Jalkaväkirykmentin määrävahvuus jatkosodan alussa ei ollut enää tarkasti määritelty aseistuksen osalta. Määrävahvuuksista siirryttiin jossain määrin ns. jakovahvuus-käytäntöön, jossa osa aseistuksesta vaihteli rykmentistä toiseen. Pääsääntönä voinee pitää, että ns. varusmiesrykmentit (jotka olivat osa välirauhanajan armeijaa ts. numeroilla 1-13 varustetut rykmentit) olivat paremmin varustettuja kuin reserviläisistä kootut rykmentit.
Vahvuuksia vuonna 1941:
– Henkilöstöä: 3 616 (119 u + 543 au + 2 954 m)
– Kiväärejä: noin 2 500
– Konekiväärejä: 36
– Konepistooleja: noin 200-400
– Pikakiväärejä: 144
– Panssarintorjuntakiväärejä: 30
– Panssarintorjuntatykkejä: 6
– Kranaatinheittimiä: 12
– Moottoriajoneuvoja: 11 (autoja 9 + 2 m-pyörää)
– Hevosia: 415
Jatkosodan alussa jalkaväkidivisioonan yksiköiden numerointi noudatti talvisodan aikaista numerointia, mutta asemasodan aikana siirryttiin numeroinnissa ns. juoksevaan numerointiin.
– Komentaja + esikunta
– Esikuntakomppania
– I pataljoona = I/JR X (1 022 miestä)
— 1. komppania (1./JR X, 205 miestä)
— 2. komppania (2./JR X)
— 3. komppania (3./JR X)
— 1. konekiväärikomppania (1.KKK/JR X, 197 miestä ja 12 konekivääriä)
— I kranaatinheitinjoukkue (I Krh.J/JR X, 64 miestä ja 3 kpl 81 mm:n tai 82 mm:n kranaatinheitintä)
– II pataljoona
— 4. komppania (4./JR X)
— 5. komppania (5./JR X)
— 6. komppania (6./JR X)
— 2. konekiväärikomppania (2.KKK/JR X)
— II kranaatinheitinjoukkue (II Krh.J/JR X)
– III pataljoona
— 7. komppania (7./JR X
— 8. komppania (8./JR X
— 9. komppania (9./JR X
— 3. KKK/JR X
— III kranaatinheitinjoukkue (III Krh.J/JR X)
– Kranaatinheitinkomppania (numeroitu 13. komppaniaksi, 13.K/JR X)
— 6 kpl 120 mm:n kranaatinheitintä
– (Panssarintorjunta)tykkikomppania (numeroitu 14. komppaniaksi, 14.K/JR X)
— 6 panssarintorjuntatykkiä (yleisimmin 37 tai 45 mm:n kalusto)
– Rykmentin kolonna
