1. Divisioona perustettiin jatkosodan aikana Lounais-Suomen sotilasläänissä, joka käsitti Turun, Varsinais-Suomen ja Vakka-Suomen suojeluskuntapiirit. Divisioonan esikunta sijoitettiin Åbo Akademin humanistisen tiedekunnan tiloihin Turussa. Jalkaväkirykmentti 14:n perustaminen aloitettiin jo 16. kesäkuuta 1941, jolloin se myös alistettiin laivaston komentajalle. Se siirtyi Ahvenanmaalle miehitysjoukoksi 22. kesäkuuta. Divisioona sai kolmanneksi rykmentiksi pääosin Mynämäellä ja osittain Satakunnassa ja Messukylässä perustetun Jalkaväkirykmentti 60:n. Divisioonan kokoonpano muodostui seuraavasti:
- Jalkaväkirykmentti 14 (JR 14), jääkärieversti Lennart Hannelius: Perustettu Turun suojeluskuntapiirin reserviläisistä Turussa.
- Jalkaväkirykmentti 35 (JR 35), everstiluutnantti Lauri Ruotsalo: Perustettu Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Paimiossa, Vampulassa ja Loimaalla.
- Jalkaväkirykmentti 56 (JR 56), eversti Martti Vihma (ent. Wichmann): Perustettu Vakka-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Eurajoella, Vehmaalla ja Uudessakaupungissa.
- Jalkaväkirykmentti 60 (JR 60), everstiluutnantti Harry Kinnunen: Perustettu Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueiden reserviläisistä .
- Kenttätykistörykmentti 5 (KTR 5), everstiluutnantti Elof Roschier: Perustettu Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Aurassa, Vahdolla ja Raisiossa.
- Kevyt Osasto 8 (KevOs 8), ratsumestari Lars Rönnquist: Perustettu Vakka-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Eurassa ja Kiukaisissa.
- Pioneeripataljoona 29 (PionP 29): Perustettu Vakka-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Säkylässä ja Köyliössä.
- Viestipataljoona 33 (VP 33), kapteeni Armo Karkaus: Perustettu Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Piikkiössä.
- 28. Tykkikomppania (28. TykK) luutnantti S. Malmivaara
- 1. sotilaspoliisijoukkue (1. SPolJ) vänrikki M. Laine
- 30. kaasusuojelukomppania (30. KssK) luutnantti S. Repo
- 252. ilmatorjuntakonekiväärikomppania (252. ItKKK) luutnantti E. R. Ettala
- 22. ampumatarvikevarastokomppania (22. AVarK) kapteeni T. H. von Hellens
- 22. kuormastokorjausryhmä (22. Km.KorjR) luutnantti J. Hakala
- 22. talouskomppania, kapteeni C. Aminoff
- 22. kenttäsairaala (22. KS) lääkintämajuri A. U. A. Sarvilinna
- 22. lääkintäkomppania (22. LK) vänrikki V. A. Palos
- 22. eläinlääkintäkomppania (22. ELK) eläinlääkintäkapteeni B K F Linkomies
- 22. autokomppania (22. AutoK) vänrikki H. Talvi
- 22. autokorjaamo sotilasvirkamies K. T. Stenij
- 22. polttoaineosasto (22. PolttOs) vänrikki M Komonen
- 22. kenttäpostikonttori (22. Kpk) sotilasvirkamies A Elovainio
- 11. sotilaspoliisikomppania (ainoastaan perustamisvaiheessa 1. divisioonan käytössä)
Divisioonan ensimmäisenä komentajana toimi eversti Paavo Paalu. Divisioona pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaan, joka pääosin onnistuikin, mutta joidenkin materiaalierien osalta määrävahvuuksia ei saavutettu.
Sotatie jatkosodassa:
1. Divisioona osallistui jatkosodan hyökkäysvaiheeseen kesällä 1941 osana Suomen armeijan hyökkäystä Itä-Karjalaan. Divisioona eteni Laatokan pohjoispuolitse kohti Syväriä ja osallistui Petroskoin valtaukseen lokakuussa 1941. Hyökkäysvaiheen jälkeen divisioona asettui puolustusasemiin Syvärin alueelle, missä se vietti pitkän asemasotavaiheen aina kesään 1944 saakka.
Kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 1. divisioona osallistui puolustustaisteluihin Karjalan kannaksella, erityisesti Viipurinlahden alueella. Divisioona kärsi raskaita tappioita, mutta onnistui hidastamaan vihollisen etenemistä.
Tappiot:
Jatkosodan aikana 1. divisioona menetti kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina yhteensä noin 12 209 miestä. Nämä olivat Suomen maavoimien divisioonien kolmanneksi suurimmat tappiot jatkosodassa.
Kotiuttaminen:
Jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944 1. divisioona vetäytyi uuden rajan taakse ja aloitti kotiuttamisprosessin. Divisioona lakkautettiin virallisesti vuoden 1944 loppuun mennessä.
1. divisioonan sotatie Jatkosodassa oli täynnä raskaita taisteluja ja merkittäviä menetyksiä, mutta se täytti tehtävänsä Suomen puolustuksessa vaikeina aikoina.