VETERAANITYÖ KOHTI PERINNEAIKAA
Uusi perinneyhdistys näki päivänvalon
Tämän vuoden kansallinen veteraanipäivä 27.4. jäi vahvasti historiaan kun Laukaan Peurungassa perustettiin Tammenlehvän Keski-Suomen perinneyhdistys ry. Tilaisuutta oli todistamassa reilusti yli sata henkilöä, mukana myös muutama lähes 100 ikävuoden saavuttanut veteraani. Uuden yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoitti 24 yhdistystä tai tahoa. Vastaavia yhdistyksiä on maassa tällä hetkellä 17 ja tavoitteena on, että vuonna 2024 niitä olisi jo 25. Keski-Suomen kuntiin tullaan perustamaan rekisteröimättömät paikalliset perinnetoimikunnat, jotka toimivat kiinteässä yhteistoiminnassa uuden yhdistyksen kanssa. Keuruulla paikallisen toimikunnan perustamisen valmistelu aloitetaan toukokuun aikana.
Tammenlehvän Keski-Suomen perinneyhdistys tulee huolehtimaan elossa olevien veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskien tukiasioista ja valmistautuu ottamaan vastuun tulevien vuosien perinnetyöstä. – Jo silloin kun veteraanijärjestöt perustettiin, oli itsestään selvää, että jossain vaiheessa veteraanisukupolvi kutsutaan viimeiselle iltahuudolle, sanoi Jyväskylän sotaveteraanien puheenjohtaja Matti Krats, joka johti uuden yhdistyksen perustamiskokouksen.
Pidetään hyvää huolta Suomesta
Valtakunnallinen kansallisen veteraanipäivän pääjuhla järjestettiin Turussa teemalla: ”Sotiemme opetukset – tulevaisuutemme turvaksi. Ei enää koskaan yksin”. Juhlassa esiintynyt 105-vuotias veteraani Ilmari Koppinen toivoi tasapuolista kohtelua vielä elossa olevien veteraanien, puolisoiden ja leskien hyväksi. Tuleville vastuunkantajille ja päättäjille hänellä oli viesti: ”Pitäkää huolta tästä maasta hyvin”. Peurungassa 97-vuotias veteraani Lauri Lehtinen toivotti uudelle yhdistykselle menestystä ja mainitsi myös kotimaamme hyvästä huolehtimisesta tulevina vuosina.
Tammenlehvän perinneliiton tervehdys
Prikaatikenraali evp Hannu Luotola esitti vuonna 2003 perustetun Tammenlehvän perinneliiton tervehdyksen Peurungassa. – Sotiemme veteraanien perinnekentän rakennemuutos jatkuu. Sen lopputuloksena on valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tunnettu ja tunnustettu sekä arvostettu Tammenlehvän Perinneliitto – ainoa lajissaan Suomessa, totesi Luotola. Liiton toiminnan tarkoituksena on maakunnallisten perinneyhdistysten kanssa edistää kansallista yhtenäisyyttä, pitää yllä maanpuolustustahtoa, vaalia tammenlehvän sukupolven kulttuuriperintöä ja jatkaa veteraanien tukityötä.
Valtiovallan tukea luvassa
Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä julkaisi 9.3.2023 ehdotuksensa, miten Suomen 1939–1945 käymien sotien ja veteraanien perinnettä tulevaisuudessa säilytetään. Veteraaniperinnetyö ja sen rahoitus tulee tunnistaa pitkäjänteisesti yli hallituskausien ja hallitusohjelmien. Ehdotuksen mukaan veteraaniperinne ja -työ ovat kiinteä osa maanpuolustusta ja kulttuuriperintöä. Niistä huolehtiminen kuuluu laajalle joukolle: järjestöille, yhdistyksille, säätiöille, kunnille ja seurakunnille sekä valtiolle.
Veteraaniperinteen edistäminen ja rahoitus asetetaan puolustusministeriön ja sen hallinnonalan tehtäväksi. Se ohjaisi ja rahoittaisi tulevaisuudessa veteraaniperinnetyön edistämistä. Mikkelissä toimivan Sodan ja rauhan keskus Muistin erityistehtäväksi määritetään veteraaniperinne. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa yhdessä muiden veteraaniperinnetyön toimijoiden kanssa veteraaniperinne 2025 -hankkeen, joka suunnataan yläkoululaisille.
Elämme kaksijakoisessa ajassa
Nuoren miehen, Ville-Veikko Tarkkasen ajatukset tilaisuudessa esitti uuden yhdistyksen varapuheenjohtaja kouluneuvos Pekka Ruuskanen, koska Tarkkaselle tuli este osallistua tilaisuuteen. Ville-Veikko ajattelee näin: ”Elämme kaksijakoisessa ajassa. Suomessa me nuoret nautimme itsenäisyyden ajan suurimmasta vapaudesta, kun samaan aikaan Ukrainassa käydään taisteluja elämästä ja kuolemasta. Venäjän hyökkäys sai ymmärtämään kuinka hauras ja helposti särkyvä kokemus turvallisuudesta on. Sen pohjalta on helppo ymmärtää kuinka tärkeää vapaus ja rauha ovat. Niitä ei voi ottaa itsestään selvyytenä ja ne vaativat jatkuvaa suojelua. Tärkeintä isänmaallisuudessa on muistaa ne uhraukset ja korvaamaton työ, jonka veteraanit, lotat ja kotirintaman väki ovat tehneet. Tuo työ on mahdollistanut meille sen modernin yhteiskunnan, jossa tänä päivänä elämme. Meidän nuorten tehtävänä on turvata yhteiskunta, joka yhä edelleen rakentaa rauhaa, hyvinvointia ja lisää onnellisuutta.”
Maakunnallisesti arvokasta työtä
Veteraanitoiminnassa tehdään myös merkittävää maakunnallista perinne- ja kulttuurityötä, kertoi Keski-Suomen maakuntajohtaja Pekka Hokkanen päätössanoissaan. Hänen mukaansa on ollut huomattavissa, että yksittäisten yhdistysten maakuntatyö on ollut hiipumaan päin.
– Joukkojen ja voimien yhdistäminen on erittäin viisas ja kauaskantoinen ratkaisu, totesi Hokkanen. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu Jukka Kentala mainitsi tilaisuuden lopussa yhdistyksen perustamistyössä vallinneen hyvän yhteishengen ja hänelle on syntynyt vahva usko siihen, että varsinainen toiminta lähtee hyvin käyntiin.
Teksti: Tapio Paappanen
