Kaarteen sotamuseon historia 2006–2026
Kaarteen sotamuseo oli Lohjan Virkkalassa toiminut yksityinen kotimuseo, joka esitteli Suomen sotavuosia 1939–1945 elämyksellisellä, koskettavalla ja konkreettisella tavalla. Museo perustui Kalervo Kaarteen omaan militaria‑kokoelmaan, joka kasvoi kahden vuosikymmenen aikana valtakunnallisesti tunnustetuksi veteraaniperinteen vaalijaksi.
Miten kaikki alkoi
Museon tarina sai alkunsa lupauksesta sodan käyneelle isoisälle: sotasukupolven kokemus ei saa kadota. 2000‑luvun alussa Kalervo Kaarre alkoi kerätä talvisodan ja jatkosodan esineistöä toreilta, divareista ja huutokaupoista.
Ensimmäinen esillepano valmistui vuonna 2006. Vuonna 2010 tilat laajenivat 120 m²:iin, ja vuonna 2012 harrastuksesta tuli julkinen, kun museosta tehtiin televisiohaastattelu ja matkailuryhmät alkoivat varata vierailuja.
Museokokonaisuus
Museon ydin oli sotahistoriallinen näyttely, joka sisälsi yli 3000 aitoa sota‑ajan esinettä: aseita, varusteita, dokumentteja, lavasteita ja äänimaailmaa. Kokoelman arvokkain esine oli Mannerheim‑risti nro 69, hävittäjälentäjä Lauri Nissisen risti ja hänen kunniamerkkinsä.
Koululaisvierailut – historia eläväksi
Vuodesta 2016 alkaen Kaarteen sotamuseo toimi Tammenlehvän Perinneliiton ja Tammenlehvän Länsi‑Uudenmaan perinneyhdistyksen koululaisvierailujen keskuksena. Vierailut olivat elämyksellisiä kierroksia, joissa oppilaat kulkivat läpi sota‑ajan:
- Aulakeskustelu itsenäisyydestä
- Kanttiini ja pula‑ajan arki
- Juoksuhauta ja vartiomies
- Korsu ja korsuradio
- Rintamalinja ja aseet
- Kenttäsairaala ja kaukopartio
- Pommisuoja
- Paikallishistoria: Lohjan pommitukset
- Lauri Nissisen tarina ja Mannerheim‑risti
Opettajien palaute oli poikkeuksellisen vahvaa:
“Oppilaat pitävät museovierailua vuoden parhaimpana historiantuntina.” “Monelle oppilaalle museokäynti on ollut yksi koko peruskoulun kohokohdista.”
Myös aikuisvieraat kokivat museon syvästi:
“Museonne näyttelyt oli rakennettu todella hienosti.” – Minna “Mieleenpainuva ja niin todentuntuinen paikka.” – Anette “Sotamuseovierailu kosketti erityisesti minua.” – Milli “Tärkeä palanen sotiemme historian vaalimista sulkeutuu.” – Heikki
Tunnustukset ja yhteistyö
Museo sai merkittäviä tunnustuksia:
- Lohjan matkailukohde “Yllättävä elämys” (2013)
- Tammenlehvän Perinneliiton Veteraaniperinteen vaalija ‑kilpi (2018)
Museo teki tiivistä yhteistyötä koulujen, perinneyhdistysten ja Lohjan Matkailupalveluiden kanssa. Vuosittain museossa vieraili yli 100 ryhmää ja lähes 1500 kävijää.
Museon sulkeminen ja perinnetyön jatkuminen
Museon toiminta päättyi 4.6.2026 – täsmälleen 20 vuotta ensimmäisestä esillepanosta. Päätös oli luonnollinen osa eläkkeelle siirtymistä.
Esineistö siirtyy Itä‑Suomen museoihin jatkamaan tehtäväänsä. Perinnetyö jatkuu Tammenlehvän Länsi‑Uudenmaan perinneyhdistyksen kautta, muun muassa Laurentius‑koulun veteraaniperinnevitriinin muodossa.
Museon perintö
Kaarteen sotamuseo oli:
- Elämyksellinen tapa oppia Suomen sotahistoriaa
- Vahva veteraaniperinteen vaalija
- Paikka, jossa mennyt aika tuli lähelle – kosketettavaksi, kuultavaksi ja koettavaksi
Museon tarina jatkuu niissä muistoissa, joita vierailijat kantavat mukanaan.










Vihdissä on vuosittain perinnemarssi Vihdin kirkonkylästä Ojakkalan vanhalle juna-asemalle. Perinnemarssilla kunnioitetaan jatkosotaan lähdön vuosipäivää.
Vihdin pataljoona, Jääkärirykmentti 46:n III pataljoona kokoontui 19.6. 1941 Vihdin silloisen kunnantalon kentälle katselmukseen ja iltahartauteen. Palvelukseenastumismääräyksen saaneita miehiä Vihdistä ja Pusulasta oli paikalla 688. Yöllä 20.6. pataljoona marssi Ojakkalan asemalle, josta matka jatkui junalla Luumäelle, Taavetin asemalle ja sieltä rintamalle. Jatkosota alkoi juhannuksena 1941.
Entisessä Vihdin kunnantalossa toimii nykyisellään Vihdin museo
https://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/
, jossa yleisesti Vihdin historiaa nähtävillä.
Karkkilassa ei ole varsinaista sota- tai kotiseutumuseota, mutta Karkkilan Högfors valimolla on kytkkös sotahistoriaan ja Karkkilasta löytyy Högfors-museo.
https://www.karkkila.fi/sivut/FI/Suomen-Valimomuseo
Karkkilassa on aikanaan 1941–44 toiminut Toivikkeen sotavankileiri. Toivikkeelle 4.7.1941 perustettu Sotavankileiri numero 7 toimi perustamisvaiheessaan hetken läntisen Uudenmaan pääleirinä, mutta pääleiri siirrettiin jo elokuussa Mustiolle ja sieltä tammikuussa 1943 edelleen Hankoon. Karkkilan alaleiri toimi työmaaleirinä syksyyn 1944 asti.
Toivikkeelle leiri päätettiin perustaa Högforsin tehtaan tarpeiden johdosta. Tehtaalle oli perustettu uusi lämpökeskus ja sitä varten piti nostaa turvetta Toivikkeen suolta.
Tästä ajasta muistona Toivikkeella on vuodelta 1979 paljastettu muistolaatta.



