Talvisotaan liittyviä kohteita Nurmeksen vanhassa kauppalassa

Vanhan kauppalan alueella on mahdollista kiertää noin parin kilometrin mittainen rengasreitti, jonka matkalle sattuu useita talvisodan historiaan liittyviä kohteita.

 

Talvisota

Talvisodan aikana Nurmekseen kohdistui tuhoisia pommituksia. Tämä johtui muun muassa Nurmeksessa sijaitsevista Kuhmon rintaman huoltoelimistä sekä tärkeästä rautatieyhteydestä. Niin ikään Valtimo oli ankarien pommitusten kohteena. Rajan läheisyydessä sijaitsevina paikkakuntina Nurmeksen kauppalan, Nurmeksen maalaiskunnan ja Valtimon kunnan siviiliväestö oli pääosin evakuoituna koko talvisodan ajan. Evakkojen suuntana oli Pohjanmaa. Evakkoon lähdön koki esim. Toini Okkonen (1927-2023). Lieksan Nurmijärven suunnalle hyökänneiden neuvostojoukkojen tavoitteena oli vallata Nurmes joulukuun 10.päivänä 1939.

 

1. Sotaan lähdön muistomerkki Kauppalantalon pihalla

”Talvisota-kävely” on luontevaa aloittaa vuonna 1905 valmistuneen jugendtyylisen Kauppalantalon pihalta, josta löytyy vuonna 1979 pystytetty sotaan lähdön muistomerkki. Tältä paikalta ensimmäiset nurmeslaiset lähtivät ylimääräiseen harjoitukseen ja sen myötä talvisotaan syksyllä 1939. Palvelukseenastumismääräyksiä heille oli toimittanut mm. suojeluskuntapoika Ahti Okkonen (1924-2024). Nurmeslaisia taisteli mm. Kuhmon rintamalla ja Lieksan Nurmijärvellä, Puuruun linjalla, jossa asemat pitivät. Rakennuksen kellarissa toimi puolestaan talvisodan aikana Ilmapuolustusaluekeskus (IPAK 32) ja kesästä 1940 alkaen Ilmavalvonta-aluekeskus 235. Muistomerkin läheisyydessä oleva tykki puolestaan tuotiin paikalle vuonna 2011 kunnioittamaan jatkosodan alkamisen 70-vuotismuistoa ja nurmeslaisten sotaponnisteluja. Hallintorakennusta tarvittiin myös koulukäyttöön talvisodan jälkeen, Keskustan koulun tuhouduttua pommituksissa. Kauppalantalolla sijaitsee myös Ylä-Karjalan sotavuosia esittelevä perinnehuone. Lue Perinnehuoneesta lisää täältä.

 

2. Rautatieasema ja sirpalesuoja

Kauppalantalolta suunnataan Raatihuoneenkatua pitkin rautatieasemalle. Nurmeksen halki kulkeva rautatie oli yksi syy siihen, miksi kauppala on talvisodassa ankarien pommitusten kohteena. Karjalan rautatien pohjoinen osuus Joensuusta Lieksan kautta Nurmekseen valmistui vuonna 1911. Vihollisen tavoitteena oli katkaista rautatie ja hankaloittaa siten suomalaisten toimia. Epäilemättä tässä olisi auttanut erityisesti Mikonsalmen siltojen tuhoaminen. Nurmes on myös ilmasta käsin helposti tunnistettava kohde, kapea harju kahden vesistön välissä. Koska itse asematkin olivat ilmeisiä pommituskohteita, muistuttaa sodasta edelleen sirpalesuoja, joka tarjoaa myös mahdollisuuden päätellä sirpalesuojan ja pommisuojan eroa. Aseman sirpalesuoja on ilmeisesti rakennettu talvisodan jälkeen.

 

3. Sotasairaalan pommituksen muistomerkki

Asemalta suunnataan Kirkkokadulle, jonka varrelta löytyy Sairashuoneen palotori. Korttelissa, johon nyt on noussut uudisrakennuksia, sijaitsi aikanaan yleinen sairaala, joka talvisodan aikana toimi sotasairaalana. Tänne kohdistui neuvostoilmavoimien isku tammikuussa 1940. Vuonna 1960 pystytetty muistomerkki löytyy läheltä palotorin toista päätä. 21:n kuolleen nimilista koruttomassa kivipaadessa on karua luettavaa. Haavoittuneitakin oli 30. Muistomerkkiä vastapäiset jylhät petäjät lienevät todistaneet Neuvostoliiton pommien tuhovoiman sotasairaalan sirpalesuojaan 23.tammikuuta 1940. Mahtavatkohan ne kantaa naapurin metalliromua sisällään? Itse sairaala selvisi pommituksesta, mutta tuli puretuksi vuonna 1981. Kirkkokadulle palatessa voi pysähtyä ”KOP:n” kivitalon kohdalla Kaarlonkadun kulmassa ja katsoa tämän sivun kuvasta, millainen oli sen paikalla ollut alkuperäinen KOP:n talo, joka tuhoutui samaisessa iskussa. Lue lisää pommituksista täältä.

 

 

4. Kirkon sirpalevauriot

Seuraava kohde on pommitusten muistomerkille näkyvä uusgotiikkaa edustava Nurmeksen 5.kirkko vuodelta 1897. Kirkon Karjalankadunpuoleisesta seinästä voi ihmetellä ruhjeita, joita aiheuttivat ne toistasataa pommia, jotka tippuivat kirkon lähelle 4.helmikuuta 1940. Kirkon 55 metriä korkea torni, tuolloin maakunnan korkein rakennus tarjosi talvisodassa paikan tähystää vastapuolen koneita, mutta lienee se auttanut myös vihollista suunnistamaan Nurmekseen. Jylhä katedraali ei sirpalevaurioista hätkähtänyt, eikä menneisyyden dramaattisia vaiheita ole siloteltu piiloon. Kirkon pääoven yläpuolelta löytyy puolestaan muisto ajalta, kun oli Suomi oli Venäjään kuuluva autonominen suuriruhtinaskunta. Suomen itsenäistyttyä keisarien nimilaatta poistettiin, mutta palautettiin myöhemmin takaisin.

 

Jatkosota

Jatkosodassa rintamat olivat kaukana Ylä-Karjalasta, mutta taisteluun Nurmeksen omistuksesta varauduttiin mm. Salpa-aseman linnoitustöillä esimerkiksi Porokylän alueella ja Akkosalmen läheisyydessä. Oman leimansa sotavuosiin antoi myös talvisodan jälkeen Pitkällemäelle, mm. Lokinlammen alueelle perustettu uusi varuskunta. Suomalaisten lisäksi Nurmeksessa koulutettiin vapaaehtoisia virolaissotilaita, jotka tulivat taistelemaan Suomen vapauden puolesta. Virolaiset vannoivat sotilasvalansa Nurmeksen kirkossa itsenäisyyspäivänä 1943. Vuosina 1941-1942 Nurmeksessa oleskeli myös saksalaisia, jotka olivat 163.divisoonan lääkintähenkilöstöä, it-joukkoja ja ilmavoimien sotilaita. Pääosa valtimolaisista ja suuri osa nurmeslaisista sotilaista kuului Itä-Karjalassa Rukajärven suunnalla taistelleeseen 14.divisioonaan. Yksi heistä oli valtimolainen Mauri Kuvaja (1923-2019). Yläkarjalaisten sodan alussa saavuttamat asemat Rukajärven suunnalla pitivät sodan loppuun saakka, ainoana paikkana itärintamalla Mustalta mereltä Jäämerelle. 14.divisioona vetäytyi Suomen puolelle vasta aselevon tultua voimaan syksyllä 1944.

 

Sotien jälkeen

Toinen maailmansota aiheutti Suomelle raskaat tappiot erityisesti menetettyinä ihmishenkinä ja alueluovutuksina. Nurmeslaisia sotilaita kaatui yli 200 ja valtimolaisia yli 100. Sotien lopputulos oli kuitenkin myös voitto, koska itsenäisyys säilyi. Suomen armeija siirtyi lyömättömänä uusien rajojen taakse eikä Suomea onnistuttu sodan aikana eikä sen jälkeen miehittämään. Sotien jälkeen Nurmeksen ja Valtimon alueelle asutettiin menetetyn Karjalan väestöä, erityisesti Suojärven ja Suistamon alueelta. Edellä mainitusta johtuen evakoiden joukossa oli runsaasti ortodokseja ja tämän seurauksena Nurmekseen nousikin ortodoksinen kirkko 1950-luvun lopulla. Suojärven asukkaista noin 70% oli karjalankielisiä ja ortodokseja. Koko menetetyn alueen evakoista vastaav8%. Suojärveltä evakkoina Ylä-Karjalaan saapuivat mm. Helli Nevalainen  (1932-2024) sekä Paavo Harakka (s.1941).

 

5. Karjalan kalmistoissa lepäävien muistomerkki

Kierros päättyy Karjalan kalmistoissa lepäävien muistomerkille. Näitä muistelupaikkoja tarvittiin joka puolella maata, kun satojen tuhansien suomalaisten läheiset jäivät menetettyjen alueiden hautausmaille, jonne ei varsinkaan sotien jälkeisinä vuosikymmeninä ollut pääsyä, jos olivat tuholta ylipäätään säilyneet.

Vieressä olevan jugendtyylisen puukoulun ullakolle sijoitettiin jatkosodan jälkeiseen asekätkentään liittyvää viestimateriaalia Yhteislyseon rehtorin Esa Kauppisen (1894-1973). toimesta. Lue Kauppisesta lisää täältä: https://sotiemmeperinne.fi/nurmeksen-ja-valtimon-sankarihautausmaat/ 

 

6. Nurmeksen Suojeluskuntatalon muistolaatta

Kierrosta voi jatkaa vielä Keskustan kentän laidalle, jonka toisesta päädystä ammattiopiston rakennuksen seinästä löytyy samalla paikalla sijainneen Nurmeksen suojeluskuntatalon muistolaatta. Toisella laidalla kenttää seisoo sotien jälkeen, talvisodan pommituksissa tuhoutuneen keskustan koulun uudisrakennus. Itse urheilukenttä puolestaan valmistui aikanaan Nurmeksen suojeluskunnan toimesta.

Muuta

Talvisota-kävelyltä on hyvä suunnata Kötsin museoon katsomaan elokuva Pommien varjossa, mikä antaa kokonaiskuvan talvisodan tapahtumista Nurmeksessa. Tekstin lähteenä on osin käytetty tätä Nurmeksen museon artikkelia: https://www.nurmes.fi/en/pommitukset-nurmeksessa

 

Mikko Rautiainen, FM, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

 

(Lähteet: nurmeslaisten ja valtimolaisten haastattelut, Mikko Rautiainen, Raija Kivioja, Paavo Harakka ja Kirkkokadun koulun sotahistoria-kurssin oppilaita 2019–2023 https://www.youtube.com/watch?v=r1rrC7it_Rw&list=PLZcRS8MVo5aMzyWG5PRWt7li8VRBW_xnZ, Nurmeksen museo: https://www.nurmes.fi/en/pommitukset-nurmeksessa,    https://www.sotasampo.fi/fi/casualties/ https://www.luontoon.fi/anakainen/historiajanahtavyydet/salpalinjanhistoriaaanakaisella, Nurmeksen historia vuodet 1910–2020, toim. Jukka Kokkonen 2023, Valtimolaiset sodassa, toim. Leevi Kuokkanen 2011, Toki Kallehin on vapaus, Sillanpää Raimo 1998.)