Imatra
Kannaksen Armeijan Esikunta 1939 – 1940
Kannaksen Armeijan Esikunnan sijainnin muistolaatta on Imatran Valtionhotellin (os. Torkkelinkatu 2) seinässä.
Kannaksen Armeijan Esikunnan sotatoimien johtamista koskevat tehtävät sotamarsalkka Mannerheim määritti 5.10.1939 antamassaan käskykirjeessä. Kannaksen Armeijan esikunta sijaitsi koko sodan ajan hyvin naamioidussa Valtionhotellissa.
Osasto Kuhlmeyn muistokivi
Imatran Immolan kentän laidalle lentohallin luo paljastettiin 23.7.1994 Osasto Kuhlmeyn muistokivi. Uudessa laatassa on virolaisen Kalju Reitelin taiteilemat syöksyvät stukat. Muistokiveen on myös lisätty teräslaatta, johon on kaiverrettu Suomen rintamalla menehtyneiden saksalaisten nimet.
Muita muistomerkkejä
Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän 4.6.1944 muistokivi.
Lähde: Tammenlehvän perinneliiton muistomerkkitiedosto.
Parikkala
Laatokan puolustajien muistomerkki
Laatokan puolustajien muistomerkki on Parikkalan Sikoharjun korkeimmalla harjanteella, jonne löytää kulkemalla Parikkalantietä ja Harjukujaa kunnantoimiston eteen. Siitä ulkoilupolkua pitkin kävellen muistomerkille on noin 200 m. Muistomerkin suunnitteli taiteilija Mauno Hartman ja se paljastettiin 20.8.1961 Laatokan rannikonpuolustuksen joukko-osastoissa palvelleiden asevelitilaisuuden yhteydessä. Muistomerkkinä on jalustalle asetettu rannikkotykki.
Muistomerkki pystytettiin talvisodan viimeisten kaatuneiden vänrikki Weikko Kortelan ja alikersantti Niilo Evolan hautapaikalle. He kaatuivat 12.3.1940 Uukselonpäässä Laatokan rannikolla. Rauhan 13.3. jälkeen vetäytymään lähteneet suomalaisjoukot ottivat vainajat mukaan ja jättivät ne rauhan rajan lähimmälle Suomen paikkakunnalle. Teksti: ”Laatokan sankareille.”
Lähde: Tammenlehvän perinneliiton muistomerkkitiedosto
Tyrjän taisteluiden muistomerkki
Parikkalan kirkon lähelle Tyrjään johtavan vanhan kirkkotien alkuun Ristimäentien ja Vierevintien risteykseen paljastettiin 4.8.1991 Tyrjän taisteluiden muistomerkki, jonka suunnitteli taiteilijaprofessori Taisto Ahtola. Muistomerkin hankki 2.D.Veteraanit. Muistomerkin luona on erittäin hyvä taistelukuvaustaulu.
Lähde: Tammenlehvän perinneliiton muistomerkkitiedosto.
Ruokolahti
Lentäjien muistomerkki
Kaatuneiden lentäjien muistomerkki on Ruokolahdella kirkon luona tien itäpuolisella kumpareella. Muistomerkki paljastettiin 15.8.1987. Siinä on teksti: ”Kunnia sodissa kaatuneille lentäjille, jotka antoivat kalleimman uhrin isänmaan vapauden puolesta.” Muistomerkin pystytti Kaakkois-Suomen Ilmasilta. Muistokivi on Salpalinjasta. Muistomerkin suunnitteli Olavi Veijalainen. Ruokolahti valittiin lentäjien muistokiven paikaksi siksi, että siellä oli sotiemme aikana kaksi lentokenttää, toinen Immolassa ja toinen Rasilassa jäällä. Ruokolahden yllä käytiin talvisodan kovimmat ilmataistelut. Taistelussa tuhoutui 7 suomalaista hävittäjää ja neljä lentäjää kuoli.
Lähde: Tammenlehvän perinneliiton muistomerkkitiedosto.
Lappeenranta
Ilmapommitukset 1939-1944
Lappeenrannan Simolan rautatieaseman vanhan vesitornin seinässä on muistolaatta, jossa on teksti: ”Nämä seudut olivat talvisodan 1939 – 1940 ja jatkosodan 1941 – 1944 ilmapommitusten kohteina. Kuolonuhreja noin 200. Ankarimmat pommitukset olivat 19. – 20.6.1944. Menehtyneiden joukossa oli paikkakuntalaisia ja siirtolaisia, työvelvollisia, lottia, sotilaita ja sotavankeja.” Raippo-Simolan kylätoimikunnan hankkima laatta paljastettiin 20.6.1982.
Lappeenrannan sankarihautausmaa sijaitsee Kauppakadun varrella Kirkkopuistossa. Sen kaakkoisnurkassa on muistokivi, jossa on teksti: ”Tällä paikalla lepää 61 Simolan ilmapommituksessa 19.6.1944 surmansa saanutta tuntemattomaksi jäänyttä matkamiestä”.
Lappeenrannan Lepolankadulla olevan Lepolan hautausmaan siunauskappelin oikealla puolella on Simolan pommituksessa 19.6.1944 matkansa päättäneiden tunnistettujen siirtoväkeen kuuluneiden haudat ja muistokivi. Heitä oli alkujaan 30 – 40, mutta myöhemmin vainajia on siirretty siirtoväen sijaintipaikkakuntiin.
Salpalinjan muistomerkki
Salpalinjan muistomerkki on bunkkerin ampuma-aukon edustalla kaupungin pohjoispuolella Tyysterniementien ja Kivisalmenkadun risteyksessä. Panssariesteestä otettuun kivenlohkareeseen on kaiverrettu tekstiksi: ”Tälle paikalle rakennettiin 1941 vapautemme suojaksi Salpalinjan tukikohta. Lappeenrannan sotaveteraanit 1983”.
Rajakomppanioiden muistokivet
Lappeenrannan Kälvelän kylässä on 32. Rajakomppanian ja Sunilassa 42. Rajakomppanian perustamisesta (10.6.1941) ja sotaanlähdöstä kertovat muistokivet. Aloitteen muistokivistä tekivät komppanioiden Turun suunnalta olevat aseveljet. Muistokivien hoidosta vastaa Kaakkoi-Suomen Rajamieskillan Lappeenrannan osasto.
Lotta Svärd
Lotta-patsas on Lappeenrannassa Kirkkokatu 6:n puistikossa vastapäätä entistä suojeluskuntataloa. sen hankki ja lahjoitti Lappeenrannan kaupungille talousneuvos Pauli Talvio. Muistomerkki paljastettiin 7.9.1985. näköispatsaan on tehnyt kuvanveistäjä Nina Sailo ja se esittää lottaa talvipuvussa. Patsaan jalustassa on teksti: ”Suomen lotille kiitollisina 1939 – 1944. Aseveljet” ja ”Muista menneitten sukupolvien työ.”
Lähde: Tammenlehvän perinneliiton muistomerkkitiedosto.
Luumäki
Kunnan sivuilta löytyvät tiedot mm. JR 16:n, JR 5:n sekä JR 200:n muistomerkeistä.
