Sirkka Partanen (s.1929)

/in , , /by

Sirkka Partanen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)

Sirkka Partanen (os. Pelkonen) liittyi pikkulottana Nurmeksen Lotta Svärdiin ennen talvisotaa. Kerhoiltoja pikkulotilla oli ”Motissa” eli Nurmeksen Suojeluskuntatalolla kerran viikossa. Koulujen kesälomina vuosina 1943 ja 1944 Sirkka Partanen toimi ilmavalvontalottana Nurmeksessa, Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla. Tehtävässään hän aloitti kesäkuun 1.päivänä 1943. Vuoroja ilmavalvontatornissa oli päivittäin 2–4 tuntia kerrallaan ja tehtävää suoritettiin yhtäjaksoisesti koko kesä. Merkittävän uhkan aiheuttivat neuvostodesantit, joita tiedettiin liikkuvan Pielisjärven alueella. Varsinaisiin tehtäviin Sirkalla ja muilla lotilla kuului havaittujen lentokoneiden korkeuden ja lentosuunnan mittaaminen siihen tarkoitetulla suuntalevyllä. Havainnoista ilmoitettiin puhelimitse Nurmekseen. Sirkka Partanen sai rintamapalvelustunnuksen hoidettuaan ilmavalvontalotan vaativia, vastuullisia ja vaarallisia tehtäviä yhteensä seitsemän kuukauden ajan. Tehtäviä hoitaessaan hän oli ainoastaan 14–15-vuoden ikäinen. Työuransa Partanen teki postikonttorinhoitajana. Vapaussodan perinneliitto myönsi Partaselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2021.) Lue lisää täältä: https://www.lottasvard.fi/partanen-sirkka/

Mustavalkoisessa kasvokuvassa lottapukuinen nainen.

Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen (Höljäkän Saarivaaran Ilmavalvonta-asemalla vuonna 1943 tai 1944, kuva: Sirkka Partanen).

Eeva-Liisa Kolehmainen (1927-2023)

/in , , /by
kuvassa nainen ja juuri luovutettu sininen risti.

Eeva-Liisa Kolehmainen 2022 (kuva Leea Kolehmainen)

Eeva-Liisa Kolehmainen (os. Kuusimäki) otti osaa pikkulottatoimintaan Suistamon Lotta Svärdissä vuosina 1938–1939 toimien sotilaskanttiinissa ja lähettitehtävissä. Eeva-Liisan kotitalossa Kuusimäessä toimi myös Suojeluskunnan aluetoimisto ja aluepäällikkö Lauri Riikonen asui heidän kotonaan. Talvisodan kynnyksellä kotitaloon asettui puolestaan 12.divisioonan taloustoimisto, jonka puhtaanapidossa Kolehmainenkin muutaman viikon auttoi. Evakkoon hänet ja muu perhe komennettiin joulukuun 6.päivänä. Evakkopaikka löytyi Savonlinnasta sukulaisen luota. Talvisodan jälkeen perhe sai maata Nurmeksesta Kuokkastenkoskelta, jossa uusi elämä alkoi. Suistamolle Eeva-Liisa Kolehmainen ei enää palannut. Jatkosodan vuodet merkitsivät kovaa työntekoa ja niukkuutta säännöstelyn alaisuudessa. Vanhimpana lapsena hänellä oli paljon vastuuta maatilan tehtävistä. Työurallaan Kolehmainen työskenteli maatilan emäntänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Kolehmaiselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. (Teksti perustuu Raija Kiviojan tekemään haastatteluun 2021.) Katso lisää täältä: https://www.youtube.com/watch?v=W0xbXmXXuC4

Sotien 1939-1945 Etelä-Kymenlaakson perinneyhdistyksen julkilausuman allekirjoitus

/in , , /by

Sotien 1939–1945 Etelä-Kymenlaakson Perinneyhdistyksen toimialueena on Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kunnat.

Toimijoiden sitouttamiseksi järjestettiin Haminassa perinnekeskus Wanhan Veteraanin tiloissa  30.9.2021 tilaisuus, jossa Tammenlehvän Perinneliiton alueelliset ja paikalliset yhdistykset allekirjoittivat erityisen Julkilausuman.

Julkilausuman teksti on ohessa.

Kymenlaakson sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Arto Mikkonen allekirjoitusvuorossa

Kuntien, seurakuntien, varuskunnan ja muiden perinnetyöstä kiinnostuneiden yhteisöjen edustajille tilaisuus oli tiedotusluonteinen. Tilaisuudessa esiteltiin perinneyhdistyksen säännöt ja keskusteltiin tulevaisuuden perinnetyön vastuista, järjestelyistä ja niihin liittyvästä yhteisen tekemisen muodoista.

 

JULKILAUSUMA

 

”Me allekirjoittaneet Tammenlehvän Perinneliitto ry:n yhteisöjen Etelä-Kymenlaakson alueelliset ja paikalliset jäsenyhdistykset olemme päättäneet allekirjoituksellamme:

 

•      tukea ja ohjata perustettavan Sotien 1939–1945 Etelä-Kymenlaakson Perinneyhdistys ry:n toimintaa

•      koota yhteen yhteisöjä, jotka ovat kiinnostuneita ja halukkaita osallistumaan perinnetyöhön

•      ohjata ja koordinoida alueellista veteraaniperinnetyötä Etelä-Kymenlaaksossa

•      edistää jäsenjärjestöjen perinnetyötä

•      seurata perinnetyön tapahtumia, perinnetyön kohteiden hoitoa ja kuntoa sekä tehdä aloitteita ja esityksiä perinnetyön toteuttamiseksi ja kehittämiseksi

•      huolehtia osaltamme sotiemme veteraanien perinteen siirtämisestä nuoremmille sukupolville

•      järjestää alueellisia perinnetyön tapahtumia.

 

Haminassa, syyskuun 30 päivänä 2021″

Hannu Reko

Seppeleenlasku

/in , /by
Lue lisää

Artikkeli-malli-minunveteraanini

/in /by
Lue lisää