Talvisodan kokemusten perusteella divisioonien ilmatorjuntaa parannettiin lisäämällä kokoonpanoihin ilmatorjuntakonekiväärikomppania. Komppaniaan kuului päällikön, komentoryhmän ja toimitus(huolto)joukkueen lisäksi neljä ilmatorjuntakonekiväärijoukkuetta.
Joukkueiden varustuksena oli 6 kappaletta ilmatorjuntakonekivääreitä ja 4 – 6 kappaletta konekivääreitä. Käytännössä kyse oli tavallisista konekivääreistä, joissa oli ilmatorjuntajalusta. Ilmatorjuntakonekiväärit olivat yleensä VKT:n (Valtion Kivääritehtaan) kaksois-KK (7,62 mm:n) kalustoa (7,62 ITKK 31 VKT) ja joissain tapauksissa näiden tilalla oli 20mm ilmatorjuntatykki. Konekiväärit olivat pääosin tavallisia 7,62 KK m/32-33 ”Maxim” konekiväärejä ilmatorjuntajalustalla.
Jatkosodan alussa todettiin, että ilmatorjunnan määrä ja suorituskyky olivat riittämättömiä, mutta merkittäviä muutoksia ei divisioonan ilmatorjuntakykyyn tehty.
