Juhani Vakkuri
Tuusulan sotaveteraanit ry 1967-2022. Keuruu 2022
Sodanjälkeisten vaaran vuosien ja lamaannuksen jälkeen sotiemme veteraanien järjestötoiminta alkoi elpyä 1950-luvun lopulla. Tuusulan Sotaveteraanit ry perustettiin 25.4.1967.
Juhani Vakkuri on koonnut historiateokseen yhdistyksen monet eri kehitysvaiheet, alkuvuosien jäsenhankinnan ja toimintamuotojen hakemisen kautta suunnitelmalliseen ja aktiiviseen vuotuiseen toimintaan ja yhteistyöhön.
Historiateoksen tarkoituksena on kertoa, miten Tuusulan sotaveteraanit ry on vuosikymmenten aikana toiminut jäsenistönsä parhaaksi. Viimeisinä vuosinaan se on kehittynyt veteraaniperinnön siirtämiseksi nuoremmille sukupolville.
Muistojen laulut. Lauluyhtye Kanttiinin lotat
Kirjan teksti ja kuvitus: Maritta Pohls. @Maritta Pohls.
Kansikuva: Maritta Kiviranta
Graafinen suunnittelu ja taitto: Riku Pekkala
Paino: Kirjapaino Bookcover Oy, Seinäjoki 2021
Kuva kirjan kannesta: @Merja Kukkonen
Teos kertoo laulamisesta ja lauluista ja veteraanityöstä 2000-luvun alussa ja tuo esille sodan ajan muistoja ja tunteita. Teos sisältää joitakin nuotteja ja laulujen sanoja, mutta ei ole laulukirja.
Eri säveltäjien ja sanoittajien laulut ja niiden sanat liittyvät sodan ajan rintamaelämään tai kotioloihin ja erityisesti SA-ajan sotilaiden ja lottien muistoihin. Näitä lauluja lauletaan yhä evakkojen jälkeläisten perheissä, isovanhempien läsnä ollessa ja sodan ajan muistojen keskellä.
Kirja esittelee Lauluyhtye kanttiinin lotat, jotka näitä muistojen lauluja lauloivat, sekä kertoo konserteista, joissa yhtye esiintyi.
Teos on ostettavissa Lottamuseosta Tuusulasta.
Ilmatorjuntavoitto 1944. Helsinki pelastui.
Puolustusvoimien kehittämiskeskuksen julkaisu 1994.
@Pertti Alanen. Ahti Lappi.
Helsingin Ilmapuolustuksen Torjuntavoitto 1944.
Pertti Alanen. Ahti Lappi. Julkailija: Ilmatorjuntamuseosäätiö
@Pertti Alanen, Ahti Lappi. Kannen kuva: Reino Tenkanen
Nykypaino Oy. 2004.
Vuosien 1994 ja 2004 juhlavuosien teemanäyttelyihin painetut julkaisut kertovat Helsingin ilmapommituksista 1994.
Sadat kaupungit Euroopassa tuhoutuivat tai vaurioituivat toisen maailmansodan ilmapommituksissa ja satoja tuhansia ihmisiä kuoli tai haavoittui. Poikkeuksen muodosti Helsinki, joka säästyi pahimmalta kohtalolta tehokkaan ilmapuolustuksen ansiosta.
Avainasemassa olivat Ilmatorjuntarykmentti I:n raskaat patterit, joiden pelottava torjuntatuli pakotti viholliskoneet kääntymään takaisin. Suurhyökkäykseen osallistui noin 2 000 pommikonetta, jotka pudottivat yli 16 000 pommia. Niistä vain vajaa 5 % osui kaupunkialueelle, loput putosivat kohdealueen ulkopuolelle. Pommituksilla ei onnistuttu murkaamaan suomalaisten puolustustahtoa eikä saatu Suomea taipumaan epäedullisiin rauhan ehtoihin. Ensimmäinen ratkaisutaistelu päättyi torjuntavoittoon.
SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO 1940-2019
Sotainvalidit edellä käyden – vammoista huolimatta
Tuomas Hoppu
Keravan Sotaveteraanit ry 1967-2012
Katsaus yhdistyksen 45-vuotistaipaleelta
Kun Suomen Sotaveteraaniliitto v. 1967 perustettiin, syntyi maahan useita paikallisia veteraaniyhdistyksiä.
Keravalle yhdistys perustettiin 22 vuotta sodan päättymisen jälkeen. Lapilan kartanoon kokoontui 17 sotaveteraania, jotka päättivät perustaa Keravan Sotaveteraanit ry:n 9.3.1967. Järjestöön yhdistettiin vähän aiemmin 1960-luvulla perustettu Rintamamiesten asuntoyhdistys. Perustamiskokouksessa yhdistyksen hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Viljo Mäki, varapuheenjohtajaksi Pentti Laurén, taloudenhoitajaksi Jooseppi Silomaa, sihteeriksi Kalle Sariola sekä jäseniksi Rauni Lehtinen, Niilo Tyrväinen, Eino Virtanen, Kauno Nurminen ja Niilo Sjögren.
Toiminnan alkuvaiheessa tarkoituksena oli tehdä toimintaa tutuksi, hankkia ja antaa veljesapua ja huoltoa sekä henkistä sosiaalisiin, terveydellisiin ja taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille sotaveteraaneille, että heihin rinnastettaville henkilöille ja heidän perheilleen. Aatteellisena tavoitteena oli vahvistaa sotaveteraanien yhteenkuuluvuuden tunnetta, lisätä alttiutta vaikeuksissa olevien auttamiseen ja säilyttää yleiset kansalliset elämänarvomme jälkipolville. Nämä päämäärät olivat pääosin voimassa koko toiminnan ajan. Toiminta käynnistyikin veteraaniveljien ja heidän perheittensä avustamiseksi.
Vuosien myötä on toteutunut jäsenistön yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuuhenki, veljeä ei jätetä. Sotaveteraanit ovat saaneet arvostusta, mikä heille kuuluu. Siihen ovat vaikuttaneet myös tammenlehvien jako ja kansallisen veteraanipäivän juhlallisuudet. Keravalla seurakuntatyö ja kaupungin osallistumien veteraanityöhön on tullut veteraaneille läheiseksi.
Jäsenmäärä vaihteli vuosittain. Perustamisvuonna 1967 jäseniä oli 68, joista yksi oli nainen. Veteraanien keski-ikä oli tuolloin 52 vuotta. Vuonna 1989 veteraanien lukumäärä oli suurimmillaan 289 jäsentä. Vuonna 2008 uusittujen sääntöjen myötä sotaveteraanien puolisot ja lesket samoin kuin kannattajajäsenet tulivat äänivaltaisiksi jäseniksi yhdessä veteraanien kanssa. Vuonna 2012 veteraanien lukumäärä oli vähentynyt luonnollisen poistuman kautta alle sataan keski-iän ollessa jo 88 vuotta. Sääntömuutoksilla haluttiin turvata yhdistyksen jatkuvuus hoitaa yhdistyksen asioita viimeiseen veteraaniin asti.
