Soitin ovikelloa sovittuun aikaan Tampereen Tammenlehväkeskuksen palvelukodissa. Ovea avaamaan tuli reippaasti sotaveteraani Jaakko Rajala. Olin etukäteen saanut tietoa, että Jaakolla (teimme heti sinunkaupat) on paljon mielenkiintoista kerrottavaa sota-ajasta, työstä ja harrastuksista.

Jaakko syntyi Vilppulassa 27.4.1924, asui poikasena Ruovedellä, ja ennen sotia tätinsä luona Helsingissä, missä hän koki talvisodan pommitukset. Jaakon äiti oli muuttanut Kanadaan, ja saanut siellä Englannin (Iso-Britannian) kansalaisuuden. Tästä tuli jatkosodan aikana Jaakolle harmia, kun Englanti oli julistanut olevansa sotatilassa Suomen kanssa. Jaakon kaksi enoa kaatui jatkosodassa.

Jaakko astui riviin 18-vuotiaana vapaaehtoisena, sai lyhyen sotilaskoulutuksen Helsingissä ja Turussa, jonka jälkeen alkoivat vartiointitehtävät Virolahden ulkosaaristossa. Siellä Jaakko myös haavoittui saatuaan merimiinasta johtuneet vammat käsiinsä.

Itä-Suomenlahden rannikkoprikaatissa sotamiehenä palvellut Jaakko oli torjumassa Suursaaressa aseveljistä vihollisiksi muuttuneita saksalaisia joukkoja syyskuussa 1944. Valokuvausta harrastanut Jaakko kadotti tuossa rytäkässä myös kameransa filmeineen. Valokuvaajana Jaakko oli ”puoliammattilainen” kuvaamalla muun muassa juhlissa. Todellinen ammattilainen Jaakosta tuli soitinrakentajana.

Jaakko meni sodasta palattuaan syksyllä 1944 Helsingissä Bergmanin viulunrakennus- ja korjausverstaaseen. Sieltä tie vei Fazerin musiikkiliikkeen soitinkorjaamoon. Syksyllä 1955 Jaakko muutti perheineen Tampereelle ja perusti soitinkorjausliikkeen. Sitä työtä hän teki samaan aikaan, kun oli Hankkijalla varastopäällikkönä. Työuransa loppuvaiheessa hän oli taas täysipäiväinen soitinrakentaja. Lisäksi hän teki pitkän uran viulunrakennuskurssien vetäjänä Tampereella, Nokialla ja Hämeenkyrössä.

2 miljoonasta dollarista vakuutetun Stradivariuksen korjaaminen

Jaakko on laskenut, että hän on elämässään valmistanut 400 viulua ja selloja vielä lisäksi. Hänen oppilaidensa valmistamien viulujen määrä on myös suuri. Jaakon viuluja ja selloja on ollut näytillä muun muassa Kuhmon kamarimusiikkipäivillä. Monet mestarisoittajat ovat kehuneet Jaakon viulujen sointia. Kun kysyin, niin Jaakko sanoi, että itse hän ei ole viulisti, mutta sävelkorva hänellä on mainio.

Jaakko ei ole vain tehnyt soittimia, vaan myös korjannut. Mieliinpainuvin soitinkorjaus on ollut Tampereella konsertoineen kuuluisan sellistin käyttämä aito Stradivarius. Harjoituksien ja konsertin välillä oli Jaakolla ollut 9 tuntia aikaa saada rikkoutunut sello kuntoon. Sellisti oli luottanut täysin Jaakon ammattitaitoon, ja olipa siinä varmistuksena vielä kahden miljoonan dollarin vakuutus.

Lapin kuume

Nuoruudessaan Jaakko suunnisti Helsingin Suunnistajissa. Saipa hän kerran kuuluisalta seuran suunnistajalta Juhani Salmenkylältä kompassin palkinnoksi. Ratajuoksuissa Jaakko edusti HKV:tä ja juoksi 1500 metriä parhaimmillaan 4.00,6. Tutkin Suomen kärkituloksia 1940-luvun lopulta, jolloin Jaakon ajalla oltiin lähellä 10 parhaan joukkoa. Ulkoliikunta on ollut aina Jaakon kunnon perusta, edelleen tänä päivänä.

Ulkoiluinnostukseen liittyy Jaakon Lapin kuume, niin kuin hän itse sanoi. Vuosikymmenien ajan hän liikkui Lapissa niin vaimonsa kuin poikiensa kanssa. Pääkohde oli useimmiten Inari. Jäämeren rannan pyöräilyt ovat jääneet ikimuistoisesti mieleen. Ja kävipä Jaakko nuorena miehenä kalastamassakin hyvissä tammukkajoissa. Jaakko tutustui siellä kuuluisaan eränkävijään ja mestariampujaan, presidentti Kekkosen metsästyskaveriin Tauno V. Mäkeen, jonka toimistosta piti käydä kalastusluvat lunastamassa. Myös poromiehet tulivat tutuiksi.

Jaakko on tyytyväinen palveluihin

Jaakko ehti olla naimissa yli 70 vuotta. Hän jäi leskeksi kaksi vuotta sitten. Kolmesta pojasta yksi on kuollut. Jaakko totesi, kun kysyin, että hän ei ole ollut kovin aktiivinen veteraanien järjestötyössä, kun tekemistä on muutenkin ollut runsaasti. Hän on ollut tyytyväinen saamiinsa veteraanikuntoutuksiin, ja on hän osallistunut Satakunnan lennostossa veteraanien joululounaille yms.
Jaakko kertoi pärjäilevänsä hyvin kodinomaisissa oloissa Tammenlehväkeskuksessa. Hän esitteli minulle aivan uuden kapistuksen nimeltään Menumat. Kotiintuodut pakasteateriat ovat kätevästi pakasteautomaatista nappia painamalla ja puheohjeilla saatavilla ja syötäväksi laitettavissa. Tämä on sotaveteraaneille kuuluva ruokapalveluetu.

100-vuotissyntymäpäiväänsä Jaakko juhlisti läheistensä kanssa kansallisena veteraanipäivänä Lempäälän Vaihmalanhovissa. Tuona päivänä Suomen lippu liehui kaikkialla Suomessa.

Jouni Koskela
Sotien 1939-1945 Pirkanmaan Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja

——

KUVAT:

1. 100-vuotias sotaveteraani Jaakko Rajala kodissaan Tampereen Tammenlehväkeskuksen palvelukodissa. (Jouni Koskela)
2. Yksi Rajalan valmistamasta 400 viulusta. (Jouni Koskela)
3. Rajalan viuluja ja sello näyttelyssä Kuhmon kamarimusiikkipäivillä (kuva otettu Jaakko Rajalan kuvasta)