Jatkosodan aikana (25.6.1941–19.9.1944) Varsinais-Suomen alue, erityisesti Turku, joutui jälleen Neuvostoliiton ilmavoimien pommitusten kohteeksi. Vaikka pommitukset eivät olleet yhtä intensiivisiä kuin talvisodan aikana, ne aiheuttivat merkittäviä tuhoja ja vaikuttivat alueen asukkaiden elämään.
Pommitusten ajankohdat ja kohteet:
-
Kesäkuu 1941: Jatkosodan alkaessa Neuvostoliiton ilmavoimat suorittivat pommituslentoja Suomen kaupunkeihin. Turku koki pommituksia erityisesti 25. kesäkuuta 1941, jolloin useat kaupungin osat, mukaan lukien satama-alue, joutuivat hyökkäysten kohteeksi.
-
Helmikuu 1944: Neuvostoliitto aloitti laajamittaiset pommitukset Suomen kaupunkeja vastaan helmikuussa 1944, pyrkien painostamaan Suomea irtautumaan sodasta. Turku koki merkittäviä pommituksia erityisesti 26. helmikuuta 1944, jolloin kaupungin keskusta ja teollisuusalueet kärsivät huomattavia vaurioita.
Pommitusten laajuus ja tappiot:
-
Ilmahälytykset ja pommitukset: Turussa annettiin jatkosodan aikana useita ilmahälytyksiä, ja kaupunki joutui useiden pommituslentojen kohteeksi. Tarkkoja lukuja pommitusten määrästä ja pudotettujen pommien määrästä ei ole saatavilla.
-
Henkilövahingot: Pommitukset aiheuttivat sekä siviili- että sotilashenkilöstön menetyksiä. Esimerkiksi 26. helmikuuta 1944 pommituksissa menehtyi useita kymmeniä ihmisiä, ja sadat haavoittuivat.
-
Rakennusvahingot: Useita rakennuksia, mukaan lukien asuinrakennuksia, teollisuuslaitoksia ja julkisia rakennuksia, tuhoutui tai vaurioitui pommitusten seurauksena. Esimerkiksi helmikuun 1944 pommituksissa Turun Martti-kaupunginosa kärsi merkittäviä tuhoja.
Vaikka Varsinais-Suomi, erityisesti Turku, koki jatkosodan aikana useita pommituksia, alueen asukkaat osoittivat sitkeyttä ja yhteishenkeä. Pommitusten aiheuttamat vauriot korjattiin sodan jälkeen, ja alue rakennettiin uudelleen.