Talvisodan kokemuksen perusteella jalkaväkirykmenttien ja divisioonien panssarintorjuntaa vahvistettiin (panssarintorjunta)tykkikomppanioilla. Jatkosotaan lähdettäessä jokaisella kolmella rykmentillä oli oma tykkikomppaniansa (14.K/JR XX) ja divisioonalla omansa. Kun myöhemmässä vaiheessa divisioonan kokoonpanoa muutettiin niin, että siinä oli kaksi jalkaväkirykmenttiä ja erillinen pataljoona, lakkautetun rykmentin tykkikomppania siirtyi divisioonan johtoon. Niinpä esimerkiksi 1. divisioonassa on myöhemmässä vaiheessa alkuperäinen 28. tykkikomppania sekä vuoden 1942 alussa lakkautetun jalkaväkirykmentti 60:n tykkikomppania, josta tuli 48. tykkikomppania.
Tykkikomppaniaan kuului päällikön sekä komentoryhmän lisäksi toimitusjoukkueen (nykyisin huoltojoukkue), kolme tykkijoukkuetta ja lähitorjuntajoukkue. Tykkijoukkueen kalustona on kaksi 37mm tai 45mm panssarintorjuntatykkiä. Sodan aikana tykkikalustoa pyrittiin parantamaan. Kesällä 1944 lähitorjuntajoukkueille saatiin aseistukseksi panssarinyrkkejä ja panssarikauhuja (sinkoja).
