Ville Jalovaara
Helsinki 1944. Taistelu pääkaupungista
SKS. Helsinki. 2023. 356 s
Kirjailija, historiantutkija ja poliittisen historian dosentti Ville Jalovaara on erikoistunut toisen maailmansodan ja kylmän sodan historiaan. Hän on tutkinut laajasti arkistoja ja kerännyt tarkat, eri lähteisiin perustuvat tiedot vuoden 1944 Helsingin pommituksista yksiin kansiin. Teos Helsinki 1944. Taistelu pääkaupungista paljastaa, miten ja miksi Neuvostoliiton suurhyökkäys Helsinkiin epäonnistui.
Sireenit soivat helmikuun 6. päivänä 1944 ilmahälytyksen merkiksi.
– Helsingin ensimmäinen suurpommitus tuli 6.2.1944 yllätyksenä niin sotilaille kuin siviileille, vaikka Helsingin ilmatorjuntaa oli yli vuoden määrätietoisesti vahvennettu.
Pääkaupungin asukkaat olivat siihen asti saaneet viettää tavallista talvipäivää turvallisesti kaupungissaan. Sota ei koskenut vain pääkaupunkia, vaan koko Suomea. Myös muita paikkakuntia ja kaupunkeja kuten Kotkaa, Raahea, Oulua, Turkua ja Rovaniemeä pommitettiin.
– Toinen maailmansota oli kääntynyt vuoden 1943 loppuun tultaessa tappiolliseksi Saksalle ja sen liittolaisille. Teheranin huippukokouksessa liittoutuneet sopivat toimista, joilla Saksan puolella taistellut Suomi irrotetaan sodasta. Päätöksen toimeenpano tuli Neuvostoliiton vastuulle, kirjoittaa Ville Jalovaara.
Stalin määräsi neuvostoliittolaiset pommikoneet hyökkäämään Helsinkiin ja pommittamaan pääkaupunki raunioiksi. Stalinin tavoitteena oli painostaa Suomi tekemään rauha Neuvostoliiton ehdoilla. Stalinin suunnitelma ei kuitenkaan onnistunut.
Teos kuvaa, miten Helsinki pelastui kaupunkiin kohdistuneesta massiivisesta hyökkäyksestä ja suurelta tuholta. Helsingin ilmapuolustus onnistui tehtävässään, varsinkin kun sodan seurauksia vertaa kaupunkien pommituksiin muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Elben kruunuksi kutsuttu saksalaiskaupunki Dresden tuhoutui lähes kokonaan.
– Ihmisiä kuoli ja haavoittui toki myös Helsingin pommituksissa ja rakennuksia tuhoutui ja vaurioitui, mutta tuhot olisivat olleet moninkertaiset, jos ilmapuolustus olisi epäonnistunut.
Mihin Helsingin pelastuminen perustui?
Oliko kyse ilmatorjunnan onnistumisesta vai Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimien taidon puutteesta?
Ville Jalovaara päätyy kirjassaan ratkaisuun: Molemmista.
Juhani Vakkuri
Tuusulan sotaveteraanit ry 1967-2022. Keuruu 2022
Sodanjälkeisten vaaran vuosien ja lamaannuksen jälkeen sotiemme veteraanien järjestötoiminta alkoi elpyä 1950-luvun lopulla. Tuusulan Sotaveteraanit ry perustettiin 25.4.1967.
Juhani Vakkuri on koonnut historiateokseen yhdistyksen monet eri kehitysvaiheet, alkuvuosien jäsenhankinnan ja toimintamuotojen hakemisen kautta suunnitelmalliseen ja aktiiviseen vuotuiseen toimintaan ja yhteistyöhön.
Historiateoksen tarkoituksena on kertoa, miten Tuusulan sotaveteraanit ry on vuosikymmenten aikana toiminut jäsenistönsä parhaaksi. Viimeisinä vuosinaan se on kehittynyt veteraaniperinnön siirtämiseksi nuoremmille sukupolville.
Muistojen laulut. Lauluyhtye Kanttiinin lotat
Kirjan teksti ja kuvitus: Maritta Pohls. @Maritta Pohls.
Kansikuva: Maritta Kiviranta
Graafinen suunnittelu ja taitto: Riku Pekkala
Paino: Kirjapaino Bookcover Oy, Seinäjoki 2021
Kuva kirjan kannesta: @Merja Kukkonen
Teos kertoo laulamisesta ja lauluista ja veteraanityöstä 2000-luvun alussa ja tuo esille sodan ajan muistoja ja tunteita. Teos sisältää joitakin nuotteja ja laulujen sanoja, mutta ei ole laulukirja.
Eri säveltäjien ja sanoittajien laulut ja niiden sanat liittyvät sodan ajan rintamaelämään tai kotioloihin ja erityisesti SA-ajan sotilaiden ja lottien muistoihin. Näitä lauluja lauletaan yhä evakkojen jälkeläisten perheissä, isovanhempien läsnä ollessa ja sodan ajan muistojen keskellä.
Kirja esittelee Lauluyhtye kanttiinin lotat, jotka näitä muistojen lauluja lauloivat, sekä kertoo konserteista, joissa yhtye esiintyi.
Teos on ostettavissa Lottamuseosta Tuusulasta.
Ilmatorjuntavoitto 1944. Helsinki pelastui.
Puolustusvoimien kehittämiskeskuksen julkaisu 1994.
@Pertti Alanen. Ahti Lappi.
Helsingin Ilmapuolustuksen Torjuntavoitto 1944.
Pertti Alanen. Ahti Lappi. Julkailija: Ilmatorjuntamuseosäätiö
@Pertti Alanen, Ahti Lappi. Kannen kuva: Reino Tenkanen
Nykypaino Oy. 2004.
Vuosien 1994 ja 2004 juhlavuosien teemanäyttelyihin painetut julkaisut kertovat Helsingin ilmapommituksista 1994.
Sadat kaupungit Euroopassa tuhoutuivat tai vaurioituivat toisen maailmansodan ilmapommituksissa ja satoja tuhansia ihmisiä kuoli tai haavoittui. Poikkeuksen muodosti Helsinki, joka säästyi pahimmalta kohtalolta tehokkaan ilmapuolustuksen ansiosta.
Avainasemassa olivat Ilmatorjuntarykmentti I:n raskaat patterit, joiden pelottava torjuntatuli pakotti viholliskoneet kääntymään takaisin. Suurhyökkäykseen osallistui noin 2 000 pommikonetta, jotka pudottivat yli 16 000 pommia. Niistä vain vajaa 5 % osui kaupunkialueelle, loput putosivat kohdealueen ulkopuolelle. Pommituksilla ei onnistuttu murkaamaan suomalaisten puolustustahtoa eikä saatu Suomea taipumaan epäedullisiin rauhan ehtoihin. Ensimmäinen ratkaisutaistelu päättyi torjuntavoittoon.
SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO 1940-2019
Sotainvalidit edellä käyden – vammoista huolimatta
Tuomas Hoppu
Keravan Sotaveteraanit ry 1967-2012
Katsaus yhdistyksen 45-vuotistaipaleelta
Kun Suomen Sotaveteraaniliitto v. 1967 perustettiin, syntyi maahan useita paikallisia veteraaniyhdistyksiä.
Keravalle yhdistys perustettiin 22 vuotta sodan päättymisen jälkeen. Lapilan kartanoon kokoontui 17 sotaveteraania, jotka päättivät perustaa Keravan Sotaveteraanit ry:n 9.3.1967. Järjestöön yhdistettiin vähän aiemmin 1960-luvulla perustettu Rintamamiesten asuntoyhdistys. Perustamiskokouksessa yhdistyksen hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Viljo Mäki, varapuheenjohtajaksi Pentti Laurén, taloudenhoitajaksi Jooseppi Silomaa, sihteeriksi Kalle Sariola sekä jäseniksi Rauni Lehtinen, Niilo Tyrväinen, Eino Virtanen, Kauno Nurminen ja Niilo Sjögren.
Toiminnan alkuvaiheessa tarkoituksena oli tehdä toimintaa tutuksi, hankkia ja antaa veljesapua ja huoltoa sekä henkistä sosiaalisiin, terveydellisiin ja taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille sotaveteraaneille, että heihin rinnastettaville henkilöille ja heidän perheilleen. Aatteellisena tavoitteena oli vahvistaa sotaveteraanien yhteenkuuluvuuden tunnetta, lisätä alttiutta vaikeuksissa olevien auttamiseen ja säilyttää yleiset kansalliset elämänarvomme jälkipolville. Nämä päämäärät olivat pääosin voimassa koko toiminnan ajan. Toiminta käynnistyikin veteraaniveljien ja heidän perheittensä avustamiseksi.
Vuosien myötä on toteutunut jäsenistön yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuuhenki, veljeä ei jätetä. Sotaveteraanit ovat saaneet arvostusta, mikä heille kuuluu. Siihen ovat vaikuttaneet myös tammenlehvien jako ja kansallisen veteraanipäivän juhlallisuudet. Keravalla seurakuntatyö ja kaupungin osallistumien veteraanityöhön on tullut veteraaneille läheiseksi.
Jäsenmäärä vaihteli vuosittain. Perustamisvuonna 1967 jäseniä oli 68, joista yksi oli nainen. Veteraanien keski-ikä oli tuolloin 52 vuotta. Vuonna 1989 veteraanien lukumäärä oli suurimmillaan 289 jäsentä. Vuonna 2008 uusittujen sääntöjen myötä sotaveteraanien puolisot ja lesket samoin kuin kannattajajäsenet tulivat äänivaltaisiksi jäseniksi yhdessä veteraanien kanssa. Vuonna 2012 veteraanien lukumäärä oli vähentynyt luonnollisen poistuman kautta alle sataan keski-iän ollessa jo 88 vuotta. Sääntömuutoksilla haluttiin turvata yhdistyksen jatkuvuus hoitaa yhdistyksen asioita viimeiseen veteraaniin asti.
