Iiläinen Fanni Luukkonen johti Lotta Svärd -järjestöä sotavuosina

Fanni Luukkonen (1882–1947) oli kotoisin Iistä. Hän kävi Oulun tyttökoulua, minkä jälkeen hän opiskeli kansakoulunopettajaksi. Jo lapsuudesta alkaen kristillinen usko ja raittiusaate olivat Luukkoselle läheisiä, ja näitä hän edisti päättäväisesti myös lottatyössään. Myös naisasia oli hänelle läheinen.

Luukkonen toimi monipuolisesti opetustehtävissä, ja sen jälkeen hän pätevöityi kansakoulunopettajia valmistavan seminaarin opettajaksi. Lotta Svärdiin liittyessään hän työskenteli Sortavalan seminaarin tyttöharjoituskoulun yliopettajana. Vuoden 1918 sodan aikana hän tuki Sortavalan suojeluskuntalaisia. Vuodesta 1929 lähtien keskusjohtokunnan puheenjohtajana toiminut Luukkonen oli maltillinen ja turvallinen äitihahmo. Hän toimi päätoimisesti Lotta Svärdin johdossa, ja hänen työskentelyään leimasi velvollisuudentunto ja työlle omistautuminen.

Hän oli naimaton ja lapseton. Keskusjohtokunnan puheenjohtajuuden lisäksi Luukkonen kuului Lotta Svärd -lehden toimituskuntaan koko lehden ilmestymisen ajan vuosina 1929–1944, ja lisäksi hän toimi lehden päätoimittajana vuodesta 1936. Luukkosen työtaakka nakersi hänen terveyttään, ja hän kuoli vuonna 1947. Hänen viimeisiä elinvuosiaan leimasi myös huoli toimeentulosta.

Fanni Luukkonen on haudattu sukuhautaan Iin Kruununsaareen. Hautakivessä lukee ”Isänmaa on Jumalan ajatus”.

Fanni Luukkosen henkilöhistoria

Lotta Svärd -järjestön toiminta

Kansallinen veteraanipäivä Kilpisjärvellä

Lipunnosto kolmen valtakunnan rajapyykillä

Armas Ilvo Veteraanin iltahuudon esilaulajana

Sotaveteraani Veikko Korkka kertoo Lapin sodasta nuorille varusmiehille

Oulussa vuoteen 1998 asti toiminut Pohjan Prikaati ja Pohjan Prikaatin Kilta järjestivät kansallisen veteraanipäivän juhlatapahtuman Kilpisjärvellä vuonna 1995, kun Lapin sodan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta. Juhlaan osallistui lukuisia Lapin sotaan osallistuneita veteraaneja. Juhlallinen lipunnosto kolmen valtakunnan rajapyykillä videoitiin ja esitettiin samana päivä Oulussa järjestetyssä kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa.

Kolmen valtakunnan rajalla järjestettävästä juhlatapahtuma nimettiin Pohjanloimuksi ja se on järjestetty sotiemme veteraanien kunniaksi katkeamattomasti jokainen vuosi. Juhlaan osallistujat ovat pääasiassa Kilpisjärven matkailijoita, osallistujia tulee myös Ruotsista ja Norjasta. Parhaimmillaan juhlatapatumaan on osallistunut noin 400 henkilöä. Pohjan Jääkärikilta vastaa nykyään juhlatapahtuman järjestämisestä Jääkäriprikaatin ja Enontekiön kunnan tukemana. Juhlatapahtumaan on järjestetty linja-autokuljetus Oulusta ja osallistujat majoittuvat Kilpisjärven koululla.

Kolmen valtakunnan rajapyykillä järjestetty juhlatapahtuma on päättynyt aina yhteislauluna toteutettuun Veteraanin iltahuutoon. Sotiemme veteraani Armas Ilvo toimi useiden vuosien ajan esilaulajana. Armas Ilvo hiihti rajapyykille lähes 90 vuotiaaksi asti. Edestakainen matka oli noin 30 km.