Sotilaskoulutus ja varuskunnat Varsinais-Suomessa sota-aikana (1939–1945)
Varsinais-Suomi oli merkittävä sotilaskoulutuksen ja varuskuntatoiminnan keskus jo ennen talvisotaa. Alueella toimivat Porin Rykmentti, merivoimien tukikohdat Turussa ja rannikkopuolustusasemissa sekä ilmavoimien tukikohdat. Varuskunnissa koulutettiin sotilaita ja perustettiin joukko-osastoja talvi- ja jatkosotaan, ja Varsinais-Suomi oli tärkeässä roolissa maan puolustusvalmisteluissa myös välirauhan aikana.
1. Maavoimien varuskunnat ja koulutus
Porin Rykmentti (Turun varuskunta) ja sen perilliset
Porin Rykmentillä oli pitkä historia ennen toista maailmansotaa, ja se toimi Turussa osana Varsinais-Suomen puolustusta. Rykmentti oli osa Suomen armeijan koulutusorganisaatiota ja tuotti valmiita sotilaita niin talvisotaan kuin jatkosotaan.
- Talvisodassa Turun varuskunnasta käsin perustettiin 5. divisioonan joukkoja, jotka taistelivat Karjalan kannaksella.
- Jatkosodan päätyttyä Porin Rykmentti lakkautettiin, mutta tilalle perustettiin Jalkaväkirykmentti 6 (JR 6), joka jatkoi toimintaa Turussa.
- 1957 rykmentti muuttui 3. Prikaatiksi, ja lopulta siitä kehittyi Porin Prikaati, joka siirtyi Säkylän Huovinrinteelle vuonna 1963, jättäen Turun ilman pysyvää maavoimien varuskuntaa.
Turun varuskunta oli merkittävä koulutuskeskus sota-aikana, ja sieltä valmistui tuhansia sotilaita rintamalle.
2. Merivoimien tukikohdat ja rannikkopuolustus Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomen rannikko ja saaristo olivat strategisesti tärkeitä Suomen meripuolustuksessa. Alueella toimi useita merivoimien tukikohtia, rannikkotykistöpattereita ja satamia, joista käsin torjuttiin vihollisen aluksia ja suojattiin meriyhteyksiä.
Turun laivastoasema ja merivoimien tukikohdat
- Turun satama ja telakat olivat tärkeä osa merivoimien toimintaa. Turun telakoilla rakennettiin sota-aluksia, ja satamassa huollettiin Suomen laivaston aluksia.
- Pansion tukikohta Turussa oli yksi Suomen laivaston tukikohdista. Se oli strateginen satama, josta käsin operoitiin rannikkopuolustuksen ja meriliikenteen suojauksen tehtävissä.
- Uudenkaupungin satama palveli myös merivoimia, erityisesti huoltokeskuksena ja saattueiden järjestämispaikkana.
Rannikkotykistö ja puolustusasemat
- Varsinais-Suomen rannikkopatterit olivat tärkeitä vihollisen torjunnassa, erityisesti Turun saaristossa ja Kemiönsaarella.
- Örön linnakesaari oli yksi merkittävimmistä rannikkotykistöpattereista, joka suojasi Saaristomeren meriliikennettä.
- Russarö ja Utö olivat muita tärkeitä tukikohtia, joista käsin voitiin kontrolloida Itämeren kulkuyhteyksiä.
Rannikkotykistö oli ratkaisevassa roolissa Suomen meripuolustuksessa, ja Varsinais-Suomen tukikohdat suojasivat tärkeimpiä satamia ja laivareittejä.
3. Ilmavoimien tukikohdat ja ilmapuolustus
Varsinais-Suomessa oli tärkeitä lentotukikohtia, joista operoitiin sekä torjuntalentoja että tiedustelutehtäviä.
Turun lentokenttä ja ilmavoimat
- Turun lentokenttä toimi ilmavoimien tukikohtana ja lentorykmentti 4:n tukikohtana, josta käsin operoitiin pommitus- ja tiedustelulentoja.
- Lentokentältä lähtivät Bristol Blenheim -pommittajat ja tiedustelukoneet, jotka osallistuivat sotatoimiin eri rintamilla.
- Turussa toimi myös ilmatorjunta, joka suojasi kaupunkia ja sen infrastruktuuria Neuvostoliiton pommituksilta.
Salon lentokenttä ja muut tukikohdat
- Salon lentokenttä oli sodan aikana käytössä varakenttänä ja ilmavalvonnan tukikohtana.
- Ilmavoimilla oli myös väliaikaisia tukikohtia saaristossa ja maaseudulla, joita käytettiin lentotoiminnan hajauttamiseen ja vihollisen pommitusten välttämiseen.
4. Välirauhan aika 1940–1941 – Uuteen sotaan valmistautuminen
Talvisodan päätyttyä Suomi valmistautui mahdolliseen uuteen konfliktiin, ja Varsinais-Suomi oli tärkeässä roolissa maan puolustuksen vahvistamisessa.
- Varuskunnissa koulutettiin lisää joukkoja, ja uusia aseita ja kalustoa hankittiin.
- Rannikkotykistöä vahvistettiin rakentamalla uusia asemia ja parantamalla puolustusrakenteita saaristossa.
- Ilmatorjuntaa parannettiin, erityisesti Turun ja Salon alueella, joissa oli tärkeitä sotilaallisia ja teollisia kohteita.
- Satamat ja telakat valmisteltiin sodan varalle, ja laivaston kalustoa modernisoitiin.
Varsinais-Suomessa varauduttiin uuteen sotaan vahvistamalla puolustusrakenteita, kouluttamalla uusia joukkoja ja kehittämällä rannikon, merivoimien ja ilmavoimien valmiuksia.
5. Johtopäätökset
✔ Porin Rykmentti (Turun varuskunta) oli keskeinen sotilaskoulutuskeskus ja joukkojen perustamispaikka talvi- ja jatkosodassa.
✔ Merivoimien tukikohdat Turussa, Uudessakaupungissa ja saaristossa olivat ratkaisevassa roolissa rannikkopuolustuksessa ja meriliikenteen suojelussa.
✔ Ilmavoimien tukikohdat, kuten Turun lentokenttä, toimivat tärkeinä pommitus- ja tiedustelulennoille sekä ilmapuolustukselle.
✔ Välirauhan aikana (1940–1941) Varsinais-Suomessa valmistauduttiin uuteen sotaan rakentamalla puolustusasemaa, vahvistamalla varuskuntia ja lisäämällä sotilaallista valmiutta.
Kaikki nämä tekijät osoittavat, kuinka tärkeässä roolissa Varsinais-Suomi oli Suomen puolustuksessa toisen maailmansodan aikana. Maakunta oli keskeinen sotilaskoulutuksen, rannikkopuolustuksen ja ilmavoimien operatiivisen toiminnan keskus, ja sen merkitys sodan aikana oli huomattava.