Rintamaveteraanien Pohjois-Karjalan piirin historiaa

Sodan jälkeen olojen ja maan tilanteen vakiinnuttua alkoivat myös rintamamiesten asiat ja heille aikanaan annetut lupaukset nousta pintaa. Rintamaveteraanien tyytymättömyys johti lopulta siihen, että perustettiin Suomen Rintamamiesveteraanien asunto- ja tukiliitto 5.4.1964. Liiton periaatteet ja tavoitteet kirjattiin kymmenkohtaiseksi ohjelmaksi, jota jotkut kutsuivat ”monttumiesten kymmeneksi käskyksi”. Tämä johtui varmaan siitä, että, että jäseneksi pääsemisen periaatteena oli, että sotilaspassista piti löytyä merkintä osallistumisesta taisteluihin. 1967 nimi muutettiin Rintamamiesveteraanien liitoksi ja 1999 Rintamaveteraaniliitto r.y.:ksi, jolloin myös kannattajajäsenet pääsivät toimintaan mukaan.

Pohjois-Karjalan piiriyhdistys perustetaan

Uuden liiton paikallisia osastoja alkoi syntyä kuin sieniä sateella. Niinpä Pohjois- Karjalassa katsottiin piirijärjestö tarpeelliseksi. 21.1.1966 päätettiinkin perustaa Suomen Rintamamiesveteraanien asunto- ja tukiliitto ry:n Pohjois-Karjalan piiri Rintamaveteraaniliiton ensimmäisenä piiriyhdistyksenä. Kaikki jo perustetut kahdeksan paikallisosastoa (Kitee, Joensuu, Nurmes, Ilomantsi, Tohmajärvi, Rääkkylä, Kontiolahti ja Lieksa-Pielisjärvi) liittyivät jäseneksi. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Alpo Kärkkäinen Joensuusta. Rekisteriin piiri merkittiin 12.5.1970 Rintamamiesveteraanien Pohjois-Karjalan piiriyhdistys ry.:nä. Aluksi piiri keskittyi uusien osastojen perustamiseen. Piirin vuosikokouksessa 31.3.1968 todettiinkin, että osastoja oli perustettu 20. Jäsenmäärä oli korkeimmillaan 1970 yhteensä 5276 jäsentä. Viimeisimmän 11.8.2022 laditun tilaston mukaan Pohjois-Karjalan piirin jäsenmäärä oli 171, joista veteraanitunnuksen omaavia 32.

Kuntoutus- ja asuntoasiat tavoitteena

Veteraanien eläke- kuntoutus- ja asuntoasiat olivat liiton ja myös piirin työssä tärkeimpinä tavoitteina. Piirin 20-vuotiskertomuksessa mainitaan, että kuntoutuslaitoksen saaminen Pohjois-Karjalaan oli esillä jo 1974 maakunnan kansanedustajien ja eri veteraanipiirien edustajien tapaamisessa. Pohjois-Karjalan Sairaskoti aloitti 1978 ja laajeni vuonna 1985 Kuntohoviksi. Tämä nykyisin Vetrea Terveys Oy:n omistuksessa oleva talo toimii edelleen. Asuntotuotanto oli vilkasta. Piirin alueelle rakennettiin toistakymmentä veteraanitaloa pääasiassa 1970-luvulla, Myös virkistys on ollut aina ohjelmassa. Matkoja eri maiden veteraaneihin tutustuen on tehty mm. Neuvostoliittoon, Latviaan ja Saksaan. Yhteiset kirkkopäivät jatkuvat edelleen. Piiri on järjestänyt myös liittokokouksen ja –juhlan 1973 Joensuussa. Liittojuhlaan marssille osallistui peräti 10.000 veteraania ja Joensuun urheilukentällä pidettyä päiväjuhlaa seurasi 4000 henkeä. Juhlaan saatiin myös ensi kertaa oma lippu.

Naisjaoston perustaminen

Useat osastot olivat jo perustaneet naistoimikuntia. Niinpä sitten piiri päätti vuosikokouksessa 25.3.1973 ryhtyä toimiin naisjaoston perustamiseksi. Vielä samana vuonna 4.11.1973 perustettiinkin naisjaosto ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jenny Tirkkonen Outokummusta. Naisjaoston tehtäviin kuului piirin toiminnan tukeminen järjestämällä erilaisia valistus- ja virkistyspäiviä ja opinto- ja koulutuspäiviä parin-kolmen vuoden välein. Naisjaosto oli mukana järjestämässä tanssi-iltamia ja myös yhteisiä matkoja tehtiin. Jaosto osallistui myös piirin juhlajärjestelyihin ja huolehti juhlaravintolasta.

Talous teetätti töitä

Tiedotustoiminnassa ja talouden tasapainottamisessa on ollut piirin joululehti keskeisellä sijalla vuodesta 1978 vuosikymmeniksi. Veteraanien määrän laskiessa joululehden julkaisu jouduttiin lopettamaan. 1970-luvulla järjestettiin piirikeräyksiä. Myös jäsenmaksut ja piirivero kartuttivat kassaa. Monet säätiöt ovat vuosien saatossa avustaneet kuntoutusmatkoja mm. Bulgariaan, Unkariin ja Viroon. Raha automaattivaroin veteraanit ovat päässeet virkistyslomille Punkaharjulle, Imatralle ja Huhmariin sekä erään matkatoimiston kustantamana niinkin kauas kuin Teneriffalle.

Matkoja on jaettu tasapuolisesti vuorovuosin eri osastoille. Viime vuosina Sotiemme Veteraanit -varainhankinnasta on Liiton kautta saatu avustuksia kotona asumisen tukemiseen. Vuodesta 2006 alkaen osastot ovat rahoittanet toimintaansa varusmiesten avulla tehdyillä keräyksillä.

Piirin johtaminen

Piiriä on johdettu veteraanien toimesta vuoteen 2011 saakka puheenjohtajina Alpo Kärkkäinen Joensuusta. Paavo Kinnunen Liperistä, Pauli Väistö Tohmajärveltä, Unto Luostarinen Joensuusta, Pentti Nieminen Liperistä ja Eino Lumpeela Outokummusta. Vuonna 2011 valittiin kannattajajäsen Paavo Harakka Valtimolta puheenjohtajaksi ja piiri toimii edelleen Paavon johdolla. Piiri jatkaa veteraanien edunvalvontatoimintaa tavoitteena taata veteraaneille, heidän puolisoilleen ja veteraanien leskille mahdollisimmat hyvät olosuhteet viimeisiksi elinvuosiksi. Nämä kunniakansalaiset, urhokkaat miehet ja kotirintaman uhrautuvat naiset, pelastivat meille mahdollisuuden rakentaa maatamme itsenäisinä. Se on syytä myös tulevaisuuden sukupolvien pitää kirkkaana mielessä.

YK:n päivänä 2022 Paavo Harakka, rintamaveteraanipiirin pj.