Voimassaolevat säännöt: 10.03.2021 13:34:59

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Tammenlehvän Perinneliitto ry, ruotsiksi Traditionsförbundet Eklövet rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimeä liitto.

2 § Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on vaalia Suomen vuosina 1939-1945 käymien sotien veteraanien ja sotasukupolven perinteitä ja arvoja. Liiton tarkoituksena on lisäksi osaltaan hoitaa veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä tukitoimintaa ja edunvalvontaa.

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

1. huolehtii sotiemme veteraanien tekoihin ja saavutuksiin sekä
   heidän toimintaansa liittyvän perinteen siirtämisestä tuleville
   sukupolville;
2. hankkii tietoa ja tekee selvityksiä siitä, mihin perinnetyötä on
   tarpeen kohdistaa ja millä tavoin sitä voidaan tehokkaasti tehdä;
3. huolehtii perinteen säilyttämiseksi tarpeellisesta
   historiankirjoituksesta, arkistoaineiston kokoamisesta ja
   asianmukaisesta ylläpitämisestä sekä niihin liittyvistä
   toimenpiteistä;
4. toimii yhteistyössä viranomaisten, sotiemme invalidien ja
   veteraanien -järjestöjen sekä näitä järjestöjä tukevien yhteisöjen
   ja muiden tahojen kanssa ja tekee tarvittavia aloitteita perinnetyön
   edistämiseksi;
5. harjoittaa tarkoituksensa toteuttamisen kannalta tarpeellista
   julkaisu-, tutkimus-, tiedotus- ja koulutustoimintaa sekä järjestää
   juhla- ja muita samantapaisia tilaisuuksia; ja
6. Liitto seuraa, tekee aloitteita ja ryhtyy toimiin Suomen sotiin
   1939-1945 osallistuneiden veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja
   leskiensä elinolojen turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
7. Toimintansa rahoittamiseksi liitto voi ottaa vastaan avustuksia valtiolta ja muilta julkisyhteisöiltä, lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää rahankeräyksiä ja harjoittaa muutakin yhdistyslain 5 §:n tarkoittamaa toimintaa. Liitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

4 § Jäsenet

Liiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, kannattajajäseniä tai kunniajäseniä.

Liiton perustajia ovat Sotainvalidien Veljesliitto ry, Suomen Sotaveteraaniliitto ry, Rintamaveteraaniliitto ry ja Rintamanaisten

Liitto ry (toiminta lakannut 6.3.2013).

Liiton varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen ja muun oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön, joka haluaa osallistua perinneyh-teistyöhön, ja joka noudattaa liiton periaatteita ja sääntöjä.

Liiton kannattajajäseneksi hallitus voi hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen ja muun oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön.

Liiton kunniajäseneksi liittokokous voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on erityisen merkittävästi toiminut liiton päämäärien hyväksi.

5 § Liitosta eroaminen

Jäsen voi erota liitosta ilmoitettuaan siitä kuusi kuukautta aikaisemmin liiton hallitukselle. Eroavan jäsenen on suoritettava liitolle ennen jäsenyyden lakkaamista erääntyneet maksut sekä mahdolliset maksut, joihin se on sitoutunut erikseen määrätyksi ajaksi.

Jäsen voidaan katsoa eronneeksi, mikäli tämä on jättänyt jäsenmaksun suorittamatta kahtena peräkkäisenä kalenterivuonna.

6 § Liitosta erottaminen

Liiton edustajisto voi erottaa jäsenen, jos jäsen

1. on jättänyt täyttämättä velvollisuudet, joihin tämä on liittoon
   liittymällä sitoutunut;
2. on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti
   vahingoittanut sitä tai
3. ei enää täytä laissa tai liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden
   ehtoja.

Jäsen voi vaatia erottamispäätöksen liittokokouksen käsiteltäväksi erottamispäätöstä seuraavaan liittokokoukseen ilmoittamalla kirjallisesti hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan.

7 § Jäsenen velvollisuudet

Varsinainen jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksun, jonka suuruuden edustajisto päättää.

Kannattajajäsen on velvollinen suorittamaan kannatusmaksun, jonka suuruuden edustajisto päättää.

Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.

8 § Liiton toimielimet

Liiton toimielimet ovat liittokokous, edustajisto ja hallitus.

Liittokokous

9 § Kokoukset ja kokouskutsu

Liittokokous käyttää liiton asioissa ylintä päätösvaltaa. Varsinainen liittokokous pidetään joka toinen vuosi viimeistään kesäkuussa hallituksen kutsusta.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun edustajisto tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 varsinaisista jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta nimetyn asian käsittelyä varten.

Liittokokouksen ajan ja paikan päättää hallitus.

Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen on toimitettava jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää kirjeitse tai sähköpostitse.

Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on toimitettava samalla tavoin kahden viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Liittokokous voidaan tarvittaessa järjestää etäyhteyksin.

10 § Kokousedustajat ja muut osallistujat

Liittokokouksessa on kullakin varsinaisella jäsenellä yksi ääni, jota käyttää jäsenen valtuuttama edustaja.

Läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa on myös edustajiston ja hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla, kunniajäsenillä sekä liiton toimihenkilöillä.

11 § Varsinainen liittokokous

Varsinaisessa liittokokouksessa esitetään

1. hallituksen selostus liiton toiminnasta ja taloudesta liittokokousten väliseltä ajalta; päätetään
2. hallituksen ehdotuksesta liiton yleiseksi toimintasuunnitelmaksi
   seuraavaan varsinaiseen liittokokoukseen saakka; valitaan
3. hallituksen puheenjohtaja, joka on samalla liiton puheenjohtaja, seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi;
4. edustajiston puheenjohtaja sekä muut jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi;
5. kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa, joista ainakin toisen varsinaisen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia (KHT). Toisen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan sijasta voidaan valita Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö;  sekä käsitellään
6. muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Valittujen toimikausi on liittokokousten välinen aika paitsi tilintarkastajien, joiden toimikausi on kaksi seuraavaa tilikautta.

Edustajisto

12 § Päätösvalta

Edustajisto käyttää liittokokousten välisenä aikana ylintä päätösvaltaa liiton asioissa lukuun ottamatta asioita, joista liittokokous on päättänyt tai jotka säännöissä on nimenomaan määrätty liittokokouksen käsiteltäviksi.

13 § Edustajiston jäsenet

Edustajistoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 15 jäsentä sekä kullekin edustajalle henkilökohtainen varajäsen. Varsinainen liittokokous valitsee edustajat ja varajäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen jäsen ei voi toimia edustajiston jäsenenä.

14 § Edustajiston kokoukset

Edustajisto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen.

Kevätkokous pidetään huhti – toukokuussa ja syyskokous loka – marraskuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun edustajiston puheenjohtaja tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään kolmannes edustajista vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kutsu kokoukseen on lähetettävä joko kirjeitse tai sähköpostitse vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Edustajisto valitsee ensimmäisessä kokouksessa liittokokouksen jälkeen itselleen varapuheenjohtajan.

Edustajisto on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet varsinaisista tai varajäsenistä on läsnä.

Edustajiston kokous voidaan tarvittaessa järjestää etäyhteyksin.

15 § Kevätkokous

Edustajiston kevätkokouksessa esitetään

1. hallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta;
2. liiton tilinpäätös edelliseltä toimintavuodelta
3. tilintarkastajien lausunto; päätetään
4. tilinpäätöksen vahvistamisesta;
5. vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille; sekä käsitellään
6. muut kokouskutsussa mainitut asiat.

16 § Syyskokous

Edustajiston syyskokouksessa päätetään

1. hallituksen ehdotuksesta liiton toimintasuunnitelmaksi seuraavalle toimintavuodelle;
2. hallituksen ehdotuksesta liiton talousarvioksi seuraavalle
   toimintavuodelle;
3. hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavaksi toimintavuodeksi;
4. jäsen- ja kannatusmaksuista;
   valitaan
5. edustajiston varapuheenjohtaja alkavaksi kaksivuotiskaudeksi;
6. hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle alkavaksi
   kaksivuotiskaudeksi; sekä käsitellään
7. muut kokouskutsussa mainitut asiat

17 § Edustajiston jäsenen aloite

Halutessaan saada edustajiston käsiteltäväksi kevätkokouksen asialistan kohdassa 6 ja syyskokouksen asialistan kohdassa 7 tarkoitetun asian edustajan on tehtävä siitä kirjallinen esitys hallitukselle tai edustajiston puheenjohtajalle kevätkokouksen osalta viimeistään maaliskuussa ja syyskokouksen osalta viimeistään elokuussa.

18 § Hallitus

Hallituksen tehtävänä on johtaa liiton toimintaa, hoitaa sen asioita, omaisuutta ja taloutta sekä edustaa liittoa. Hallitukseen kuuluvat liittokokouksen valitsema puheenjohtaja sekä 6-8 jäsentä sekä yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenet ja varajäsenet valitsee edustajisto kahdeksi vuodeksi. Puolet jäsenistä ja varajäsenistä on vuosittain erovuorossa.

Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan, joka on samalla liiton varapuheenjohtaja. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä tai varajäsenistä on saapuvilla. Hallitus voi asettaa valio- ja toimikuntia ja määrätä niiden tehtävät. Edustajiston puheenjohtajalla ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajalla on hallituksen kokouksessa puheoikeus. Hallitus valitsee yhdistyksen toimihenkilöt japäättää heidän palkkioistaan.

Hallituksen kokoukset voidaan tarvittaessa järjestää etäyhteyksin.

19 § Nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä hallituksen muun jäsenen tai siihen nimetyn toimihenkilön kanssa.

20 § Talous

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Liiton hallitus antaa tilinpäätöksen ja siihen liittyvät asiakirjat maaliskuun kuluessa liittokokouksen valitsemille tilintarkastajille, jotka antavat lausuntonsa liiton edustajiston kevätkokoukselle.

21 § Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia liittokokouksessa, jossa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa muutosta.

Näitä sääntöjä täydentäviä ja yksityiskohtaisempia määräyksiä voidaan antaa ohjesäännöillä, jotka liiton edustajisto vahvistaa vähintään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä.

22 § Toiminnan lopettaminen

Ehdotus liiton purkautumisesta katsotaan hyväksytyksi, jos päätöstä on kahdessa perättäisessä, vähintään yhden (1) kuukauden väliajoin pidetyssä liittokokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä kannattanut.

Jos liitto lakkautetaan tai se edellisen momentin mukaan purkautuu, sen varat on käytettävä sotiemme 1939-1945 veteraanien perinteen ja arvojen vaalimiseen yhdistyksen purkamisesta päättävän kokouksen hyväksymällä tavalla.

23 § Muut määräykset

Niissä kohdin, joista ei näissä säännöissä ole määräyksiä noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.