vain pinnallinen raapaisu, mutta toivon mukaan se herättää mielenkiinnon 1939—1945 -aikaisiin tapahtumiin. Suosittelemme tutustumaan lähteinä olevaan kirjallisuuteen, josta saatte tarkemman ja yksityiskohtaisemman kuvauksen eteläpohjalaisten ja koko Suomen sotareissuista. Näiltä sivuilta löydät myös Kirja, elokuvat ja muu media –suosituksia aiheesta.
kirjoittanut
Raimo Kallioniemi, Kimmo Sorko ja Juha Rinnekari
Lähteet
- Eteläpohjalaisia taisteluissa 2
- Laurilan verikoirat
- Laurilan verikoirat 2
- Hannuksela vastaan Laurila,
- Lakeuksien eversti Matti Laurila
- Kiviniemen lukko
- TV2 dokumentti
- Lakeuden ristit (2002)
- Wiki
Näillä sivuilla julkaistaan tulevaisuudessa lisää eteläpohjalaisia sotamuistoja kirjoituksina, videoina ja äänitteinä.