Sota Helsingissä

Talvisota alkoi Helsingissä 30. marraskuuta 1939 kello 9.15. Silloin annettiin ensimmäinen ilmahälytys. Neuvostoliiton pommikoneet hyökkäsivät päivän aikana yhdeksässä aallossa. Tuhoisimmat iskut tapahtuivat iltapäivällä, jolloin pommit osuivat erityisesti Kampin alueelle. Sodan ensimmäinen päivä oli myös raskain, 97 ihmistä kuoli pääkaupungissa.

Kahden ensimmäisen sotapäivän jälkeen sää huononi siinä määrin, että pommituslennot loppuivat, ja Helsingin evakuoiminen päästiin aloittamaan. Helsingin noin 250 000 asukkaasta kaupunkiin jäi vain noin 65 000.

Jatkosodassa Helsingin suurpommitukset olivat helmikuussa 1944 Neuvostoliiton suorittamat kolme massiivista hyökkäystä. Pommitukset toteutettiin yöllä 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944. Niiden tavoitteena oli murtaa suomalaisten puolustustahto ja pakottaa suomalaiset rauhaan.

Tehokkaan ilmapuolustuksen ansiosta Helsingin pommitusten tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi. Ilmatorjunnan ja sulkutulen läpi pääsi kohteisiinsa vain noin sata konetta, 95 prosenttia koneista väisti sulkuja ja pudotti pomminsa muualle. Läpi päässeistä sadasta koneesta alas ammuttiin 20 pommikonetta.

Kolmessa pommituksessa ihmisiä kuoli yhteensä 146 ja 356 haavoittui. Taloja tuhoutui täysin 109 ja sirpalevaurioita tuli noin 300 taloon sekä 111 taloa syttyi palamaan.

Helsinkiläisiä sodan ajan joukko-osastoja

Legendaarinen Ässä-rykmentti

Ässä-rykmentti oli ”Kurvin kundeista”, eli Hämeentien mutkaa ympäröivien seutujen Sörnäisten, Harjun, Kallion ja Vallilan kasvateista koottu joukko. Talvisodassa he muodostivat Jalkaväkirykmentti 11:n, jatkosodassa heistä koottiin Jalkaväkirykmentti 26.

Kevyt osasto 1

Helsingin Sotilasläänin perustaman 12. Divisioonan Kevyt Osasto 1 toimi vuosina 1941 – 1942. Se perustettiin Kulosaaren kunnassa Ruotsalaisella Yhteiskoululla. Osastossa palveli noin 900 pääosin helsinkiläistä miestä.

Pääkaupunkiseudulla siirrytään veteraanityöstä kohti perinneaikaa!

Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirin yhteydessä on vuodesta 2021 alkaen toiminut laaja-alainen suunnitteluryhmä, joka on valmistellut pääkaupunkiseudulla veteraaniajasta perinne­aikaan siirtymistä Suunnitteluryhmässä on ollut edustettuna kaikki veteraanijärjestöjen pääkaupunkiseudun veteraanipiirit.

Suunnitteluryhmän työn tuloksena päädyttiin esittämään mallia, jossa Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri muuntuu alueelliseksi perinneyhdistykseksi.

Veteraanipiirien yhteistyön tuloksena 5.12.2022 Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin rekisteröitiin Sotien 1939-1945 pää­kaupunki­seudun perinneyhdistys ry, ruotsiksi Huvudstadsregionens traditions­förening för 1939-1945 års krig rf.

Perinneyhdistyksen hallituksessa ovat edustettuna kaikki veteraanijärjestöt ja kunniajäseninä ovat alueen veteraanit, heidän puolisonsa ja lesket sekä lotat.

Perinneyhdistys hoitaa ja vaalii sotien 1939 – 1945 ja sotasukupolven perinteitä ja arvoja Tammenlehvän Perinneliiton periaatteiden mukaisesti. Se toimii alueellisen perinnetyön koordinoijana ja toteuttajana sekä ylläpitää yhteenkuuluvuutta ja isänmaallista henkeä.

Veteraanit ovat kunniakansalaisiamme. He ovat puolustaneet maamme itsenäisyyttä ja vapautta. Edelleen tärkeintä on huolehtia veteraaneista, heidän puolisoistansa ja leskistä niin pitkään kuin on tarvetta. Perinneyhdistys huolehtii heistä kaikista.

Perinneyhdistys toimii Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella. Espooseen ja Vantaalle perustetaan perinnetoimikunnat.

Teksti