Kouvolan Anjalassa kunnostetaan sankarihautojen hautakivet
Anjalan sankarihautausmaalla Kouvolassa on 127 sankarivainajan hautaa. Hautakivien kunnostushankkeen kustannusarvio on noin 10 000 euroa. Kivet puhdistettiin ja niiden tekstien kultaukset tullaan uusimaan. Salpa-säätiö lähti mukaan hankkeeseen ja vastaa kustannuksista. Hankkeen lopullinen suunnittelu tehtiin alkuvuodesta 2022 ja toteutus keväällä.
Koska hautakivien nimistä, eikä muistakaan tiedoista oikein tahtonut saada enää selvää, joukko vainajien omaisia ja muita aktiiveja alkoi pohtia hautakivien kunnostamista kultaukset uusimalla. Hankkeen käynnistäjänä on toiminut reserviupseereista Teijo Myllylä. Hänen kaksi setäänsä on haudattu Anjalan sankarihautausmaahan.
Aluksi mietimme ainoastaan tiettyjen hautakivien laittamista kuntoon, mutta se olisi ollut väärin muita sankarivainajia kohtaan. Siksi aloimme suunnitella kaikkien kivien kunnostamista, kertoo Myllylä. Salpa-säätiön rahoituksen lisäksi kunnostukseen osallistuvat Inkeroisten reserviläiset, Hutikka yr ja Myllylän sukuseura, jotka hoitavat kivien pesun ja puhdistuksen sammaleesta sekä muista epäpuhtauksista.
Hautakivien puhdistus käynnissä. Talkoilemassa myös Eero Mattila Pohjois-Kymen Perinneyhdistyksestä.
Salpa-säätiö on Kymenlaaksossa toimiva säätiö, jonka tarkoituksena on edistää maanpuolustustahtoa ja isänmaallisuutta. Säätiö on tukenut aiempina vuosina erityisesti sotaveteraaneja ja sotainvalideja sekä erilaisia säätiön tavoitteiden mukaisia tapahtumia ja hankkeita.
Kaatuneiden Muistosäätiö on käynnistänyt Sankarihautausmaiden perustiedot -hankkeen, jossa toteutetaan kaikille Suomen sankarihautausmaille tietotaulut. Ne tulevat siis myös Kouvolan sankarihautausmaille. Tätä hanketta viedään eteenpäin Kouvolan seurakuntayhtymän alueella. Sotiemme Veteraanien Kymenlaakson perinnetyössä mukana oleva Eero Mattila sanoo. Suomessa on yli 600 sankarihautausmaata, joista useimmista puuttuu perustiedot sisältävä opastaulu tai muistolaatta.
Anjalan Sankarihautatoimikunta päätti 9.5.1948 hyväksyä arkkitehti E. Toiviaisen laatiman ehdotuksen jokaiselle sankarivainajalle erikseen hankittavasta kivestä ja yhteisestä muistomerkistä, joka tulee olemaan suuri valettu risti. Suunnitelmien mukaiset työt tehtiin kesällä 1949. Jokaiselle haudalle tuli erikseen kivi ja yhteiseksi muistomerkistä betonista valettu risti. Valtakunnallisena kaatuneiden muistopäivänä sunnuntaina 21.5.1950 pidettyyn sankarihautajuhlaan osallistui tuhatpäinen yleisöjoukko. Vuonna 1965 betoninen risti korvattiin arkkitehti Theodor Bruunin suunnittelemalla pronssista valetulla muistoristillä ja samalla suoritettiin alueella muita pienehköjä parannus- ja kunnossapitotöitä. Uusi muistomerkki on paljastettu 26.9.1965. Kentälle jääneiden sankarivainajien etsintä on jatkunut näihin päiviin saakka.
Teksti: Eero Mattila
