Keski-Suomeen kätkettiin karkeasti arvioiden 900 kivääriä, 800 konepistoolia, sata pikakivääriä ja kuusikymmentä pistoolia. Raskaampaa aseistusta edustivat kymmenkunta konekivääriä ja kevyttä kranaatinheitintä sekä suuri määrä panssarintorjunta-aseita ja miinoja.

Keski-Suomen kätkennän johtajat menestyivät myöhemmässä elämässään. Jukka Malmivaarasta tuli Kuopion piispa, Eero Kivelästä kansanedustaja ja presidentin valitsijamies. Kumpikin tuomittiin yli vuoden vankeusrangaistukseen.

Eero Kivelä nousi eduskuntaan Kalle Jutilan varamiehenä suoraan vankilasta. Sattumalta Kivelä kuuli vartijaltaan Jutilan siirtyneen suurlähettilääksi Washingtoniin. Seuraavassa kuulustelussa Kivelä ilmoitti olevansa istuva kansanedustaja ja nauttivansa parlamentaarista koskemattomuutta. Valpon ei auttanut kuin vapauttaa Jyväskylän pääkätkijä.

Monet tuomitut olivat kotiseutunsa vaikuttajia: pankkimiehiä, pappeja ja yritysjohtajia. Lakkitehtailija Fredriksonin kerrotaan kehystäneen tuomion työhuoneensa seinälle. Myöhempi maaherra Matti Jaatinen jäi tuomiotta, mutta osallistui koulupoikana kätkentään.

Usein kätkentä eteni suvun piirissä. Hankasalmelta tuomittiin vankeuteen neljä Jalkasta. Töysän perheessä Petäjävedellä sovittiin puhuttavan asiat isän päälle. Isä jouti vankilaan, kun pojat pyörittivät maatilaa ja linja-autoliikettä.

Asekätkentäjuttu on yhä Pohjoismaiden suurin rikosprosessi. Keski-Suomen kätkijät saivat noin 80 vankeustuomiota, joiden yhteismäärä oli noin 25 vuotta. Koko maassa tuomittiin 1488 hengelle vankeutta yhteensä lähes 400 vuotta. Tuomiot perustuivat poliittisista syistä säädettyyn taannehtivaan ja oikeudenvastaiseen lakiin. Tekohetkellään asekätkentä ei ollut rikos, vaan se säädettiin sellaiseksi myöhemmin.