Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen lippu naulattiin ja siunattiin

Yhdistyksemme lippu naulattiin ja siunattiin käyttöönsä Joensuun Pielisensuun kirkossa elokuun 13.päivänä. Päivä on yhdistyksen perustamisen 5-vuotispäivä ja Ilomantsissa vuonna 1944 saavutetun voiton 81-vuotispäivä. Lipunnaulaustilaisuuden ohjelma (Joensuu 13.elokuuta 2025). Lippu on Tammenlehvän perinneliiton lippuohjeen mukainen ja se pohjautuu Komentajakapteeni evp, graafikko Tapani Talarin suunnittelemaan Tammenlehvän Perinneliiton lippuun, joka otettiin käyttöön 13.maaliskuuta 2025. Lippumme on ommellut taideompelija Paula Riihuhta.

Kuvassa ihmisiä kirkossa.

Lipunnaulaus- ja siunaustilaisuuden osallistujia Pielisensuun kirkossa. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa mieshenkilöt kirkossa.

Kuvassa etualalla sotaveteraani Reino Kurvinen (vas.) ja Ilomantsin perinnetoimikunnan pj. maakuntaneuvos Markku Lappalainen. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Juhla alkoi Karjalan jääkärien marssin tahdissa

Ainutkertainen tilaisuus käynnistyi MPK Savo-Karjalan soittokunnan esittämällä Karjalan jääkärien marssilla kapellimestari Mika Hirvosen johtamana. Yhdistyksen puheenjohtaja Ilpo Saarelainen lausui juhlan tervetuliaissanat ja muistutti tunteikkaassa puheessaan, että sotasukupolven ansiosta meiltä ei puutu Suomesta mitään ja kaikki on hyvin. Saarelaisen puhetta seurasi soittokunnan esittämä Juhlasoitto veteraaneille ja Sotavainajien vaalimisyhdistyksen puheenjohtajan Eversti evp. Pertti Suomisen lippupuhe. Suominen kehui puheessaan, että Pohjois-Karjala on toiminut hyvänä esimerkkinä veteraaniperinteen vaalimisessa monille vielä suuntaansa hakeville yhdistyksille. Lue Suomisen puhe täältä: Lippukirja (Joensuu 13.elokuuta 2025)

Kuvassa soittokunta esiintyy.

MPK Savo-Karjalan soittokunta esiintyy (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Ilpo Saarelainen esitti juhlan tervetuliaissanat. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Eversti, evp. Pertti Suominen puhuu. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Lipunnaulauksen henkilöstö

Lipunnaulauksen johti sotakamreeri Rauno Suhonen, lippu-upseerina toimi Eversti evp. Jouni Mattila ja lippukirjan pitäjänä yhdistyksen varainhankintapäällikkö Ilkka Savolahti. Nauloja lyötiin lippuun yhteensä 24. Rauno Suhonen luki naulaussanat jokaisen naulaajan kohdalla ja kutsui naulanlyöjät paikalle yksitellen. Lipunnaulaussanat on luettavissa täältä: Lipunnaulaussanat (Joensuu 13.elokuuta 2025) ja lippukirja täältä: Lippukirja (Joensuu 13.elokuuta 2025)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Sotakamreeri Rauno Suhonen johtamassa lipunnaulausta (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Jalkaväkirykmentti 9:n veteraani, pikkulotta ja sotaorpo löivät lippuun sotasukupolven naulat

Koska sotavuosien päättymisestä on aikaa jo yli 80 vuotta, oli suuri ilo, että saimme naulaajaksi virkeän jatkosodan rintamamiehen. Veteraanisukupolven naulan (naula nro:1) löi itseoikeutetusti maakunnassa perustetun Jalkaväkirykmentti 9:n ilomantsilainen veteraani Reino Kurvinen (s.1924). Naulaussanoissa todettiin; Ilman niitä mittaamattoman arvokkaita uhrauksia ja tekoja, joita sotiemme veteraanit Itsenäisen Suomen, sen koskemattomuuden, itsemääräämisoikeuden ja vapauden puolesta ovat menneinä vuosikymmeninä tehneet, emme me nyt olisi tässä. Velvoittakoon tämä ensimmäinen naula lipussamme sotiemme veteraanien edustajan naulaamana Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistystä ja sen jäseniä uhrautuvaan työhön Isänmaamme parhaaksi. Toisena sotasukupolven edustajana naulan löi kontiolahtelainen pikkulotta Faina Kukkonen. Hänen naulansa oli nimetty Isänmaan naulaksi (naula nro: 11). Jäsenyhdistysten naulan (naula nro: 5) löi sotaorpo Aune-Inkeri Keijonen.

Kuvassa kolme mieshenkilöä lipun äärellä.

Reino Kurvinen (kesk.) naulaamassa lippua. Markku Lappalainen (vas.) ja Jouni Mattila seuraavat. (kuva; Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa sotaveteraanin saama lipunnaulaustodistus.

Reino Kurvisen lipunnaulaustodistus. (kuva: Jouni Mattila 2025)

Kuvassa nainen ja mies lipun äärellä.

Pikkulotta Faina Kukkonen naulaamassa lippua. Oikealla Jouni Mattila. (kuva; Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa naishenkilö lipun äärellä.

Aune-Inkeri Keijonen (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Opiskelijat edustivat lipunnaulaajina maakunnan nuorisoa 

Nuoren sukupolven edustajina juhlassa toimivat Kontiolahden lukion oppilas Veeti-Ville Örn ja Riverian oppilaskunnan hallituksen pj. Siiri Kiiski Nurmeksesta. Örnin naula oli nimetty Suomalaisen nuorison naulaksi (naula nro: 9) ja Kiisken naula Historiaa ja nykypäivää yhdistäväksi naulaksi (naula nro: 10). Kun lipunnaulaajina oli Tammenlehvän sukupolvea ja nykynuoria, voi perustellusti sanoa, että sotavuodet ja tulevaisuus löivät juhlassa kättä.

kuvassa kaksi mieshenkilöä kättelee.

Veeti-Ville Örn (vas.) ja Lippukirjanpitäjä Ilkka Savolahti. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

kuvassa naishenkilö lipun äärellä.

Siiri Kiiski naulaamassa lippua. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Lipun muut naulat lyötiin seuraavassa järjestyksessä:

  • nro:2: Maakunnan naula, lyöjänä maakuntajohtaja Markus Hirvonen
Kuvassa kaksi mieshenkilöä lipun äärellä.

Maakuntajohtaja Markus Hirvonen (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 3: Puolustusvoimien naula, lyöjänä Kainuun prikaatin apulaiskomentaja eversti Tomi Pekurinen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Everstit Tomi Pekurinen (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 4: Perustajajäsenen naula, lyöjänä yhdistyksen ensimmäinen pj. Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun johtava rehtori Jyrki Huusko
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Jyrki Huusko (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 6: Perinnetoimikuntien naula, lyöjänä Nurmeksen perinnetoimikunnan pj. Historian- ja yhteiskuntaopin lehtori Mikko Rautiainen
Kuvassa mieshenkilöt pöydän äärellä.

Mikko Rautiainen (vas.) kirjoittamassa lippukirjaa. Oikealla Ilkka Savolahti. (kuva: Aleksander Roszczenko 2025)

  • nro:7: Kirkkojen naula, lyöjänä Joensuun ort.seurakunnan kirkkoherra, rovasti Aleksander Roszczenko
Kuvassa mieshenkilö lipun äärellä.

Aleksander Roszczenko (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

  • nro: 8: Hengellisen työn naula, lyöjänä Joensuun rovastikunnan lääninrovasti, kirkkoherra Tiina Wiberg
kuvassa nainen ja mies lipun äärellä.

Tiina Wiberg naulaamassa lippua. Oikealla Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

  • nro: 12: Kuntien naula, lyöjänä Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 13: Vapauden perinnenaula, lyöjänä Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin pj. Pekka Martikainen (naula lyödään myöhemmin naulaajan poissaolon vuoksi.)

 

  • nro: 14: Tammenlehvän perinneliiton naula, lyöjänä Tammenlehvän perinneliiton pj. oikeustieteiden kandidaatti Timo Laitinen
Kuvassa mieshenkilöt kättelevät lipun äärellä.

Timo Laitinen (vas.) kättelee Jouni Mattilaa lipunnaulauksen jälkeen. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 15: tukityön naula, lyöjänä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen, Ikääntyneiden palvelujen toimialueen, yhteiset palvelut, palvelujohtaja Hannele Komu.
Kuvassa nainen ja mies lipun äärellä.

Hannele Komu (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 16: Perinnetyön naula, lyöjänä Perinneyhdistyksen alueellisen neuvottelukunnan pj. kansanedustaja Hannu Hoskonen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Hannu Hoskonen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 17: Ilmavoimaperinteen naula, lyöjänä Karjalan lennoston komentaja eversti Johan Anttila
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Everstit Johan Anttila (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 18: Arvoperinteen naula, lyöjänä Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Matti Pitkäniitty
Kuvassa kaksi mieshenkilöä lipun äärellä.

Everstit Matti Pitkäniitty ja Jouni Mattila (kuva; Kalevi Lohiranto 2025)

 

  • nro: 19: Arvostuksen naula, lyöjänä kauppaneuvos Väinö H. Broman
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Väinö H. Broman (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 20: Palvelualttiuden naula, lyöjänä Kiteen rajakillan pj. sotakamreeri Timo Päivinen

Timo Päivinen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 21: Kannustuksen naula, lyöjänä Karjalaisen kulttuurin Edistämissäätiön kunniajäsen, asessori Timo Nevalainen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Timo Nevalainen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

  • nro: 22: Lipun tukijan naula, lyöjänä Suomen Seniorikodit ry:n pj. sosiaalineuvos Ahti Karttunen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Ahti Karttunen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

  • nro: 23: Lipun tekijän naula, lyöjänä taideompelija Paula Riihuhta
Kuvassa nainen ja mies mies lipun äärellä.

Paula Riihuhta (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

  • nro: 24: Vastuun ja velvollisuuden naula, lyöjänä perinneyhdistyksen pj. rehtori Ilpo Saarelainen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Ilpo Saarelainen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa kehyksissä olevia todistuksia pöydällä.

Lipunnaulaustodistukset (kuva: Jouni Mattila 2025)

 

Lipun siunaus

Lipun naulausta seurasi lipun siunaus, jonka suorittivat kenttärovasti Penna Parviainen ja kirkkoherra Aleksander Roszczenko. Siunauksen jälkeen laulettiin isänmaallinen virsi 578. Virren jälkeen toiminnanjohtaja Jouni Mattila luovutti lipun puheenjohtaja Ilpo Saarelaiselle, joka asetti sen jalustaan siniristilipun viereen.

Kuvassa kolme mieshenkilöä lipun kanssa.

Aleksander Roszczenko (vas.), Penna Parviainen ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa mieshenkilöt lipun kanssa.

Ilpo Saarelainen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Isänmaallisen juhla päätöksenä olivat musiikkiesitykset, tervehdykset, kiitossanat ja kakkukahvit. Lapsikuoro Tiuku ja Mosaiikki, johtajanaan kanttori Tiina Korhonen esittivät yhdessä MPK Savo-Karjalan soittokunnan kanssa Veteraanin iltahuudon. Kansanedustaja Hannu Hoskonen esitti valtiovallan tervehdyksen ja pj. Timo Laitinen Tammenlehvän perinneliiton tervehdyksen. Molemmat kiittelivät puheenvuoroissaan maakunnassa tehtyä veteraani- ja perinnetyötä. Kiitossanat lausui Jouni Mattila, joka käsitteli puheessaan maakunnan perinnetyön vaiheita sen alkuajoista tähän päivään ja totesi, että Pohjois-Karjala on saanut toimia monenlaisten hankkeiden pilotoijana. Puheensa lopuksi, pitkän ja ansiokkaan päivätyön maanpuolustuksen parissa tehnyt Mattila kertoi vetäytyvänsä eläkkeelle toiminnanjohtajan tehtävästä mutta jatkavansa toimintaa perinnetyön taustajoukoissa. Lue Mattilan puhe täältä: KIITOSSANAT LIPUN NAULAUS13082025. Muistorikas juhla päättyi seisaaltaan laulettuihin Sillanpään marssilauluun ja Karjalaisten lauluun soittokunnan säestämänä. Juhlan päätteeksi Pielisensuun seurakunnan järjestämille kakkukahveille, joiden aikana kirkkoherra Wiberg käytti puheenvuoron kaikkien lipunnaulaajien puolesta.

Kuvassa juhlaesiintyjiä.

Lapsikuoro Tiuku ja Mosaiikki esiintyy. Etualalla kapellimestari Mika Hirvonen (kuva: Jouni Mattila 2025)

Kuvassa mieshenkilö puhunjanpöntössä.

Hannu Hoskonen puhui valtiovallan puolesta. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Timo Laitinen puhuu. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Jouni Mattila esitti juhlan kiitossanat. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa katettu kahvipöytä.

Lipunnaulaustilaisuuden Kakku- ja piirakkakahvit Pielisensuun seurakunnan tiloissa. (kuva: Jouni Mattila 2025.)

Kuvassa kahvitus.

Lipunnaulaustilaisuuden juhlakahvit Pielisensuun kirkossa. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Mikko Rautiainen, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

Kuvassa lehden kansi.

Maanpuolustus/veteraanilehden tuore numero julkaistu Pohjois-Karjalassa!

Karjalan pojat -lehti on vuonna 1956 perustettu, nyt jo 69 -vuotias perinteikäs pohjoiskarjalainen maanpuolustusjulkaisu. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa; lippujuhlapäivinä pdf-lehtenä ja itsenäisyyspäivinä paperilehtenä ja pdf-lehtenä.

Nykyisin lehti on kaksikantinen, sisältäen reserviläisjärjestöjen ja sotien perinneyhdistyksen kuulumiset.

Lue 4.6.2025 julkaistu lehti täältä:

https://karjalanpojat.fi/dataflow/karjalanpojat2/files/media/karjalanpojatreservilaisliite_12025_8962.pdf

Nuorisovaltuuston edustajat laskivat seppeleen Tohmajärvellä

Kuvassa seppeleenlasku.

Nuorisovaltuuston edustajat Tilda Leinonen ja Siiri Hämäläinen laskivat Tammenlehväseppeleen Sankarihaudalle Tohmajärven Kirkkoniemessä Kansallisen veteraanipäivän kunniaksi. (kuva: Jussi Raerinne)

Tohmajärven ja Värtsilän Sankarihautausmaat ja pro patria

Värikuvassa miekan kanssa seisova patsas sekä sankarihautoja kesällä.

Tohmajärven Sankarihautausmaa (kuva: Mikko Rautiainen 2016)

Tohmajärven sankarihaudat sijaitsevat Kirkkoniemessä ja Tikkalassa, sen sijaan Värtsilän oma sankarihautausmaa jäi entiseen kirkkopihaan Neuvostoliiton eli nykyisen Venäjän puolelle. Puiset ristit ovat lahonneet jo useita vuosikymmeniä sitten pois, mutta 1990-luvulla Värtsilän seurakunta ja Suomi-Venäjä-seuran Värtsilän osasto saivat luvan aidata alueen ja perustaa siihen nurmikon. Sinne pystytettiin myös muistokivi, johon on kaiverrettu kultakirjaimin sekä luterilaisen että ortodoksisen kirkon ristisymbolit ja suomen- sekä venäjänkielinen maininta haudattujen sotilaiden lukumäärästä. Niiralan rajanylityspaikan sulkeuduttua Covid-pandemian ja Ukrainan sodan seurauksena alueen hoito on jäänyt pelkästään venäläisen osapuolen vastuulle, tämä järjestely on tiettävästi kuitenkin toiminut varsin hyvin. Näiden sankarivainajien nimet ovat näkyvillä nykyisen Värtsilän kirkon eteisaulan tiilikuvioisissa seinälaatoissa ja yhteiset Pro Patria – taulut on puolestaan sijoitettu Sivistys- ja koulukeskus Ahjon juhla- eli Wärtsilä-salin seinälle.

Jussi Raerinne, Sotien 1939-1945 Tohmajärven perinnetoimikunnan pj.

 

Tohmajärven Sankarihautausmaat Sotasampo-sivustolla:

Tohmajärvi: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0566_1  

Onkamo: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0566_2

Kuvassa sankarivainajien muistomerkki, jossa teksti: Tähän on siunattu 196 suomalaista sotilasta, jotka kaatuivat vuosien 1939-1945 sodissa.

Sankarivainajien muistomerkki menetetyssä Värtsilässä. (Kuvan on ottanut Värtsilän seurakunnan viimeinen kirkkoherra, rovasti Erkki Lintunen.)

 

Pro patria Värtsilän kirkossa

Kuvassa kirkon seinätiiliä, joihin painettu sankarivainajien nimet.

Pro patria Värtsilän kirkossa (kuva Jussi Raerinne)

Kuvassa kirkon seinätiiliä, joihin painettu sankarivainajien nimet.

Pro patria Värtsilän kirkossa (kuva: Jussi Raerinne)

 

Pro patria Tohmajärven sivistyskeskus Ahjossa

Kuvassa pro patria -taulut, joihin on kaiverrettu 455 nimeä.

Pro patria -taulut Tohmajärven Sivistyskeskus Ahjon Värtsilä-salissa (kuva: Jussi Raerinne)

Sotien 1939-1945 Tohmajärven perinnetoimikunta ja yhteystiedot

Mustavalkoisessa kuva juna saapunut asemalle. Aseman lipputangossa liehuu siniristilippu

Ensimmäinen juna saapuu takaisin vallatun Värtsilän asemalle 16.7.1941. (SA-kuva)

 

Perustamiskirja

Me allekirjoittaneet olemme tänään perustaneet Sotien 1939–1945 Tohmajärven perinnetoimikunnan ja hyväksyneet sille seuraavat toimintaperiaatteet, joita toimikunta pyrkii käytettävissä olevien henkilö- ja talousresurssien avulla hoitamaan.

  • Elossa olevista tohmajärveläisistä sotiemme veteraaneista, heidän puolisoistaan ja heidän leskistä huolehtiminen, heidän kuntoutukseen ja kotona asumiseen liittyvä tukeminen heidän viimeiseen iltahuutoonsa saakka.
  • Kummiverkoston luominen vielä kotona asuville veteraaneille ja heidän puolisoilleen.
  • Tohmajärveläisen Suomen 1939–1945 sotien sotilas- ja kotirintamaperinteen ylläpitäminen, säilyttäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville.
  • Maanpuolustushengen edistäminen Tohmajärvellä yhteistyössä eri järjestöjen kanssa.
  • Vuosittaisen perinnetoiminnan toteuttaminen koordinoimalla asiaan liittyvät vuosipäivät, seppeleiden laskut ja muut veteraaniperinteen kunniatehtävät yhteistyössä maanpuolustustyötä tekevien tahojen kanssa.
  • Veteraaniperinteen tallentaminen ja julkaiseminen mahdollisuuksien mukaan.
  • Veteraaniperinteen vaaliminen paikallisten yhteisöjen ja yhdistysten kanssa.
  • Tohmajärvellä ja Venäjän Värtsilässä sijaitsevien Suomen 1939–1945 sotien muistomerkeistä huolehtiminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarvittaessa näiden muistomerkkien vaatiman kunnostus- ja huoltotyön organisoiminen.
  • Muut sellaiset veteraaniperinteeseen liittyvät tehtävät, jotka toimikunta katsoo mahdollisiksi toimikunnan käytössä olevien resurssien mukaisesti.
  • Kun tulevaisuudessa vastaavat eri kuntien veteraanitoimikunnat järjestäytyvät maakunnallisesti, Tohmajärven toimikunta liittyy siihen.

Tohmajärvellä 16.5.2019

Allekirjoittaneet:

Perinnetoimikunnassa mukana olevat tahot

Sotien 1939–1945 Tohmajärven perinnetoimikunta perustettiin Tohmajärvi-värtsilän Reserviupseerit ry:n ja Tohmajärvi-värtsilän reserviläiset ry:n yksimielisellä päätöksellä mainittujen yhdistysten yhteisessä syyskokouksessa Tohmajärvellä 30.lokakuuta 2018.

Toimikunnan järjestäytymiskokous pidettiin Tohmajärven kunnanvirastolla 15.tammikuuta 2019 ja virallinen perustamiskirja allekirjoitettiin kaikkien toimikuntaan valittujen edustajajäsenten toimesta samassa paikassa 16.toukokuuta 2019.

Toimikunnan kokoonpano on pyritty luomaan sekä alueellisesti ja että tehtäväkohtaisesti mahdollisimman kattavaksi, joten siinä ovat tai ovat olleet edustettuina seuraavat tahot:

  • reserviläisyhdistykset
  • Sotaveteraanit
  • Rintamaveteraanit
  • Sotainvalidit
  • Sotaorvot
  • Tohmajärven seurakunta
  • Tohmajärven kunnan sivistystoimi
  • Tohmajärven kunnanvaltuusto
  • Tohmajärvi-seura
  • Värtsilän Pitäjäyhdistys
  • Kaurila-Muskon kyläyhdistys
  • Tohmajärven nuorisovaltuusto
  • Tohmajärven lukion opiskelijakunta
  • Kiteen rajakilta
  • LC Tohmajärvi

Tohmajärven perinnetoimikunta kuuluu yhdessä maakunnan muiden vastaavien toimikuntien kanssa Pohjois-Karjalan perinneyhdistykseen, joka perustettiin Onttolassa 13.elokuuta 2020 ja rekisteröitiin vielä saman vuoden puolella 18.joulukuuta. P-K:n perinneyhdistys otti 31.5.2022 lakkautetun Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin tehtävät vastaan heti 1.kesäkuuta 2022.

Yhteystiedot: 

Jussi Raerinne pj: jussi.raerinne64@gmail.com 041 4836261

 

Mustavalkoisessa kuvassa ajoneuvoja ja miehiä.

Tykistöä autetaan suuremmissa mäissä miesvoimalla. Tohmajärvi 2.7.1941 (SA-kuva)

Pohjois-Karjala menetti alueitaan rauhanteossa syksyllä 1944

Värikuvassa peltoja ja etäällä siintäviä vaaroja

Vepsänvaaraa entisessä Pälkjärven kunnassa (nyk. Tohmajärvi) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Pohjois-Karjala on samaa Karjalaa, kuin menetetyt alueet. Kun jatkosota päättyi, menettivät Ilomantsi, Kitee, Tohmajärvi ja Värtsilä osan alueistaan jälleen Neuvostoliitolle. Toisaalta pala Viipurin lääniin kuulunutta menetettyä ja lakkautettua Korpiselän kuntaa on nykyisin osa Joensuuta ja pieni pala menetettyä Pälkjärveä on puolestaan osa Tohmajärveä. Sodan jälkeisiin vuosiin antoivat oman leimansa myös evakoiden asuttaminen eri puolille Pohjois-Karjalaa. Huomionarvoista on myös, että Sortavalassa sijainnut opettajaseminaari vakiintui sotien jälkeen Joensuuhun ja loi pohjan myöhemmälle Joensuun yliopistolle.

Värikuvassa puinen ortodoksikirkko

Ortodoksinen kirkko entisessä Korpiselän kunnossa, Hoilolan kylässä (nyk. Joensuun kaupunki) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Menetettyjen ja vuonna 1948 lakkautettujen kuntien joukossa oli Raja-karjalaan kuuluva Korpiselän kunta. Pieni osa Korpiselästä jäi Suomen puolelle ja liitettiin osaksi Tuupovaaraa. Tuupovaaran tultua liitetyksi Joensuuhun vuonna 2005, tuli siitä tuli osa Joensuuta. Korpiselkä oli yksi enemmistöltään karjalankielisistä ja ortodoksisista kunnista. Tuo Suomen puolelle jäänyt Korpiselän osa onkin Pohjois-Karjalan ainoa kappale entistä Viipurin lääniä. Muutoin maakunta kuului Kuopion lääniin. Nykyisen rajan pinnasta Hoilolan kylästä löytyvät muun muassa Uuno Korhosen vuonna 1959 suunnittelema Pyhän Nikolaoksen kirkko sekä Veikko Larkaksen suunnittelema Joensuun itäisin luterilainen kirkko (1950). Rajavyöhykkeelle johtavan Tsiikontien varrelta löytyy myös Rajajääkäripataljoona 4:n muistomerkki.

Värikuvassa sotamuistomerkki talvimaisemassa.

Muistomerkki Tsiikontiellä Hoilolan kylässä, entisessä Korpiselän kunnassa (nyk. Joensuu) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Toinenkin aluemenetyksiin liittyvä erikoisuus maakunnasta löytyy. Erityisesti mielisairaalastaan tunnettu Pälkjärvi menetettiin lähes kokonaan. Hyvin pieni pala kyseistä kuntaa jäi Suomen puolelle ja liitettiin osaksi Tohmajärveä. Kuitenkin suuri osa siitä, mikä ennen oli osa Pälkjärveä, on rajavyöhykettä, jonne ei luonnollisesti ole lupaa mennä. Ehtaa Pälkjärveä voi ihailla kauniissa Vepsänvaaran kylässä, jossa avautuvat laajat peltoaukeat ja etäälle siintävät vaaramaisemat. Toisin kuin Korpiselkä, Pälkjärvi kuului puolestaan Kuopion lääniin ja olikin läänin ainoa kunta, joka lakkautettiin aluemenetyksen takia.

Maakunnan pohjoisosissa aluemenetyksiä ei tapahtunut. Rukajärven suunnalla taistellut 14.divisioona piti sodan alussa 1941 saavuttamansa asemat ja vetäytyi Suomen puolelle vasta aselevon tultua voimaan. (Lue lisää: http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/rukajarvikeskus/rukajarven-suunta/) Raja Lieksassa jäi samalla paikalle, jossa se on ollut jo Stolbovan rauhasta vuodesta 1617 saakka. Sotimalla Neuvostoliitto ei saanut maakunnasta muitakaan kappaleita, vaan rauhanteossa. Puna-armeijan hyökkäykset torjuttiin Laatokan Karjalan taisteluissa Pitkärannan-Loimolan-Nietjärven alueella, jossa taisteli mm. maakunnan miehistä koottu JR9 (katso lisää: https://areena.yle.fi/1-743441 ).ja Ilomantsin itäosien taisteluissa kesällä 1944. (Lue lisää täältä)

kuvassa kartta

Pohjois-Karjalaa ennen aluemenetyksiä 1944 (punaisella ympyröitynä tekstissä mainittuja paikkoja) kuva: Mikko Rautiainen

Talvimaisemassa häämöttää rajavyöhykekyltti.

Tähän päättyy Joensuu. Korpiselkä jatkuu rajan toiselle puolelle. (kuva: Mikko Rautiainen 2023)

Mikko Rautiainen, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

Kirjallisuutta ja linkkejä Tohmajärven sotahistoriaan

Etenkin yksittäisiä Tohmajärveen ja Värtsilään liittyviä veteraanisukupolven ihmisten sotaan sekä siviilien elämään liittyviä muisteluksia löytyy tallennettuina lisää mm. Verkko-Värtsistä osoitteessa: https://vartsi.net/ Mainitulla lehdellä on olemassa myös Facebook-sivut. Monipuolisin yksiin kansiin kerätty kokoelma lienee eittämättä kuitenkin juuri tämä tohmajärveläisten opettajien Kyösti Jaatisen ja Seppo Luukkaan toimittama vuonna 2013 julkaistu kirja Sota-aika Muistoissamme – Tohmajärveläiset kertovat.

Jussi Raerinne, Sotien 1939-1945 Tohmajärven perinneyhdistyksen pj.

 

Kuvassa kirjan kansi.

Sota-aika muistoissamme -kirja kansi (kuva: Jussi Raerinne)

 

Kirjallisuutta:

Sotahistoriallisen bibliografian maakunnasta on laatinut Pasi Tuunainen

Hakulinen, Pertti (2020) Hyökkäys Tohmajärveltä 1941 – Taistellen takaisin 1944. Norderstedt

Juvonen Jaana (2020) Tohmajärven ja Värtsilän historia 1868-2018

Sota-aika muistoissamme: Tohmajärveläiset kertovat (2013) Toim. Kyösti Jaatinen ja Seppo Luukas. Saarijärvi.

Saukkonen, Salme (2005) Kiteen ja Tohmajärven lotat 1921–1944. Tampere.

Linkkejä:

Ylen juttu (vuodelta 2013) Mannerheim Tohmajärvellä 1941: https://yle.fi/uutiset/3-6785332

JR 51 miesten sotapolku Tohmajärveltä Syvärin taakse Baraniin (sotakirjailija Ensi Kettusen video): https://www.youtube.com/watch?v=4votLBHFh1A

Mustavalkoisessa kuvassa lentäjiä. Taustalla lentokone.

Mannerheimristin ritari, tähystäjä, luutnantti P.Kahla ja ohjaaja kersantti Sakari Peijari, jotka yhdessä lensivät luutnantti Kahlan 300:nnen sotalennon vihollisalueelle. Värtsilän lentokenttä 2.8.1944. (SA-kuva)