Eipä ole toista yhdistystä (toistaiseksi) lopetettu näin juhlavasti kuin se tehtiin ravintola Almassa.
Hyvän ruokailun jälkeen saimme nauttia täysipainoisesta juhlasta monin eri tavoin.
Puheenjohtaja Jaakko Antilan huolella valitut kuvat ohjelmalehtiseen virittivät meidät suuntaamaan katseemme sekä menneeseen että tulevaan, kuten Kolilla kuvattujen sotaveteraaniyhdistyksen retkeläisten silmien edessä aikoinaan olivat niin taistelujen rajaseutu kuin vapaan maan valoisat maisemat.
Koskettavaa oli paikalla olleen sotaveteraani Antti Västin (98 v.) muistelut ja meihin ihan tarttui se myönteisyys, jolla hän suhtautui tämän hetken olosuhteisiin.
Perinnekuoro viihdytti meitä kahteen otteeseen Marika Ahosen johdolla.
Juhlapuheen piti professori Kari Hokkanen, joka muistutti meitä Veteraanipuistosta, Veteraanikivestä ja Pirstotuista puista. Hän myös viritti ajatuksen siitä, että työ on nyt tehty, henkistä puolta meidän on syytä tukea.
Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä kertoi omassa kaupungin tervehdyksessään, että hän on syntynyt 60 asunnon veteraanitalossa, eli yhteys veteraaneihin on saatu jo syntymässä.
Sairaalaneuvos Jaakko Pihlajamäki lausui kuusi Yrjö Jylhän koskettavaa runoa.
Kirkkoherra Ari Auranen painotti tästä päivästä syntyvää historiaa, joka tulee säilyttää.
Sotaveteraanipiirin ja perinnepiirin tervehdykset toivat puheenjohtajat Esko Petäjä ja Pertti Kortesniemi. Viimeksi mainittu korosti, että jäsenyys kannattaa säilyttää, jotta tukeminen tulee mahdolliseksi.
Juhlallisen Maamme-laulun jälkeen siirryttiin varsinaiseen lopetuskokoukseen, joka sujui nopeasti ja ilman soraääniä.
Olipa hienoa olla tällaisessa juhlassa mukana!
Esko Petäjä