Jurvalaiset Taipaleenjoen taisteluissa
Jurvan miehet marssivat 400 miehen voimalla Jurvan Järvenpään nuorisoseuralta Teuvan asemalle lokakuussa -39. Runsaan 20 kilometrin marssi uusissa saappaissa säilyi pitkään veteraanien muistissa. Jurvalaiset muodostivat JR23:n I pataljoonan kolmannen komppanian. Seinäjoelta rykmentti siirrettiin 18.10. Taipaleenjoen tuntumaan reittiä Seinäjoki – Haapamäki – Elisenvaara – Inkilä. Taipaleen lohkolle siirtyminen alkoi itsenäisyyspäivänä 6.12.1939. Terenttilän, Linnakankaan ja Mustaojan lohkot tulivat JR23:n taistelumaastoiksi. Varsinkin Mustajoen taistelut olivat sodan raivokkaimpia kamppailuja.
Jurvalaisten 3.komppania tunnettiin joulukuun alkupuolella ”onnekkaana”komppaniana, sillä sen tappiot olivat olleet pienet. Pian kaikki muuttui. 14.2.1940 oli komppanian raskain päivä koko sodassa. Tykistötuli oli aivan hirveää. Miehet puolustautuivat yhdyshaudassa, varsinaiset varustetut ampumahaudat oli menetetty. Pojat taistelivat loistavasti. Toiset ampuivat, toiset heittelivät käsikranaatteja. Illalla oma tykistötuli pelasti väsyneet taistelijat. Jurvalaisia kaatui seitsemän. Heidän joukossaan Sarvijoen koulun opettaja luutnantti Lauri Kotkanen.
Jurvalaiset motitetaan Ilomantsissa 14.-15.8.1939
Kaksi miestä pääsi onneksi viemään tiedon Ilomantsissa oleville omille joukoille. Nämä pelastivat miehet motista. Viholliset kaatuivat lähes viimeiseen mieheen. Laskettiin heitä olleen toista sataa. Se oli kovin hermoille käyvä tapaus. Pakkanen puri 40 asteen voimalla, mutta ei siinä ehtinyt palelemaan. Lahti-Saloranta -konekiväärillä ei ollut mitään virkaa. Suomi -konepistooli oli hyvä ase, se toimi aina. JR41 riveissä taisteli puoli komppaniaa jurvalaisia.
Raatteentien varrelta
Venäläinen kevyt panssarivaunu möyri mäen päällä täysissä valoissa. Pääsimme kiertämään sen lähelle ja kaadoimme miehissä vaunun. Kun meillä ei ollut edes kasapanoksia, millä räjäyttää vaunu, niin kiväärillä ammuimme pohjan neljän millin panssarista läpi. Sisältä kuului kovaa mörinää. Vaunusta löytyi myöhemmin kolme kuollutta venäläistä upseeria. Näin muisteli Eino Mikael Vuorinen.
Finlandia – hiihtoa palkintona vapaa maa
Raatteesta hiihdettiin pois 47 asteen pakkasessa viitisenkymmentä kilometriä Uomaalle, Kollaan suunnalle. Raatteeseen tullessa hiihdettiin yhtä painoa 60 kilometriä Kiantajärven jäätä pitkin. Lumi-jäävettä satoi koko matkan.
Talvisodan tappioista
Taipaleenjoella ja Vuosalmessa jurvalaisia kaatui 46 miestä. Yhteensä kaatuneita oli 70. Etelä-Pohjanmaan pitäjistä väkilukuun suhteutettuna tappiot olivat Soinin ja Nurmon ohella suurimpia.
Evakot
Jurvaan sijoitettiin 1600 salmilaista. Talvisodan aikana koulunpito loppui. Oppilaat passitettiin koteihinsa. Salmin kunnalliskoti sijoitettiin Jurvan Järvenpään kansakoululle. Evakot sijoitettiin sinne, missä suinkin oli tilaa. Nyt samassa tuvassa asuivat rajakarjalaiset ja jurvalaiset. Yleensä sopu ja sija löytyi.
Lotat
Lotta-järjestön tehtävät olivat lukuisat; ilmavalvonta, muonitus, sairaanhoito ja viestintä. Mainittakoon, että talvisodan aikana maakunnan ”leipätehtaat” tuottivat yli miljoona kiloa leipää. Sitä kuuluisaa luodinkestävää vanikkaa! Jurvassakin leivottiin näkkäriä satoja kiloja päivittäin. Kaikki tämä iltaisin ja öisin maalaistalojen leivinuuneilla muiden tehtävien ohella. Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen tyttöosasto, Pikkulotat, perustettiin Jurvaan lotta-aktiitiivi Ines Seppälän johdolla.
Jalkaväkirykmentti 58 ja jatkosota
Ylimääräisellä kertausharjoituskäskyllä armeija saatettiin sotavalmiuteen. Ensimmäinen YH -päivä 18.6.1941. Tämä merkitsi yleistä liikekannallepanoa. Jurvalaisten 5. ja 6. komppania kuului rykmentin II pataljoonaan. Komppaniat muodostettiin kansalaiskoululla ja kansakoululla. Varusteita ja aseita jaettiin välittömästi suojeluskunnan paikallispäällikkö Toivo Tuomisen talossa. Hevoset ja ajokalusto saatiin kunnallisen hevosottolautakunnan käskyjen perusteella paikallisista maalaistaloista. Alkuvalmistelujen jälkeen marssittiin Teuvalle. Sieltä siirryttiin 26.6.41 tarkalleen kello 23.17 kohti inhaa itää reittiä Kauhajoki – Seinäjoki – Haapamäki -Pieksamäki – Putikon asema, jonne saavuttiin 28.6. kello14. Seuraavana päivänä alkoi keskitysmarssi Kiteen kautta rajan tuntumaan. Marssia tuli peräti 125 kilometriä.
Tie avattiin Laatokalle kovalla hinnalla
Hyökkäysvaihe kesti 41 vuorokautta. Linnuntietä mitaten 40-50 kilometriä, joten etenemistahti oli jotakuinkin yksi kilometri vuorokaudessa. Verinen heinäkuu maksoi jurvalaisille keskimäärin yhden kaatuneen ja kolme haavoittunutta joka ikinen päivä. Rykmentinkomentaja eversti Eero Juva otti hyökkäysvaiheen jälkeen ohimarssin vastaan pitämällä kuuluisan lyhyen, mutta niukan puheensa: ”Rajalta jyränä tultu! Kiitän teitä pojat! Loppu!” Jyränä olo tarkoitti sitä, että rykmentti oli ollut hyökkäyksen kärkenä. Tappiotkin olivat sen mukaiset. Ohimarssin aikana jurvalainen Soini Vainionpää sai puhaltaa yksin b -kornettiaan, trumpetintapaista vaskisoitintaan, yhteen menoon yli kaksi tuntia marssijoille. Huulet olivat hellinä monta päivää.
Asemasotaa ja vetäytymistaisteluja
Asemasodan aikana JR58 sijoitettiin Karjalan Kannakselle. Tiukka eversti Juva kolusi asemat läpi ainakin kerran viikossa. Pahkakuppeja ja puhdetöitä ei rykmentissä laajemmin harrastettu. Asemat ja varustukset olivat rykmentillä aina tiptop. Miehistölle komentaja oli kuulemma isällinen ja ymmärtäväinen, mutta upseerit sen sijaan saivat kuulla kunniansa. Perheettömälle Juvalle rykmentti oli kaikki kaikessa. Lomillakaan eversti ei täyttä aikaa viihtynyt.
9.6.1944 venäläisten suurhyökkäys alkoi ankaralla tykistökeskityksellä. Maataistelukoneet hakkasivat aaltoina etulinjaa ja pommikoneet tyhjäsivät lastinsa päällemme, kertoi Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin perustaja majuri Jalo Hiipakka. Asemat menetettiin ja alkoi sitkeä viivytystaisteluitten sarja. Maahantunkeutujalle pistettiin sulku.
Asekätkentä
Hiipakan johdolla esim. Jurvaan kätkettiin kokonaisen sissipataljoonan aseistus, 4 kertaa 160 miestä. Vaaran vuosien väistyttyä kätköt purettiin.
”Se tehtiin, mitä käskettiin ja niin hyvin kuin osattiin.” Ja enemmänkin!
Jurvassa 6.12.2022
Jorma Marttila
Tälle sivulle tulee tulevaisuudessa lisää jurvalaisten sotamuistoja kirjoituksina, videoina ja äänitteinä.
