Tiesitkö tämän?

Nokian Sotaveteraanit ry:n toimintaa

Nokian Sotaveteraanit ry syntyi 9.5.1966 Kerholassa kokouksen puheenjohtajan Kaarlo Sulan nuijankopautuksella. Yhdistyksen nimi oli ensin Nokian Seudun Sotaveteraanit ry. Nimivalinnalla pyrittiin vahvistamaan, että yhdistyksen toiminta tulisi käsittämään myös lähialueet kuten Suoniemen ja Tottijärven. Nämä kunnat liittyivät Nokiaan vuosina 1973 ja 1976, ja yhdistyksen nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa 19.1.1980.

Perustamiskokouksessa jäseneksi liittyi 76 veteraania, mutta perustamisvuoden lopussa heitä oli jo 215. Siitä lukumäärä harppoi niin reippaasti, että 1980-luvulla jäseniä oli lähes 700.

Nokialaiset vuosien 1939–1945 sodissa

Talvisodassa enemmistö nokialaisista reserviläisistä muodosti kenttätykistörykmentti kuuden toisen patteriston II/KTR6 ja sen kolme tulipatteria. Vuoden 1940 nimimuutoksessa patteristosta tuli 3. divisioonan II/KTR3. Nokialaiset taistelivat muun muassa Summassa Lähteen lohkolla.

Jatkosodassa nokialaiset muodostivat pääosan Raskas Patteristo 26:sta, joka kuului 18. Divisioonaan. Se oli hevosvetoinen raskas sekapatteristo. Määrävahvuus oli 27 upseeria, 116 aliupseeria ja 488 miestä. Patteristo eteni Rautjärveltä Ilmeeseen ja Hopeasalmen sekä Kivennavan kautta Valkeasaareen. Toukokuussa 1944 eli ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä patteristo oli ehditty vaihtaa Rautuun.

Lue lisää kirjasta Veteraanien perintö Nokialla.

Sen ovat toimittaneet Marko Honkaniemi ja Päivi Kahila-Kivistö. Kovakantinen, 269 sivua. Nokian Sotaveteraanit ry, 2020. Kirja tallentaa sotien 1939–1945 tapahtumia nokialaisesta näkökulmasta. Nokialaismiehet taistelivat sotien 1939–1945 rintamilla, mutta sota muutti myös elämää kauppalassa. Kirja antaa äänen sotaveteraaneille ja Karjalan evakoille, mutta kertoo myös Nokian pommituksista, ruokapulasta, tehtaitten vaikeuksista – sekä vahvasta yhteishengestä, avunannosta ja uuden teollisuuden rakentamisesta.