KOKKOLA

• Sankarivainajia 59
• Talvisodassa 11
• Lapin sodassa 5

Kokkolan sotilaita menehtyi tykistössä (9) Jalkaväkirykmenteistä JR 50:ssa Kokkola menetti 5 sankarivainajaa. JR 50 oli osa keskisuomalais-keskipohjalaista 11 divisioonaa, joka asemasodan jälkeen vetäytyi Kannakselle puna-armeijan suurhyökkäystä torjumaan. Sotavuosien 1941-1945 aikana JR 50 menetti kaatuneina 1073 miestä.

KÄLVIÄ

• Sankarivainajia 74
• Talvisodassa 16
• Lapin sodassa 3

JR 8:ssa menehtyi (6) kälviäläistä sankarivainajaa. JR 8 oli sama rykmentti, jota Väinö Linna käytti esikuvana romaanissaan Tuntematon sotilas.

LOHTAJA

• Sankarivainajia 100
• Talvisodassa 40
• Lapin sodassa 3

Talvisodassa lohtajalaisia kaatui paikkakunnan väkilukuun suhteutettuna eniten koko Keski-Pohjanmaalla. Pääosin reserviläisistä kootun lohtajalaissotilaiden keski-ikä talvisodassa oli 24,9 vuotta.

Iso osa Talvisodassa kaatui ”nurmolaistaisteluna” tunnetussa Äyräpään-Vuosalmen taistelussa. Kevyt osasto 8:ssa lohtajalaisia talvisodan kaatuneita oli (17). Äyräpää-Vuosalmen taistelussa kaatui, haavoittui ja katosi yhteensä 6 000 suomalaista. Neuvostoliiton vastaavat luvut olivat 22 700.

ULLAVA

• Sankarivainajia 37
• Talvisodassa 2
• Lapin sodassa 3

Ullavalaisista (37) sankarivainajasta (2) kaatui Talvisodassa ja (3) Lapin sodassa. Lähes kolmasosa Ullavan sankarivainajista (11) palveli keskipohjalaisrykmentti JR 29:ssä ja sen 1. pataljoonassa. Pataljoonan kahden muun komppanian miehistö tuli valtaosin Perhosta, Kaustiselta ja Vetelistä.

KAUSTINEN

• Sankarivainajia 82
• Talvisodassa 11
• Lapoin sodassa 5

Eniten sankarivainajia Keski-Pohjanmaalle ja Kaustiselle tuli JR 29:ssä (31) JR 29 oli 11. divisioonan osa Karjalan Armeijaa. Välirauhan rikkouduttua JR 29 ja JR 8 aloittivat hyökkäyksen Laatokan Karjalaan. Tavoite oli vallata talvisodassa menetetyt alueet takaisin mutta hyökkäystä jatkettiin elokuussa yli vanhan rajan Itä-Karjalaan. Lokakuussa vallattiin jo Äänislinna (Petroskoi). Kaustislaisia oli mukana Lapin sodassa karkottamassa saksalaisia JP 4 riveissä menehtyi 3 sankarivainajaa.

VETELI

• Sankarivainajia 100
• Talvisodassa 17
• Lapin sodassa 4

Vetelin sankarivainajien määrä oli suurin keskipohjalaisrykmentti JR 29:ssä (17). Talvisodan alussa Neuvostoliitto oli keskittänyt lähelle rajaa Suomussalmen tuntumaan joukkoja ja aikeena oli katkaista Suomi Oulun korkeudelta. Puna armeijan ylivoima yllätti suomalaiset ja vihollisen onnistui vallata Suomussalmi. JR 64:ssä palvelleista. Suomussalmen taisteluissa ja myöhemmin Laatokan Karjalan mottitaisteluissa kaatui (10) veteliläistä sankarivainajaa.

HALSUA

• Sankarivainajia 53
• Talvisodassa 9
• Lapin sodassa 1

Halsuan sankarivainajista (11) palveli JR 29:ssä ja (3) JR 64:ssä.

PERHO

• Sankarivainajia 85
• Talvisodassa 19
• Lapin sodassa 2

Perholaisia sankarivainajia oli eniten JR 29:n mukana (31) ja toisessa keskipohjalaisrykmentti JR 64:ssä (12), Reserviläispainotteinen JR 64 oli torjumassa puna-armeijan iskua talvisodassa Suomussalmella ja Pitkärannan Impilahdessa. Talvisodan kuuluisimmassa Raatteen tien taistelussa oli JR 64 mukana. Puna-armeija valloitti ja poltti Suomussalmen kylät mutta suomalaisten saadessa vahvistuksia Suoimen onnistui motittaa vihollinen ja pakottaa perääntymään.

Lapin sodassa menehtyi (3) sankarivainajaa.