Veteraanien tuet ja etuudet
Tukityön opintokokonaisuus
Tämän opintokokonaisuuden jälkeen ymmärrät sotasukupolven uhrauksien merkityksen nykyisen vapaan ja vauraan Suomen perustana. Tiedät rintamaveteraanitunnukset ja niiden merkityksen lakisääteisenä erityisryhmänä. Tunnet veteraanien etuuksien laillisuusperustan sekä veteraanijärjestöt ja niiden avustukset.
Suomen sotien 1939–1945 sotainvalideilla sekä rintamatehtävissä olleilla miehillä ja naisilla eli rintamaveteraaneilla on laeissa ja asetuksissa säädetty oikeus saada valtion varoin eräitä erityisetuuksia. Osittain niiden saantiin ovat oikeutettuja myös eräissä sotaan liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt sekä vuosien 1945–52 miinanraivaajat. Kuntoutusta haetaan Valtiokonttorilta ja miinanraivaajat ovat oikeutettuja Kelan rintamalisään.
Erityisetuuksia rintamaveteraaneille ja heihin rinnastetuille henkilöille myönnetään myös hyvinvointialueiden, kuntien ja seurakuntien varoista. Julkisyhteisöjen antamaa tukea täydentävät säätiöiden ja yhteisöjen rintamaveteraaneille myöntämät avustukset.
Vuoden 2024 alussa tunnuksen omaavien veteraanikuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien määrä oli 2017.
Seuraavassa on perus- ja viitetietoja edellä tarkoitetuista etuuksista.
Rintamaveteraanien tunnukset
Rintamaveteraaneille myönnettyjä tunnuksia ovat
- rintamasotilastunnus(miehille), asetus 772/1969
- rintamapalvelustunnus(naisille), asetus 554/1978
- rintamatunnus(rintamalinnoittajille), asetus 256/1988
- ulkomaalaisen rintamasotilastunnus (ulkomaalaisille vapaaehtoisille), asetus 418/1992
Kaikkien näiden tunnusten hakuaika päättyi 31.12.1994, eikä niitä enää voi hakea.
Myönnetystä tunnuksesta on merkintä sotilaspassissa. Tarvittaessa rintamasotilastunnuksen olemassaolon voi varmistaa oman asuinalueen Puolustusvoiminen aluetoimistoista ja rintamapalvelustunnustiedustelut hoidetaan Kansallisarkiston kirjaamon kautta puh. 029 533 7000 tai sähköpostitse:kirjaamo@arkisto.fi
Rintamalisä
Rintamalisä maksetaan henkilölle, jolle on myönnetty jokin rintamaveteraanien tunnus sekä henkilöille, jolle Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaukseen 1945–1952. Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuville henkilöille.
Rintamalisä on 200 euroa. Rintamalisä on verotonta tuloa ja sitä ei oteta huomioon tulona määriteltäessä asiakasmaksuja. (Asiakasmaksulaki 29§, (24.4.2003/328)
Ylimääräinen rintamalisä
Ylimääräinen rintamalisä on 25–45 % siitä osasta kansaneläkettä, joka on suurempi kuin 106,88 e/kk. Suurin mahdollinen ylimääräinen rintamalisä maksetaan eläkkeensaajalle, joka ei saa sen määrää pienentäviä eläkkeitä, kuten eläkettä ulkomailta.
Suurin mahdollinen ylimääräinen rintamalisä on
- yksin asuvalle 300,97 e/kk
- parisuhteessa olevalle 263,55 e/kk
Ylimääräinen rintamalisä on verotonta tuloa.
Se maksetaan kuun 7. päivänä, kuten rintamalisä ja kansaneläke.
Ylimääräistä rintamalisää sai vuoden 2023 lopussa 2017 veteraania, miehiä heistä oli 798 ja naisia 1219.
Veteraanilisä
Veteraanilisä maksetaan tunnuksen omaavalle veteraanille silloin kun hän saa ylimääräistä rintamalisää ja korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea, Veteraanilisää ei tarvitse erikseen hakea, jos edellä mainitut ehdot täytyvät. Lisä maksetaan Kelan kautta. Veteraanilisän määrä on 118,81 euroa kuukaudessa ja se on verotonta. Se ei pienennä eläkkeensaajan asumistukea. Lisä maksetaan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille, mutta se otetaan huomioon pitkäaikaishoidon maksussa, jonka laitos tai hyvinvointialue perii veteraanilta.
Kuntoutus
Rintamaveteraanien kuntoutuslain nojalla kuntoutusta voi saada henkilö, jolle on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus tai rintamatunnus.
Laitoskuntoutusta myönnetään seuraavasti:
Laitoskuntoutus (toimintakykyluokka III) | Enintään 10 vuorokautta kalenterivuodessa |
laitoskuntoutus rintamaveteraanille, jolla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä (toimintakykyluokka I tai II) | 2–4 viikkoa kalenterivuodessa, jos se on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta perusteltua |
Avokuntoutus:
päiväkuntoutusta III- toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisoille | enintään 10 päivää kalenterivuodessa |
päiväkuntoutusta I- ja II- toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisoille | enintään 20 päivää kalenterivuodessa |
avokuntoutusta III- toimintakykyluokan rintamaveteraanille | enintään 20 käyntikertaa kalenterivuodessa |
muuta avokuntoutusta I- ja II- toimintakykyluokan rintamaveteraanille | enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa |
Avokuntoutusta voidaan antaa esimerkiksi seuraavasti:
- Toimintakykyluokkaan III kuuluva rintamaveteraanià avokuntoutus 2 x 10 hoitokerran sarja
- Toimintakykyluokkaan I ja II kuuluva rintamaveteraanià avokuntoutus 3 x 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarjoina
Kuntoutuksen pituudet on säädetty rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa asetuksessa. Rintamaveteraanin tuettu kotona kuntoutuminen voi olla ennaltaehkäisevää, toimintakykyä yllä pitävää kotona tai palvelutalossa selviytymistä tukevaa toimintaa. Toimintakyvyn arviointi toteutetaan omassa asuinympäristössä. Tuettu kotona kuntoutuminen katsotaan kuuluvaksi sekä kuntoutukseen että yhdeksi kotona asumista tukevaksi palveluksi.
Aviopuolison kuntoutusoikeus
Yhteisen kuntoutusjakson tavoitteena on pyrkiä parantamaan rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttamaan veteraanin kotona selviytymiseen, mm. tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista. Yhteisen kuntoutusjakson tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi sekä kuntoutuspäätöksen tekee lähettävä terveyskeskus tai kunnan määräämä viranhaltija. Aviopuolison osallistuminen ei lyhennä rintamaveteraanin kuntoutusjaksoa. Kuntoutuspäätöksen tekijä arvioi samanaikaisen kuntoutusjakson pituuden, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden. Yhteisen kuntoutusjakson edellytyksenä on molempien aviopuolisoiden yhteinen tahto. Aviopuolisoilla on oikeus osallistua veteraanin kanssa samanaikaisesti laitos- tai päiväkuntoutukseen, mutta ei avokuntoutukseen.
Aviopuolison kuntoutusjakso ei saa olla rintamaveteraanin jaksoa pidempi.
Matkakustannukset
Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutettavalle rintamaveteraanille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan. Matkat kuntoutukseen tilataan Kelan kautta.
Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitettävä Kansaneläkelaitokselle:
- hyvinvointialueen antama kuntoutusmaksusitoumus tai kopio hyväksymispäätöksestä
- selvitys kuntoutuksen osallistumisesta, joka voidaan antaa esim. Kansaneläkelaitoksen lomakkeella
Lisätietoja saa Kansaneläkelaitoksen toimistoista. Veteraanin leskellä ei ole yksittäistä kuntoutusoikeutta veteraanikuntoutuksen kautta.
Rintamaveteraaneille kotona asumista tukevat palvelut
Rintamaveteraanin tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palvelun tarve on ratkaiseva. Määräraha käytetään rintamaveteraanin itsenäistä selviytymistä tukeviin palveluihin ja niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Palveluiden myöntäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, 15§ (30.12.2014/1323)) Yleisimpiä veteraanien tarvitsemia palveluita ovat; siivous, ateriapalvelu, kylvetysavut, vaatehuolto, asiointipalvelut, sairaanhoito, jalkahoito ja kodissa tehtävät pienet muutostyöt kuten kynnysten poisto, tukikaiteiden asentaminen, luiskat portaikkoihin sekä pihatyöt, sosiaalinen kanssakäyminen ja tuettu kotikuntoutus sekä omaishoidon kustannukset.
Sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 %, ei voida antaa tämän määrärahan perusteella rintamaveteraaneille tarkoitettuja hyvinvointialueen avopalveluita, vaan he saavat palvelut sotilasvammalain perusteella.
Hammashoito veteraaneille ja miinanraivaajille
Omavastuuosuuden selvittämiseksi on etenkin ennen suuria hoitotoimenpiteitä varten syytä ottaa selvää siitä, paljonko hoidosta jää itselle maksettavaksi. Hammaslääkäriltä saa kustannusarvion tulevan hoidon kustannuksista.
Ulkomaalaisen vapaaehtoisen rintama-avustus
Suomen sodissa 1939–1945 vapaaehtoisesti palvelleelle ulkomaalaiselle rintamasotilaalle, joka asuu Virossa tai muualla entisen Neuvostoliiton alueella vaikeissa taloudellisissa oloissa taikka asuu pysyvästi Suomessa, voidaan hakemuksesta myöntää rintama-avustusta.
Ulkomaalaisella rintamasotilaalla tarkoitetaan tässä henkilöä, jolle on myönnetty ulkomaalaisen rintamasotilastunnus tai joka täyttää tunnuksen myöntämisedellytykset. Kertakorvauksena myönnettävän avustuksen määrä vuonna 2024 on 2000,00 euroa. Avustuksen saajia on kaksi henkilöä.
Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus
Vuonna 1997 annetun lain mukaan voivat 1939–1945 tai niiden jälkeen eräissä Suomeen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt, joille Sota-arkisto on myöntänyt todistuksen palvelusta, voivat hakea kuntoutusta Valtiokonttorin kautta.
Tähän ryhmään kuuluvat tunnuksettomat, henkilöt, joille olisi annettu jokin rintamaveteraaneille tarkoitetuista tunnuksista (rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus), mikäli he olisivat hakeneet tunnusta sen hakemiselle asetetussa määräajassa eli vuoden 1994 loppuun mennessä.
- Ulkomaalaiset vapaaehtoiset, jotka vuosien 1939–1945 sotien aikana ovat palvelleet ulkomaalaisina vapaaehtoisina osallistuen varsinaisiin sotatoimiin Suomen puolustusvoimien joukoissa ja jotka asuvat joko Suomessa tai entisen Neuvostoliiton alueella.
- Miinojen raivaajat, jotka ovat osallistuneet vuosina 1945–1952 puolustusvoimien alaisina merimiinojen raivaukseen tai raivausesteiden purkamiseen merivoimien alusyksiköissä tai maamiinojen raivaukseen Pohjois-Suomessa.
- Sairaanhoitotehtävissä palvelleet, jotka vuosien 1939–1945 sotien aikana ovat palvelleet sairaanhoitotehtävissä puolustusvoimien hoitopaikoissa.
- Asevelvolliset, jotka 1939–1945 sotien aikana ovat palvelleet puolustusvoimien koulutuskeskuksissa asevelvollisuuslain nojalla määrättyinä.
Näiden kaikkien ryhmien hakuaika palvelun piiriin päättyi 31.12.2004.
- Karjanajajat, jotka 1939–1945 sotien aikana ovat toimineet karjan evakuointitehtävissä
- Partisaani-iskujen uhrit, jotka ovat 1939–1945 sotien aikana joutuneet partisaani-iskujen uhreiksi.
Näiden ryhmien hakuaika palvelun piiriin päättyi 31.12.2006.
Laitoskuntoutusjakso voidaan Valtiokonttorin harkinnan mukaan jakaa aviopuolison kanssa. Vuodelle 2024 on varattu 400 000 €. Kuntoutukseen oikeutettujen määrä on noin 1 000, joista kuntoutettavien määrän arvioidaan olevan 400 henkilöä.
Hautausmaksut
Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen hautaustoimilain mukaan evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakuntayhtymän hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita. Niillä hautaustoimessa perittävien perusteiden tulee olla samat kaikille. Laissa on olemassa poikkeussäännös, jonka nojalla seurakunta tai seurakuntayhtymä voi myöntää kokonaan tai osittain vapautuksen hautaustoimesta perittävistä maksuista, jos vainaja on ollut rintamaveteraani, tai siihen rinnastettava. Maksuvapautus voi koskea myös edellä tarkoitetun henkilön puolisoa.
Valtiokonttori maksaa hautausapua, jos sotainvalidille vahvistettu työkyvyttömyysaste oli vähintään 20 %.
Hyvinvointialueiden ja kuntien etuudet veteraaneille
Hyvinvointialueiden ja kuntien etuuksia ovat mm. terveyskeskuskäyntien, joukkoliikenteen käytön ja ajoneuvon pysäköinnin maksuttomuus sekä avustukset hammashoidon ja silmälasien hankinnassa. Tietoja näistä etuuksista saa oman hyvinvointialueen ja kunnan palveluneuvonnasta sekä paikallisesta veteraaniyhdistyksestä. Eräissä hyvinvointialueissa ja kunnissa etuuksia myönnetään myös puolisoille ja leskille.
Sotaveteraaniliiton ja -piirien kautta haettavat avustukset vuonna 2024
Vähävarainen, ylimääräistä rintamalisää saava, Suomen Sotaveteraaniliiton jäsenyhdistykseen, tai Sotainvalidien Veljesliittoon kuuluva veteraani, hänen puolisonsa tai veteraanin leski voi hakea taloudellista avustusta Sotaveteraaniliiton kautta. Tuloraja on 1 500 euroa/kk.
Hakemukseen on liitettävä verotodistus tai Kelan todistus ylimääräisestä rintamalisästä sekä kuitit niistä kuluista, joihin avustusta haetaan. Avustuksia myönnetään lääke- ja hoito kulujen omavastuuosuuksiin, apuvälineisiin ja kotona asumista tukeviin kodin muutostöihin, lisäksi avustusta myönnetään öljy- ja sähkölämmityksestä aiheutuviin lämmityskuluihin sekä polttopuiden ostamiseen. Energiakustannuksiin haettaessa avustusta, pitää siihen liittää laskelma edellisen vuoden kustannuksista. Avustuksen suuruus on keskimäärin noin 100–800 euroa, riippuen aiheutuneista kustannuksista. Avustusta voi saada Sotaveteraaniliiton perinne- ja tukisäätiön, Turvallisuuden tuki, Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiön ja Kaatuneiden Muistosäätiön sekä ME-säätiön myöntämistä varoista tai veteraanikeräyksen tuotosta.
Hakemuksia saa piireistä, osastoista, yhdistyksistä tai Suomen Sotaveteraaniliiton internet- sivuilta, www.sotaveteraanit.fi , josta löytyvät myös tarkemmat ohjeet avustusten myöntämiselle. Hakemukseen on merkittävä hakijan tiedot sekä tilinumero on ilmoitettava FI- muodossa.
Ylimääräinen kuntoutus
Ylimääräiseen kuntoutukseen on v. 2024 käytettävissä Kaatuneiden Muistosäätiön tukemana 120 000 €. Summa on jaettu kentän jäsenmäärien perusteella. Summa ja jakoperusteet ovat saatavissa allekirjoittaneelta.
Ohjeet ylimääräisen kuntoutuksen tuen käytöstä 2024:
- Piirille myönnetty summa tulee käyttää lokakuun loppuun mennessä. Käyttämättömät tuet siirretään niille piireille, joilla on vielä tarvetta kuntoutuksiin.
- Laskut osoitetaan Leena Seppälälle, ei piireille tai perinneyhdistyksille.
- Piirien ja yhdistysten tehtävänä on valita kuntoutettavat henkilöt ja sopia palveluntuottajan kanssa palvelun aloittamisesta.
- Palveluntuottaja on yhteydessä Leena Seppälään laskutussopimuksen laatimiseksi.
- Kuntoutuksen määrät ovat: laitoskuntoutusta viisi vuorokautta tai avokuntoutusta kymmenen kertaa.
- Avokuntoutus voi olla hierontaa, fysioterapiaa, kotikuntoutusta, jalkahoitoa yms.
- Jokainen sovittu kuntoutus tulee sopia Leena Seppälän kanssa, millä varmistetaan kokonaissumman hallinnointi.
- Kuntoutuja ei maksa itse mitään.
- Palveluntuottajalla tulee olla Y- tunnus.
Hetki yhdessä
Suomen Sotaveteraaniliitto toteuttaa yhdessä Kaatuneiden Muistosäätiön kanssa vuonna 2024 kunto- ja virkistyslomia (1–3 vrk) pienituloisille tunnuksen omaavien veteraanien leskille ja omaishoitajina toimiville puolisoille, joilla ei muuten ole kuntoutusoikeutta tai mahdollisuutta siihen. Kunto- ja virkistys lomille haetaan piirien kautta.
Hakijan on oltava Sotaveteraaniliiton tai Sotainvalidien Veljesliiton jäsenyhdistyksen jäsen.
Hakijan on selviydyttävä omatoimisesti päivittäisissä toiminnoissaan. Jos hakijalla on avun tarvetta, pyydetään siitä mainitsemaan. Myös muistihäiriöt saattavat vaikeuttaa lomalle osallistumista. Lääkärintodistusta ei hakemuksen liitteeksi tarvita. Mahdollisista lääkkeistä jokainen vastaa ja hoitaa ne itse.
Lomat sisältävät täysihoidon, majoituksen sekä monipuolisen ohjelman. Osallistuminen on maksuton. Matkakustannuksista ja matkanjärjestelyistä jokainen vastaa itse.
Leena Seppälä