Joensuu Itä-Karjalan sotilashallintoalueen pääkaupunkina 1941–1943

Miehitetyn Itä-Karjalan sotilashallintoaluetta johdettiin Joensuusta vuosina 1941–1943.

Kuvassa postimerkki, jossa karhu ja teksti Itä-Karjalan sot.hallinto Suomi Finland.

Itä-Karjalan sotilashallinnon tunnus postimerkissä vuodelta 1943. (kuva: Mikko Rautiainen)

Miehitetty Itä-Karjala 1941–1944

Kuvassa kartta, johon merkitty Suomen vanha raja.

Tarton rauhan raja ja Itä-Karjala vuonna 1942.

Kun Suomen armeija oli jatkosodan alussa vallannut takaisin talvisodan jälkeen menetetyt alueet, jatkettiin hyökkäystä Itä-Karjalaan, vanhan valtakunnan rajan taakse. Syksyn 1941 kuluessa Suomalaiset ylittivät Syvärin ja asettuivat puolustukseen joen etelärannalle sekä ottivat laajojen maa-alueiden lisäksi hallintaansa esimerkiksi Äänisjärven rannalla sijaitsevat Petroskoin ja Karhumäen. Syyt haltuunotolle olivat ennen kaikkea sotilaalliset, eli puolustuksellisesti edullisten asemien hakeminen kapeilta järvikannaksilta Laatokan ja Äänisen, sekä Äänisen ja Seesjärven välistä. Iskulauseena: ”Lyhyt raja, pitkä rauha”. Yhtenä vaihtoehtona pidettiin myös alueen käyttämistä tulevien rauhanneuvotteluiden panttina, jolla varmistettaisiin ainakin talvisodan jälkeen menetettyjen alueiden jääminen Suomelle. Toisaalta varauduttiin myös alueen pysyvään liittämiseen osaksi Suomea. Tähän liittyen aloitettiin toimet, jotka tähtäsivät väestön ja alueen suomalaistamiseen. Tämä ilmentyi muun muassa käynnistämällä miehitysalueella suomenkielinen kouluopetus sotilashallinnon palveluksessa olevien suomalaisopettajien johdolla sekä suomalaistamalla paikkakuntien nimiä. Alueen väestöstä noin puolet luokiteltiin suomensukuisiksi ja vastaavasti puolet venäläisperäisiksi. Suuri osa venäläistaustaisesta väestöstä suljettiin turvallisuussyistä vankileireille.

 

Sotilashallintoalueen komentaja Johan Arajuuri

kuvassa hautakivi, jossa kaksi kappaletta Preussin kuninkaallisen jääkäripataljoona 27:n tunnuksia

Itä-Karjalan sotilashallintokomentaja Johan Arajuuren (1894-1961) hautamuistomerkki Joensuun hautausmaalla (kuva: Mikko Rautiainen 2022)

Sotilashallintoalueen komentajana toimi vuosina 1942–1943 Tohmajärvellä syntynyt jääkärikenraalimajuri Johan Arajuuri (aik. Ahlroth) (1894–1961). Hän oli tehtailija Viktor Ahlrothin poika ja valmistunut ylioppilaaksi Joensuun klassisesta lyseosta vuonna 1912. Arajuuri oli yksi Saksassa sotilaskoulutuksessa (1915–1918) olleista jääkäreistä. Sotilasuran lisäksi Arajuuri toimi myös Helsingin poliisikomentajana sekä myöhemmin metsäteollisuuden palveluksessa. Hänet on haudattu Joensuun hautausmaalle. Samassa hautamuistomerkistä löytyy myös hänen vanhemman veljensä jääkärieverstiluutnantti Armas Arajuuren (1893–1955) nimi.

 

Sotilashallintoalueen pääkaupungit

Mustavalkoisessa kuvassa kivinen liikerakennus, jonka katolla kirjaimet PKO. Kuvassa myös henkilöauto, linja-auto ja kuorma-auto mukulakivetyillä kaduilla sekä jalankulkija ja pyöräilijä

Itä-Karjalan sotilashallintoa johdettiin Joensuussa Pohjois-Karjalan osuuskaupan liikerakennuksesta. (kuva: Museovirasto 1949)

Sotilashallintoalueen ensimmäisenä pääkaupunkina toimi Mikkeli, mutta syksyn 1941 kuluessa pääkaupunki siirtyi Joensuuhun, aluksi Niittylahden opistolle ja sitten Joensuun keskustaan, vuonna 1942 valmistuneeseen Pohjois-Karjalan osuuskaupan uuteen hotellirakennukseen. Sotilashallintoalueen viimeisenä pääkaupunkina toimi sen aikainen Äänislinna vuosina 1943–1944. Suomalaisten miehittämä Itä-Karjala oli laajuudeltaan noin 1/3 Suomen pinta-alasta. Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä 1944 pakotti suomalaiset luopumaan Itä-Karjalasta ja vetäytymään viivytystaisteluita käyden kohti länttä sekä sotilashallinnon lopettamaan toimintansa.

Värikuvassa kaksi kirjaa.

Itä-Karjalan kuulumista Suomelle perusteltiin historioitsija Jalmari Jaakkolan kirjassa (v.1941). Einar W. Juva puolestaan kirjoitti sekä meneillään olevasta sodasta, kuin myös aiemmista sodista (v.1942). (kuva: Mikko Rautiainen)

Mikko Rautiainen, FM

 

Kirjallisuutta: Laine, Antti: Suur-Suomen kahdet kasvot, 1982, Manninen Ohto: Suur-Suomen ääriviivat, 1980, Rautiainen, Mikko: ”Sisaret tapaavat toisensa”, 2007 https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/8414/URN_NBN_fi_joy-20090069.pdf?sequence=1&isAllowed=y

SOTIEN 1939–1945 JOENSUUN PERINNETOIMIKUNTA

Sotien 1939–1945 Joensuun perinnetoimikunnan perustamiskirja on allekirjoitettu 22.05.2019. Perinnetoimikunnassa ovat edustettuina Joensuun kaupunki, Joensuun evankelisluterilainen ja Joensuun ortodoksinen seurakunta, Joensuun Reserviupseerit ry, Joensuun Reserviläiset ry, Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekilta ry, Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry, Pohjois-Karjalan Lottaperinneyhdistys ry, Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekilta ry, Kontiolahden Sotilaskotiyhdistys ry ja Joensuun nuorisovaltuusto.

Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n liittojuhlat Joensuun laulurinteellä vuonna 1988. Kuva: Pohjois-Karjalan museo, Karjalan Maa -lehden kuvakokoelma

Perinnetoimikunnan ensisijaisena tehtävänä on sotaveteraaniperinteen vaaliminen paikallisten yhteisöjen ja yhdistysten kanssa sekä perinteen tallentaminen ja julkaiseminen. Lisäksi keskeisenä on Joensuulaisen Suomen 1939–1945 sotien sotilas- ja kotirintamaperinteen ylläpitäminen, säilyttäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville sekä maanpuolustushengen edistäminen Joensuussa. Perinnetoimikunta jatkaa veteraaniperinteen vaalimisessa lakkautetun Kansalaisjuhlatoimikunnan työtä.

Kunniakäynti ja seppeleenlasku Joensuun sankarihaudoilla kesäkuussa 1956. Kuva: Pohjois-Karjalan museo, Kuva-Lassi

Perinnetoimikunta toteuttaa juhlapäivien seppeleiden laskut sekä muut veteraaniperinteen kunniatehtävät yhteistyössä maanpuolustustyötä tekevien tahojen kanssa. Ensisijaisena on kansallisen veteraanipäivän ja kaatuneitten muistopäivän toteutus Joensuussa. Juhlapäivien ohjelmaan kuuluvat hartaustilaisuudet ja seppeleenlaskut Joensuun sankarihaudoilla sekä päiväjuhla. Tämän ohella perinnetoimikunta on mukana itsenäisyyspäivän tapahtumajärjestelyissä. Perinnetoimikunta huolehtii Joensuussa sijaitsevien Suomen 1939–1945 sotien muistomerkeistä. Perinnetoimikunta organisoi tarvittaessa näiden muistomerkkien vaatiman kunnostus- ja huoltotyön.

Erkki Matikainen

 

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Ilkka Savolahti

Puh. 050 538 0085

S-posti: ilkka.savolahti@luukku.com

Viestintävastaava | sihteeri Erkki Matikainen

Puh. 050 341 9503 (työ) | 050 543 1911 (koti)

S-posti: erkki.matikainen@joensuu.fi

Maanpuolustusjärjestöjen lippulinna Joensuun Rauhankappelilla kaatuneitten muistopäivänä 15.5.2022.

Joensuun Sankarihautausmaat:

Kuvassa ihmisiä, valkoisia hautaristejä ja puolitangossa olevia suomenlippuja.

Sankarihautajaiset Joensuussa 19.5.1940. (SA-kuva)

Eno: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0551_1

Joensuu: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0553_1

Kiihtelysvaara: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0556_1

Pyhäselkä: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0564_1

Tuupovaara: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0567_1 

Sotahistoriaa Joensuun museoissa

Kuvassa harmaa teräsbetonikorsu.

Salpa-aseman teräsbetonikorsu Joensuun Marjalassa (kuva: Mikko Rautiainen)

Joensuun Bunkkerimuseo:

  • Salpa-aseman laajimmat linnoitteet rakennettiin Joensuun Marjalaan, Höytiäisen kanavan länsipuolelle. Alueella on entisöityjä teräsbetonikorsuja, taisteluhautoja ja muita linnoitteita.
  • Lue lisää täältä: https://pohjoiskarjalanmuseo.fi/joensuun-bunkkerimuseo

Pohjois-Karjalan museo:

  • Maakunnan kulttuurihistorian lisäksi esillä on laajasti myös sotahistoriaa ja luovutetun Karjalan historiaa. Näyttelystä löydät esimerkiksi Liperin Rauanlahteen kesällä 1944 pudonneen Junkers -pommikoneen moottorin.
  • Lue lisää täältä: https://pohjoiskarjalanmuseo.fi/

Kiihtelysvaara-seura: