Nokian Sotaveteraanit ry:n toimintaa 
Nokian Sotaveteraanit ry syntyi 9.5.1966 Kerholassa kokouksen puheenjohtajan Kaarlo Sulan nuijankopautuksella. Yhdistyksen nimi oli ensin Nokian Seudun Sotaveteraanit ry. Nimivalinnalla pyrittiin vahvistamaan, että yhdistyksen toiminta tulisi käsittämään myös lähialueet kuten Suoniemen ja Tottijärven. Nämä kunnat liittyivät Nokiaan vuosina 1973 ja 1976, ja yhdistyksen nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa 19.1.1980.
Perustamiskokouksessa jäseneksi liittyi 76 veteraania, mutta perustamisvuoden lopussa heitä oli jo 215. Siitä lukumäärä harppoi niin reippaasti, että 1980-luvulla jäseniä oli lähes 700.

Nokialaiset vuosien 1939–1945 sodissa
Talvisodassa enemmistö nokialaisista reserviläisistä muodosti kenttätykistörykmentti kuuden toisen patteriston II/KTR6 ja sen kolme tulipatteria. Vuoden 1940 nimimuutoksessa patteristosta tuli 3. divisioonan II/KTR3. Nokialaiset taistelivat muun muassa Summassa Lähteen lohkolla.
Jatkosodassa nokialaiset muodostivat pääosan Raskas Patteristo 26:sta, joka kuului 18. Divisioonaan. Se oli hevosvetoinen raskas sekapatteristo. Määrävahvuus oli 27 upseeria, 116 aliupseeria ja 488 miestä. Patteristo eteni Rautjärveltä Ilmeen, Hopeasalmen ja Kivennavan kautta Valkeasaareen. Toukokuussa 1944 eli juuri ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä patteristo oli ehditty siirtää Rautuun.
Lue lisää kirjasta Veteraanien perintö Nokialla.    Sen ovat toimittaneet Marko Honkaniemi ja Päivi Kahila-Kivistö. Kovakantinen, 269 sivua. Nokian Sotaveteraanit ry, 2020. Kirja tallentaa sotien 1939–1945 tapahtumia ja antaa äänen paitsi sotaveteraaneille myös Karjalan evakoille ja kertoo myös kotirintaman tapahtumista.

Lotta-Svärd Nokialla
Nokialla toimi Pirkkalan Lotta Svärd -yhdistyksen kyläosasto vuoteen 1944, jolloin se Neuvostoliiton vaatimuksesta lopetettiin. Pirkkalan yhdistys oli perustettu vuonna 1920, ja sillä oli kyläosastot myös Siurossa, Pitkäniemessä ja Pispalassa. Toiminnan voimahahmo oli rouva Maj Bergh.

Pommitukset sodan aikana
Talvisodan aikana Nokialla toimi ilmatorjuntapatteri, jolla oli Viikin kartanon pellolle kaivettu kahden ilmatorjuntatykin asemat. Neuvostoliitto ei tarkoituksellisesti pommittanut Nokiaa, mutta Pinsiöön pommeja putosi, kun pieni joukko Tamperetta pommittaneita koneita kaartoi kohti Kyröskosken tehtaita ja osa jostakin syystä pudotti pomminsa metsään.
Jatkosodan ensimmäisenä päivänä 25.6.1941 Neuvostoliiton koneet pudottivat Nokialle 33 pommia osana Suomeen kohdistunutta suurilmahyökkäystä. Kohteena olleet Nokian tehtaat eivät kärsineet vakavia vahinkoja, mutta Koskenmäen ahteessa yksi ihminen kuoli ja kuusi ihmistä haavoittui.