1920-luku

Ensimmäinen jakso pyrki kuvaamaan sitä, millainen oli nuorimpien sodanajan ikäluokkien    lapsuuden ajan Pyhäjärvi. Kerrottiin, kuinka valtaosa 7000 kuntalaisesta sai toimeentulonsa alkutuotannosta, likipitäen luontaistaloudesta. He asuivat pääosin elinvoimaisilla sivukylillä. Lex Kallio synnytti uusia itsenäisiä pieniä maatiloja. Metsätyöt työllistivät talven ajat ja uitot keväisin. Meijereitä oli useilla kylillä ja voi vietiin hevosilla Ylivieskaan tai Iisalmeen ja sieltä edelleen Englantiin. Vaatimaton kunnallishallinto, lääkäri, apteekki ja kaupat oli keskittynyt Kirkonkylään. Tieverkosto oli vaatimaton ja liikkuminen tapahtui hevosilla, polkupyörillä suksilla, kävellen tai soutaen. Nykyisessä kunnan keskustaajamassa Salmen kylässä oli vain muutama talo, Kunnes valmistui Iisalmi-Ylivieska junarata. Syntyi Pyhäsalmen taajama ja sen jälkeen kaikki muuttui.

Pyhäsalmen Laulumiehet esittivät laulun: Tämä taivas tämä maa.

1930-luku

Toinen tarina ajoittui sodanajan sukupolven nuoruuteen. Tarina toi esiin Yhdysvaltojen pörssiromahduksen aiheuttaman laman, silloisen pula-ajan. Se löi lujaa täälläkin vuosikymmenen alussa. Velkaantuneita tiloja joutui pakkohuutokauppaan. Teille ilmestyi jalkaisin paikkakuunalta toiselle liikkuvat jätkälaumat. Kunta ja valtio käynnisti hätäaputyömaita. Jokien perkauksia lapiotyönä ja ensimmäiset metsäojitukset, lapiolla nekin.  Palkaksi pellon kuokinnasta riitti suolakalat ja ruisleipä. Valoakin näkyi vuosikymmen lopulla. Lämpimät kesät vuosikymmenen lopulla loivat uskoa maataloteen. Salme saha käynnistyi ja työllisti. Metsätyöt moninkertaistuivat, puun hinta kaksikertaistui. Ensimmäiset kuorma-autot ilmestyivät puutavaran kuljetuksiin sahoille ja asemille. Junat veivät puutavaraa maailmalle. Väkimäärä nousi tuhannella henkilöllä. Sodan uhka idästä aavistettiin. Suojeluskuntatoiminta laajeni kaikille kylille. Suomi kutsui lokakuussa 1939 reservinsä ylimääräisiin kertausharjoituksiin.  Käytännössä toteutettiin kenttäarmeijan liikekannallepano, vaikka sitä nimeä ei haluttu käyttää.

Pyhäsalmen Laulumiehet kajauttivat Sillanpään marssilaulun.

Lokakuu 1939

Kolmas osio kertoi aikalaisen muistiin merkitseminä, kuinka käskykortit ylimääräisiin kertausharjoituksiin jaettiin Pyhäjärvellä. Ne lähettiin suojeluskunnan talolta kyliin 12 päivä lokakuuta 1939, jaettavaksi siellä pääosin öisin. Käskykortin sai yli 500 Pyhäjärvistä, alle 40-vuotiasta aliupseeria ja miestä. Käskykortissa määrättiin mies saapumaan viipymättä ja lyhintä reittiä käyttäen Pyhäsalmen Suojeluskuntatalolle. Mukaan tuli ottaa omat viltit ja polkupyörät, sillä oltiin perustamassa polkupyöräpataljoonaa. 14 päivä lokakuuta on miehet nousseet varhain aamulla junaan, saattajien veisatessa virsiä. Nuottasaaren sellutehtaalla on perustettu ja varustettu polkupyöräpataljoona seitsemän, PPP 7. Siihen on kuulunut kaksi Pyhäjärven miesten komppaniaa ja yksi oli koottu Haapaveden miehistä. Esikunta- ja konekiväärikomppania on ollut Haapajärven miehiä. Pataljoona kuului talvisodan osasto Räsäseen. Se taisteli Suojärven Pohjois-osissa ja Ilomatsissa.

Pyhsalmen Laulumiesten esitys oli virsi: Siunaa ja varjele meitä. Taneli Kuusisto oli yleisradion pyynnöstä syksyllä 1939 säveltänyt tämän Uuno Kaillaan runon, Suomalainen rukous, virreksi.

Talvisota ja täydennyksiä tarvitaan

Neljäs osio oli lyhyt kuvaus talvisodasta. Kuinka puna-armeija vyöryi Suomeen viimeisenä päivänä marraskuuta 1939 valtaisin voimin. Suomalaisjoukot joutuivat viivyttäen perääntymään kaikkialla ensimmäisen viikon aikana. Pyhäjärven miesten PPP 7 komennettiin Suojärven Aittojoelle. Sieltä se joutui vetäytymään puna-armeijan ylivoiman edellä 40 kilometrin metkan Tolvajärven kylään, jonne oli saatu uusia täydennysjoukkoja. 12 päivä joulukuuta komppaniamme miehet olivat keskeisesti mukana talvisodan ensimmäisessä voittoisassa taistelussa Tolvajärvellä. Vahvistuneet joukkomme pysäyttivät vihollisen etenemisen ja pakottivat vihollisen perääntymään takaisin Aittojoelle, jonne rintama vakiintui.

Tarinaan liittyi myös Pyhäjärven 40-50 vuotiaille miehille itsenäisyyspäivän aattona tulleet käskykortit. Heidän tuli saapua viipymättä, täysissä talvivarusteissa Pyhäsalmen asemalle samana iltana. Juna saapui Pyhäsalmen asemalle seuraavana yönä. Se oli itsenäisyyspäivän aamuyö. Juna vei kymmeniä Pyhäjärven miehiä Ouluun, jossa perustettiin täydennysmiehistä koottu rykmentti, JR 40. Sille riitti armeijalta vain kokardit ja vyö. He ehtivät pohjoisen viimeisenä reservinä Lapin Pelkosenniemelle, jonne vihollinen oli edennyt jo150 kilometriä, läpi Sallan ja Savukosken. Pataljoona, jossa oli Pyhäjärviset, kiersi ja hyökkäsi illan pimetessä 18 päivä joulukuuta 1939 vihollisen kylkeen. He osuivat vihollisen komentopaikalle ja saivat aikaan pakokauhun. Vihollisen joukot pakenivat ja perääntyivät Sallan Saijan kylään, jonne rintama vakiintui. Kalustoa ja soittovälineet jäivät Kitisen rantaan kuin Raatteen tiellä. Puna-armeijan esteettömän pääsyn Tornioon pysäytti siviilivaatteissa taistelleet täydennysjoukot.

Rauhan ankarat ehdot kuunneltiin radioista. Suomi suruliputti ja kaikkialla itkettiin.

Pyhäsalmen Laulumiesten esitys: Laulu Suomelle.

Jatkosotaan lähtö juhannusaattona 1941

Rauhanaikaa kesti maaliskuusta 1939 kesään 1941 saakka. Suomi oli kesän 1940 aikana löytänyt yhteistyön sotaa käyvän Saksan kanssa. Suomi antoi Saksalle luvan kuljettaa 200 000 sotilasta Lappiin, valmuteen hyökätä sieltä Neuvostoliittoon. Suomella oli nyt liittolainen. Suomi katsoi tilaisuutensa tulleen ja saksalaisten myötävaikutuksella vallata talvisodassa menetetyt alueet takaisin.

Jälleen jaettiin käskykortit kertausharjoituksiin. Kutsukortit jaettiin Pyhäjärvellä 17 päivä kesäkuuta 1941. Kokoontumispaikkana oli nytkin Pyhäsalmen suojeluskuntatalo, jonne tuli kokoontuu seuraavien päivien aikana. Käskyn sai nyt noin tuhat Pyhäjärvistä miestä. Pyhäsalmessa perustettiin ja varustettiin   jääkäripataljoona kuusi ( JP 6 ), joka muodostettiin pelkästään Pyhäjärvisistä reserviläisistä, mukana oli nyt jo kolme Pyhäjärvistä reservinupseeriakin. Varustaminen saatettiin loppuun 22 päivä kesäkuuta.

Edellisenä päivänä Pyhäsalmeen oli saapunut miesluvultaan samankokoiset pataljoonat ( JP 5 ja JP 7 ). Ne oli varustettu Keiteleellä, Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Juhannusaattona, 23.6.1941 on junia kulkenut jatkuvasti koko päivän ajan Pyhäsalmen aseman ohi. Ne olivat tulleet lännestä ja menneet itään. Kunnes illansuussa on juna, kenties useampikin, pysähtynyt Pyhäsalmen asemalle. Komppanioittain on liki 3000 miestä on marssinut  läpi Pyhäsalmen taajaman asemalle, josta he ovat nousseet juniin, joka on vienyt heidät Joensuun läheisyyteen Paukkajan asemalle.

Saattoväkeä on ollut asemalla runsaasti ja tunnelma on ollut aivan toisenlainen kuin lokakuussa 1939. Junaan noussut kersantti Eino Leskelä on kirjoittanut muistiin. ” Komeasti kajahtivat Sillanpään marssilaulun sävelet ja junaan noustessa Vaasan marssi. Reippaat laulut kaikuivat junassakin ja hurtti huumori kukki”.

Pyhäsalmen Laulumiehet kajauttivat Finlandian.

Raskaat sotien menetykset pyhäjärvisille

Tarinat kirjoittanut Paavo Leskinen lausui loppusanat, joissa tuli ilmi, että Pyhäjärvi menetti kaatuneina talvi- jatko- ja Lapin sodassa 270 miestä kaatuneina. Raahen suojeluskunta- ja sotilaspiirin historiakirjassa on karu taulukko. Pyhäjärvisiä kaatui lukumääräisesti eniten Oulun eteläpuolen kunnista. Vain maakunnan väkirikkaat Oulu ja Kuusamo ovat menettäneet enemmän. Valtaosa miehistämme kävi sodat jääkäripataljoonissa, jotka käskettiin hyökkäämään, kerta toisensa jälkeen.

Veteraanien muistolle, Veteraanin iltahuuto

Siellä on ollut isänikin, haavoittui neljästi, raivasi sodan jälkeen pellot Kiuruveden Tihilään, sanoi Juha Vartiainen, joka otti esiin kitaran ja lauloi koskettavalla tavalla Veteraanin iltahuudon. Runsaslukuinen yleisö seisoi liikkumatta ja moni kyynelehti.