Veteraanien ja sotasukupolven videoituja haastatteluita

Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta suoritti sotaperinteen keräämistä vuosina 2019-2023 aikana. Toteuttamiseen osallistui myös Kirkkokadun koulun sotahistoria -kurssin (2018–2019) vapaaehtoisia oppilaita. Haastateltuja on yhteensä 13 ja he ovat syntyneet vuosien 1918-1941 välillä. Joukossa on sekä veteraaneja että muita sota-ajan kokeneita. Kaikkia yhdistää Nurmes -asuinpaikkana, mutta syntymäpaikoista löytyy myös Ilomantsi, Kurkijoki, Suistamo, Suojärvi, Toivakka, Valtimo ja Viipuri. Myös sota-aikaiset toimet jakaantuvat eri puolille Suomea. Haastatteluiden tuloksena Nurmeksen kaupungin youtube-kanavalla julkaistiin syksyllä 2019 videosarja Viisi tarinaa vuosilta 1939–1945. Jatkosarja Nurmeksen naisia sodassa julkaistiin vuosina 2020 ja 2022-2024. Perinnetoimikunta kiittää kaikkia haastateltuja sekä haastatteluiden tekemiseen osallistuneita oppilaita!

Viisi tarinaa vuosilta 1939–1945

1. Mauri Kuvaja: Rukajärven veteraani
Valtimon Pajukoskella syntynyt Mauri Kuvaja (1923–2019) hoiti Talvisodan ajan kotitilaa, muun perheen ollessa evakossa. Jatkosodassa Kuvaja taisteli Itä-Karjalassa, Rukajärven suunnalla toimineessa 14.divisioonassa. Huom. Videolla mainitaan Kuvajan taistelleen Kenttätykistörykmentin riveissä, mutta varmuudella hän on taistellut ainakin III/JR52:ssa. (Lähde: Valtimolaiset sodassa, toim. Leevi Kuokkanen)

2. Ahti Okkonen: Talvisodan Sotilaspoika, Lapin sodan veteraani
Ahti Okkonen (1924-2024) syntyi Nurmeksen Lipinlahdessa. Talvisodan aikana Okkonen toimi Suojeluskunnan poikaosastossa. Lapin sodassa taistellut Okkonen osallistui mm. Tornion maihinnousuun syksyllä 1944.

3. Nestor Pyykkö: Talvisota evakossa, Jatkosota ilmatorjunnassa

Nurmeksen Salmenkylässä syntynyt Nestor Pyykkö (1926–2019) joutui talvisodan alettua evakkoon Pohjanmaalle. Jatkosodan aikana Pyykkö toimi Ilmatorjunnan tehtävissä ja koki mm. Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944.

4. Toini Okkonen: Siviiliväestön elämää evakossa ja desanttien keskellä
Toini Okkonen (os.Mustonen) (1927-2023) näki sota-ajan lapsena ja nuorena. Talvisodan aikana Okkonen oli evakossa Pohjanmaalla. Jatkosodan aikana hän osallistui Lotta Svärd –järjestön toimintaan pikkulottana ja luonnollisesti siviiliväestön arkea oli myös kova työnteko.

5. Jouko Salonen: lapsuusmuistoja Lappeenrannan pommituksista, vapaaehtoisena ilmatorjunnassa 1944

Kurkijoella syntynyt Jouko Salonen (1928–2021) koki talvisodan aikana Lappeenrannan rajut pommitukset ja kotitalon tuhoutumisen. Jatkosodan aikana, keväällä 1944 Salonen ilmoittautui 15-vuotiaana vapaaehtoisena ilmatorjuntatehtäviin. Sotien jälkeen Salonen toimi vuosikymmeniä Nurmeksen yhteislyseon/lukion rehtorina.

Paavo Harakka; Suojärven evakko

Paavo Harakka syntyi Ylihärmässä vuonna 1941, hänen perheensä ollessa siellä evakossa Suojärveltä talvisodan ja välirauhan aikana. Suomalaisten valloitettua Suojärvi ja muut talvisodan jälkeen menetetyt alueet takaisin jatkosodassa, palasi Harakan perhe kotiseudulleen. Paluu jäi väliaikaiseksi ja evakossa syntynyt Paavo joutui kokemaan myös evakkoon lähdön kesällä 1944. Paavo Harakan kokemukset on taltioitu huhtikuussa 2022, jolloin hän luennoi aiheesta Nurmeksen Kirkkokadun koulun sotahistoria -kurssin oppilaille. Videon suunnitteluun ja leikkaamiseen osallistui Nurmeksen Kirkkokadun koulun 9.luokan oppilas Tatu Tervo.

Nurmeksen naisia sodassa

1. Hilja Viljanen; Rintamalottana jatkosodassa

Hilja Viljanen (os. Martikainen) (1918–2019) syntyi Nurmeksen Haapapurolla tammikuussa 1918 aikana, jolloin punaiset ja valkoiset kävivät taistelua Suomen hallinnasta. Viljanen osallistui Jatkosotaan muonitus -ja lääkintälottana, suorittaen rintamapalvelusta muun muassa Rukajärvensuunnalla. Ajatuksiaan sodasta Viljanen kertoo 101-vuotiaan viisaudella.

2. Hilja Heikuran sota Ilomantsissa; evakossa ja karjankuljetuksessa

Hilja Heikura (os. Haaranen) (1929–2021) koki evakkoon lähdön neuvostojoukkojen hyökättyä Ilomantsiin marraskuussa 1939. Synnyintila Ilomantsin Lutikkavaarassa jäi rauhanteossa 1940 Neuvostoliiton hallintaan. Jatkosodan ratkaisukesänä 1944 Heikura ansaitsi veteraanitunnuksen osallistuttuaan karjankuljetustehtävään. Dokumentissa Heikura kertoo elävästi evakkoajasta, karjanajosta, desanteista, tykkien jylystä, sodan jälkeisestä elämästään Nurmeksessa ja paljosta muusta.

3. Taimi Kuvajan evakkotie talvisodassa

Valtimon Karhunpäästä kotoisin oleva Taimi Kuvaja (os. Piironen) (1930–2019) joutui talvisodan alettua 9-vuotiaana sisarustensa kanssa evakkoon Pohjanmaalle. Videolla Kuvaja kertoo pysäyttävästi, miten lapsi koki sota-ajan ja miltä tuntui lähteä evakkoon vieraalle paikkakunnalle ilman vanhempia.

4. Eeva-Liisa Kolehmainen; Suistamon evakko ja pikkulotta

Eeva-Liisa Kolehmainen (os. Kuusimäki) (1927-2023) kertoo elävästi lapsuudestaan luovutetussa Karjalassa, evakkoon lähdöstä talvisodan alta, evakkojen maansaannista Nurmeksesta, elämästä Kuokkastenkoskella jatkosodan aikana ja paljosta muusta. Raija Kiviojan tekemä ja kuvaama haastattelu on ainutlaatuinen kuvaus siitä, miltä Suomen kohtalonvuodet näyttivät nuoren näkökulmasta.

5. Helvi Korkalainen; Viimeisenä? Viipurissa ja rauhanpuhelun välittäjä 1944

Helvi Korkalaisen (os.Kuivalainen) (1924-2022) tarina kuljettaa katsojan lapsuusvuosista NL:n pommikoneiden ilmestymiseen Viipurin taivaalle 1939 ja jatkuu evakkojunassa Vaasaan aatelisperheen kotiapulaiseksi ja uudelleen takaisinvallattuun Viipuriin 1941. Työvelvollisena tarmokas kaupunkilaistyttö hoitaa maatilan moninaisia tehtäviä Valkjärvellä Karjalan kannaksella, vahtien samalla sotavankeja pistooli turvanaan. Kesällä 1944 Korkalainen poistuu Viipurista, nähtyään ammusjunan vaunujen räjähtävän ratapihalla, mutta palaa tyhjään kaupunkiin vielä seuraavana päivänä ja kohtaa kaupungin puolustajat linnansillalla. Helsingissä Puolustuslaitoksen puhelinkeskuksessa syksyllä 1944 Korkalainen on jälleen todistamassa historiallista hetkeä, kun hän välittää puhelun, jossa kerrotaan aselevon voimaantulosta.

Viimeisenä? Viipurissa 1944:

Rauhanpuhelun välittäjä 1944:

Työvelvollisena Valkjärvellä

6. Helvi Valpe; Sota-ajan äidin elämää Keski-Suomessa ja Suojärvellä

Keski-Suomen Toivakasta kotoisin oleva Helvi Valpe (os. Manninen (s.1921) päätyy jatkosodan aikana Suojärvelle karjalaistalon miniäksi, mentyään välirauhan aikana naimisiin Hyrsylän mutkasta kotoisin olevan miehen kanssa. Videolla Valpe kertoo lapsuudestaan suurperheessä 1920-luvun maaseudulla sekä sotavuosien elämästä Keski-Suomessa ja takaisinvallatussa Karjalassa. Todistipa hän myös olympiastadionin rakentamista, oltuaan ennen talvisotaa kotiapulaisena Helsingissä. Sotien jälkeen Valpe ja hänen miehensä raivasivat maatilan Nurmekseen kylmään korpeen. Helvi Valpe on myös yksi viimeisiä elossa olevia sota-ajan äitejä. Videolla 101-vuotias Valpe kertoo, millaista oli olla äiti 80-vuotta sitten ja kiiruhtaa turvaan ilmahälytystä raskaana, lapsi sylissä.

7. Helli Nevalainen; veteraani ja Suojärven evakko

Valtimolainen Helli Nevalainen (1932-2024) syntyi Suojärvellä. Hän koki kodin menetyksen ja evakkoon lähdön kahdesti. Kesällä 1944 hän ansaitsi veteraanitunnuksen osallistuttuaan karjankuljetukseen sotatoimialueelta Pohjois-Savoon, vain 12-vuotiaana.

8. Suojärven evakko esittää karjalankielisen laulun