KALAJOKI

• Sankarivainajia 131
• Talvisodassa 36
• Lapin Sodassa 5

Liki puolet Talvisodan kaatuneista kalajokisista palveli JR 64:ssä, mm. Kokkolan sotilaspiirin reserviläisistä perustetussa yksikössä.

Puna-armeijan pyrki hyökkäämään Suomussalmen kautta ja etenemään Kuusamon kautta kohti Kajaania ja Oulua ja katkaisemaan näin Suomen kahtia. Suomi torjui hyökkäyksen yhteensä 11 000 sotilaalla noin 50 000 sotilaan puna-armeijaa vastaan. Suomussalmen ja sen kuuluisan Raatteen tien taistelussa suomalaisia lasketaan kaatuneen ja kadonneen noin 350 ja 600 haavoittuneen. Puna-armeijan tappiot yli 2 500 kaatunutta ja haavoittunutta sekä 2 200 kadonnutta.

RAUTIO

• Sankarivainajia 45
• Talvisodassa 12
• Lapin Sodassa 2

Neuvostoliiton hyökkäyksessä Kannaksella JR 64:ssä palvelleita rautiolaisia kaatui (5). JR 64 otti vastaan 4. armeijakunnan osana Neuvostoliiton hyökkäyksen mutta oli mukana kahdessa vastahyökkäyksessä, joissa motteihin saarrettiin venäläiset ja saavutettiin tammikuussa Laatokan ranta. Suomi menetti hyökkäyksissä yli 3 700 miestä ja haavoittuneitakin oli yli 9 000.

ALAVIESKA

• Sankarivainajia 72
• Talvisodassa 33
• Lapin Sodassa 6

Talvisodassa kaatuneista (33) sankarivainajasta 17 kuoli JR 26:n mukana. Tunnetuimmat taistelut käytiin Suomussalmella ja Raatteen tiellä. Pelkosenniemellä
JR 40:ssa taistelleita alavieskalaisia kuoli 3.

Myöhemmin Äyräpään (Muolaa) taistelussa JR26 alavieskalaisia menehtyi 17. Äyräpään taistelut muistetaan yhtenä Talvisodan tuhoisimmista. Pääasiassa
nurmolaisista koostunut Kevyt osasto 8:sta kaatui 44 ja haavoittui 40-50.
Tammikuun 1940 jälkeen JR64 siirrettiin Laatokan Karjalaan.

Suomen sodanjohto ei uskonut puna-armeijan hyökkäävän pohjoisessa. Pelkosenniemellä puna-armeija yllätti harvalukuisen suomalaisarmeijan. Sitkeästi
taistelleet suomalaiset ajoivat kuitenkin puna-armeijan perääntymään.

YLIVIESKA

• Sankarivainajia 180
• Talvisodassa 27
• Lapin Sodassa 6

Yksi Talvisodan ratkaisutaisteluista käytiin Pelkosenniemellä, jossa muiden muassa ylivieskalaisista vanhemmista ikäluokista kerätty JR 40 oli torjumassa ja työntämässä puna-armeijaa takaisin.

Ylivieskalaisia sankarivainajia tuli JR40:ssa Pelkosenniemen taisteluissa (14) Talvisodassa Ilman tykistön apua ja panssaritorjuntakalustoa suomalaiset onnistuivat kuitenkin 1 500 miehellä torjumaan yli 20 000 miehen neuvostoarmeijan.

Jatkossa JR40 yhdistettiin JR10:een ja se ehti osallistua vielä Säkkijärvellä taisteluun.

NIVALA

• Sankarivainajia 216
• Talvisodassa 27
• Lapin Sodassa 6

Iso osa nivalalaisista sankarivainajista menehtyi 11. divisioonaan kuuluneissa JR 8 (7), JR 25 (8) ja JR 50 (22). Haapajärven ohella (37) eniten keskipohjalaisia sankarivainajia kaatui tykistössä nivalalaisia (43) Iso osa Nivalan sankarivainajista palveli maavoimien
tykistöyksikössä KTR 4:ssä (19). KTR 4 joutui jo jatkosodan toisella viikolla puna-armeijan väijytykseen Soanlahdella Laatokan Karjalan pohjoisosassa.

SIEVI

• Sankarivainajia 216
• Talvisodassa 30
• Lapin sodassa 8

Sievissä perustetun JR 29:n Kalajoen, Raution ja Sievin sotilaita kuljetettiin Liperiin juhannuksen alla 1941 ”ylimääräiseen kertausharjoitukseen” Tieto
Saksan ja Neuvostoliiton välille julistetusta sodasta tavoitti sotilaat junamatkan aikana.
Sieviläisiä oli mukana myös JR 50:ssä, osana 11. divisioonaa joka jatkoi Suolahdesta vanhan rajan yli ja osallistui mm. Prääsän tasteluun.
Asemasotavaihe kesti liki kaksi vuotta. Kesäkuussa 1944 JR 50 sai vetäytymiskäskyn Kannakselle. Seuranneissa torjuntataisteluissa JR 50;ssä kaatui (5)
sankarivainajaa. Lapin sotaan JR 50 osallistui mm Muonion taisteluihin.

HAAPAJÄRVI

• Sankarivainajia 203
• Talvisodassa 40
• Lapin sodassa 4

Puna-armeija yllätti Talvisodan syttyessä Suojärvellä suomalaiset. Joulukuussa Suomen aloittamaan vastahyökkäykseen ja puna-armeijan motittamiseen osallistui Polkupyöräpataljoona 7, jossa oli paljon haapajärvisiä. Tappiot olivat Suomelle mittavat, Tolvajärven-Äglajärven taisteluissa kaatui 630 ja haavoittui 1 320, Haapajärvisiä PPP 7:n sotilaita oli sankarivainajien joukossa (22). Vastaavat tappiot puna-armeijalle 4 800 kaatunutta 1500 haavoittunutta ja 2 300 kadonnutta.

Yksistään Kuuterselän taistelussa Suomi menetti JP 3:ssa kaatuneina ja haavoittuneina 256 sotilasta, joukossa haapajärvisiä. JP 3:ssa kaatuneita haapajärvisiä oli (14).