Olen julkaissut aiemmin tyttäreni Aadan kanssa Tervon paikallisosaston Lotta-Svärd historiasta ja lotista kertovan teoksen. Sen teoksen tietojenkeruuvaiheessa heräsi jo yhdessä Tervo-seuran kanssa itämään ajatus ja toive saada aikaiseksi Tervon veteraaneista kertova kirjallinen julkaisu ennen kuin kaikki perimätieto sota-ajoista katoaa ikuisiksi ajoiksi unholaan.

Tervo-seuran hallituksen kanssa yhdessä vuonna 2024 asiaa käsiteltyämme, tiedostimme projektin haasteellisuuden ja laajuuden, sekä käytettävissä olevien henkilöresurssien rajallisuuden. Koimme tämän aiheen kuitenkin niin tärkeäksi, että päätimme käynnistää vuoden 2025 alkuvaiheilla projektin ja tähdätä julkaisun valmistumisessa vuoteen 2026, jolloin Tervon kunta täyttäisi 100 vuotta.

Tervo-seura haki projektille rahoitusta ja sai sitä riittävästi hankittua, jotta Tervon veteraanimatrikkelin henkilötutkimukset ja tietojenkeruu saatiin käynnistettyä maaliskuussa 2025. Teimme myös yhteisen päätöksen, että veteraanimatrikkeliin otamme mukaan ne henkilöt, jotka ovat olleet Tervon henkikirjoissa sotavuosien 1939–1945 välisenä aikana, ja jotka ovat sotien aikana olleet joko asepalveluksessa tai työvelvollisena auttamassa maatamme säilyttämään itsenäisyyden. Tämä rajaus oli pakko tehdä, jotta pystyisimme hahmottamaan projektin laajuuden ja tekemään siihen mahdollisimman realistisen toimintasuunnitelman, kustannusarvion sekä toteutusaikataulun.

Projektin aluksi tutkimme paikan päällä Helsingin Kansallisarkistossa sota-ajan henkikirjat, joista saimme kasaan listan tervolaisista, jotka olisivat voineet sota-ajan tehtäviin Tervosta lähteä. Vuoden 1939 Tervon henkikirjassa oli mukana 1833 miespuolista henkilöä, joista 938 olisivat ikänsä puolesta voineet sota-ajan tehtäviin osallistua. Muina vuosina paikkakunnalle muuttaneista saimme lisää tutkittavien henkilöiden listalle.

Tutkimme projektissa myös kaikki mahdolliset jo olemassa olevat julkiset tietolähteet, kuten Menehtyneet 1939–45 tietokannan, Suomen Rintamamiehet 1939–45 kirjasarjan, Sotasampo- ja Sotapolku -tietokannat jne. Paikkakunnalta kerättiin sotaan osallistuneiden henkilöiden sotilaspasseja, valokuvia ja muuta perimätietoa. Mikäli näistä jo olemassa olevista tietolähteistä saimme henkilöstä selkeän sotapolun selville, pidimme tietoja tähän julkaisuun riittävinä. Näistä lähteistä huolimatta kertyi meille noin 700 henkilön lista, johon jouduimme etsimään sotapolkutiedot muista lähteistä. Pääosin toteutimme tämän niin, että tilasimme henkilöiden kantakortit Helsingin Kansallisarkiston tutkijasaliin, jossa ne paikan päällä tutkittiin.

Helsingin Kansallisarkisto; Tervosta kertyi 19 kansiollista tutkittavaa aineistoa.

Kantakorttien tietojen lukeminen ja niiden tallentaminen oli työvaihe, johon ei pystytty etukäteen työmäärää tarkasti arvioimaan. Osa kantakorteista oli helposti luettavia, kun taasen toisista ei meinannut saada henkilön sotapolkua millään selväksi. Yhden henkilön kantakortti saattoi teetättää useita tunteja työtä, ja pahimmillaan silloinkin jäi täydellinen sotapolku epäselväksi. Tähän vaikuttivat kantakortin puutteelliset tai keskenään ristiriitaiset kirjaukset, omavaltaiset ja siten ei-tyypilliset lyhenteet sekä suuresti tiedot kirjanneen henkilön käsialan luettavuus. Yksi kerrallaan kaikkien noin 700 henkilön kantakortit luettiin ja tiedot tallennettiin kirjamuotoon.

Kuvassa kantakortteja sisältävän kansion materiaaleja Kansallisarkiston vanhan lukusalin pöydällä.

Henkilöiden sotapolkutietoja täydennettiin netistä vapaasti luettavissa olevan Sotapäiväkirjat-kokoelman tiedoilla. Tämä tutkimusaineisto on tärkeä tutkimuslähde vastaavanlaisia joko yksittäisten sotilaiden tai vastaavantyyppisten isompien tutkimushankkeiden tekijöille. Sotapäiväkirjakokoelma koostuu talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikaisten eri yksiköiden ja joukko-osastojen sotapäiväkirjoista vuosilta 1939–1945. Niihin on merkitty päivittäisiä perustietoja tietyn yksikön toiminnasta eli esimerkiksi, milloin ja millä alueella yksikkö liikkui, sekä mihin sotatoimiin se osallistui. Sotapäiväkirjojen ohella kokoelmassa on myös sotapäiväkirjojen liitteitä, taistelukertomuksia, toimintakertomuksia ja tiedustelupäiväkirjoja. Kokoelmassa on nykyisin noin 26 000 sotapäiväkirjaa. Kokoelma ei ole täydellinen, koska sotapäiväkirjoja on tuhoutunut sekä kadonnut sotien aikana ja osa on jäänyt luovuttamatta sotien jälkeen.

Sota-aikojen valokuvia saimme kerätyksi Tervon veteraaneihin liittyen satamäärin. Osa niistä oli varsin hyvälaatuisia, ja niistä Pirjo Hänninen Tervo-seurasta on koonnut paikkakunnalle valokuvanäyttelyitä, ja tulee varmasti jatkossakin hyödyntämään näitä oman kunnan alueella.

Tervon veteraanimatrikkelikirjan aineisto on saatu valmiiksi 24.9.2026 ja se sisältää 729 sivua sekä noin 940 henkilön sotapolun sotiemme 1939–1945 välisenä aikana. Mukana on myös sota-ajan tarinoita sekä valokuvia. Sen painosmäärä on 120 kpl ja sitä myy Tervo-seura.

Veteraanimatrikkeli on kunnianosoitus tervolaisille sotiemme veteraaneille, kotirintamalla ja muissa isänmaan palvelutehtävissä toimineille sekä kaikille niille, joiden elämä kietoutui sodan vuosien raskaisiin vaiheisiin. Heidän työnsä, uhrauksensa ja sitkeytensä ovat osa Tervon historiaa ja koko Suomen itsenäisyyden perustaa.

Sotien vuodet koskettivat jokaista suomalaista pitäjää ja kylää. Myös Tervossa lähtijöitä, odottajia, palaajia ja kaatuneiden omaisia yhdisti sama kokemus: vastuu kodista, kotiseudusta ja isänmaasta. Moni palasi rakentamaan rauhan ajan Suomea, moni kantoi mukanaan muistoja, joista puhuttiin vähän mutta joiden merkitys näkyi teoissa, työssä ja elämänasenteessa.

Tervon veteraanimatrikkeli on kiitoksen, kunnioituksen ja muistamisen kirja. Sen toteuttamiseen on käytetty rakkautta ja yhteistyötä. Se muistuttakoon meitä siitä, että vapaus, rauha ja kotiseudun jatkuvuus eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan sukupolvien työn ja uhrausten varaan rakentunut perintö.

Tervon veteraanimatrikkelin kannet.

Seinäjoella 25.9.2026
Jarmo Haring