Veteraanien tuet ja etuudet 2025

Suomen sotien 1939–1945 sotainvalideilla sekä rintamatehtävissä olleilla miehillä ja naisilla eli rintamaveteraaneilla on laeissa ja asetuksissa säädetty oikeus saada valtion varoin eräitä erityisetuuksia.

Osittain niiden saantiin ovat oikeutettuja myös eräissä sotaan liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt sekä vuosien 1945–52 miinanraivaajat. Kuntoutusta haetaan Valtiokonttorilta ja miinanraivaajat ovat oikeutettuja Kelan rintamalisään.

Erityisetuuksia rintamaveteraaneille ja heihin rinnastetuille henkilöille myönnetään myös hyvinvointialueiden, kuntien ja seurakuntien varoista. Julkisyhteisöjen antamaa tukea täydentävät säätiöiden ja yhteisöjen rintamaveteraaneille myöntämät avustukset.

Vuoden 2024 joulukuussa tunnuksen omaavien veteraanikuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien määrä oli 1374.

Seuraavassa on perus- ja viitetietoja edellä tarkoitetuista etuuksista.

Rintamaveteraanien tunnukset

Rintamaveteraaneille myönnettyjä tunnuksia ovat

  • rintamasotilastunnus(miehille), asetus 772/1969
  • rintamapalvelustunnus(naisille), asetus 554/1978
  • rintamatunnus(rintamalinnoittajille), asetus 256/1988
  • ulkomaalaisen rintamasotilastunnus (ulkomaalaisille vapaaehtoisille), asetus 418/1992

Kaikkien näiden tunnusten hakuaika päättyi 31.12.1994, eikä niitä enää voi hakea.

Myönnetystä tunnuksesta on merkintä sotilaspassissa. Tarvittaessa rintamasotilastunnuksen olemassaolon voi varmistaa oman asuinalueen Puolustusvoiminen aluetoimistoista ja rintamapalvelustunnustiedustelut hoidetaan Kansallisarkiston kirjaamon kautta puh. 029 533 7000 tai sähköpostitse: kirjaamo@arkisto.fi

Kuntoutus

Rintamaveteraanien kuntoutuslain nojalla kuntoutusta voi saada henkilö, jolle on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus tai rintamatunnus.

Laitoskuntoutusta myönnetään seuraavasti:

Laitoskuntoutus (toimintakykyluokka III) Enintään 10 vuorokautta kalenterivuodessa
laitoskuntoutus rintamaveteraanille, jolla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä (toimintakykyluokka I tai II) 2–4 viikkoa kalenterivuodessa, jos se on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta perusteltua

Avokuntoutus

päiväkuntoutusta III- toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisoille enintään 10 päivää kalenterivuodessa
päiväkuntoutusta I- ja II- toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisoille enintään 20 päivää kalenterivuodessa
avokuntoutusta III- toimintakykyluokan rintamaveteraanille enintään 20 käyntikertaa kalenterivuodessa
muuta avokuntoutusta I- ja II- toimintakykyluokan rintamaveteraanille enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa

Avokuntoutusta voidaan antaa esimerkiksi seuraavasti:

  • Toimintakykyluokkaan III kuuluva rintamaveteraanià avokuntoutus 2 x 10 hoitokerran sarja
  • Toimintakykyluokkaan I ja II kuuluva rintamaveteraanià avokuntoutus 3 x 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarjoina

Kuntoutuksen pituudet on säädetty rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa asetuksessa. Rintamaveteraanin tuettu kotona kuntoutuminen voi olla ennaltaehkäisevää, toimintakykyä yllä pitävää kotona tai palvelutalossa selviytymistä tukevaa toimintaa. Toimintakyvyn arviointi toteutetaan omassa asuinympäristössä. Tuettu kotona kuntoutuminen katsotaan kuuluvaksi sekä kuntoutukseen että yhdeksi kotona asumista tukevaksi palveluksi.

Aviopuolison kuntoutusoikeus

Yhteisen kuntoutusjakson tavoitteena on pyrkiä parantamaan rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttamaan veteraanin kotona selviytymiseen, mm. tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista. Yhteisen kuntoutusjakson tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi sekä kuntoutuspäätöksen tekee lähettävä terveyskeskus tai kunnan määräämä viranhaltija. Aviopuolison osallistuminen ei lyhennä rintamaveteraanin kuntoutusjaksoa. Kuntoutuspäätöksen tekijä arvioi samanaikaisen kuntoutusjakson pituuden, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden. Yhteisen kuntoutusjakson edellytyksenä on molempien aviopuolisoiden yhteinen tahto. Aviopuolisoilla on oikeus osallistua veteraanin kanssa samanaikaisesti laitos- tai päiväkuntoutukseen, mutta ei avokuntoutukseen.

Aviopuolison kuntoutusjakso ei saa olla rintamaveteraanin jaksoa pidempi.

Matkakustannukset

Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutettavalle rintamaveteraanille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan. Matkat kuntoutukseen tilataan Kelan kautta.

Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitettävä Kansaneläkelaitokselle:

  • hyvinvointialueen antama kuntoutusmaksusitoumus tai kopio hyväksymispäätöksestä
  • selvitys kuntoutuksen osallistumisesta, joka voidaan antaa esim. Kansaneläkelaitoksen lomakkeella

Lisätietoja saa Kansaneläkelaitoksen toimistoista. Veteraanin leskellä ei ole yksittäistä kuntoutusoikeutta veteraanikuntoutuksen kautta.

Rintamaveteraaneille kotona asumista tukevat palvelut

Rintamaveteraanin tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palvelun tarve on ratkaiseva. Määräraha käytetään rintamaveteraanin itsenäistä selviytymistä tukeviin palveluihin ja niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Palveluiden myöntäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, 15§ (30.12.2014/1323)) Yleisimpiä veteraanien tarvitsemia palveluita ovat; siivous, ateriapalvelu, kylvetysavut, vaatehuolto, asiointipalvelut, sairaanhoito, jalkahoito ja kodissa tehtävät pienet muutostyöt kuten kynnysten poisto, tukikaiteiden asentaminen, luiskat portaikkoihin sekä pihatyöt, sosiaalinen kanssakäyminen ja tuettu kotikuntoutus sekä omaishoidon kustannukset.

Sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 %, ei voida antaa tämän määrärahan perusteella rintamaveteraaneille tarkoitettuja hyvinvointialueen avopalveluita, vaan he saavat palvelut sotilasvammalain perusteella.

Hammashoito veteraaneille ja miinanraivaajille

Omavastuuosuuden selvittämiseksi on etenkin ennen suuria hoitotoimenpiteitä varten syytä ottaa selvää siitä, paljonko hoidosta jää itselle maksettavaksi. Hammaslääkäriltä saa kustannusarvion tulevan hoidon kustannuksista.

Hautausmaksut

Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen hautaustoimilain mukaan evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakuntayhtymän hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita. Niillä hautaustoimessa perittävien perusteiden tulee olla samat kaikille. Laissa on olemassa poikkeussäännös, jonka nojalla seurakunta tai seurakuntayhtymä voi myöntää kokonaan tai osittain vapautuksen hautaustoimesta perittävistä maksuista, jos vainaja on ollut rintamaveteraani, tai siihen rinnastettava. Maksuvapautus voi koskea myös edellä tarkoitetun henkilön puolisoa.

Valtiokonttori maksaa hautausapua, jos sotainvalidille vahvistettu työkyvyttömyysaste oli vähintään 20 %.

Hyvinvointialueiden ja kuntien etuudet veteraaneille

Hyvinvointialueiden ja kuntien etuuksia ovat mm. terveyskeskuskäyntien, joukkoliikenteen käytön ja ajoneuvon pysäköinnin maksuttomuus sekä avustukset hammashoidon ja silmälasien hankinnassa. Tietoja näistä etuuksista saa oman hyvinvointialueen ja kunnan palveluneuvonnasta sekä paikallisesta veteraaniyhdistyksestä. Eräissä hyvinvointialueissa ja kunnissa etuuksia myönnetään myös puolisoille ja leskille.

Tukityön opintokokonaisuus

Opintokokonaisuuden jälkeen ymmärrät sotasukupolven uhrauksien merkityksen nykyisen vapaan ja vauraan Suomen perustana. Tiedät rintamaveteraanitunnukset ja niiden merkityksen lakisääteisenä erityisryhmänä. Tunnet veteraanien etuuksien laillisuusperustan sekä veteraanijärjestöt ja niiden avustukset.

Tukityö-sivulle