Lohjan Sotaveteraanien lippu, perinneyhdistyksen vastuulle!
Lohjan Pyhän Laurin kirkon viereisellä Veteraanikivellä vietettiin maanantaina 31.12.2024 vuoden päätteeksi historiallinen hetki, kun Lohjan Seudun Sotaveteraanien lippu siirtyi uuden yhdistyksen huostaan. Tästä eteenpäin lipusta kantaa vastuun Tammenlehvän Länsi-Uudenmaan perinneyhdistys.
Lipun luovuttivat Lohjan Seudun Sotaveteraanien puheenjohtaja Arto Heikkilä ja varapuheenjohtaja Pertti Hirvonen, ja lipun vastaanotti perinneyhdistyksen puheenjohtaja Kalervo Kaarre.
Lipun siirtyminen perinneyhdistyksen huomaan johtuu siitä, että Lohjan Seudun Sotaveteraanit ry:n virallinen toiminta päättyi 31.12. 2024. Veteraanityötä Lohjalla jatkaa Tammenlehvän Länsi-Uudenmaan perinneyhdistys.
Sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Arto Heikkilä sanoi Veteraanikiven äärellä; ”yhdistys luovuttaa lipun luottavaisin mielin perinneyhdistykselle. Uskon, että perinneyhdistys jatkaa tinkimättä sitä työtä, mitä sotaveteraaniyhdistys on vuosien saatossa tehnyt sotiemme veteraanien hyväksi.”
Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Kalervo Kaarre vakuutti, että perinneyhdistys sitoutuu jatkamaan veteraanien muiston ja perinnön kunnioittamista erilaisten tapahtumien, tilaisuuksien ja muistotilaisuuksien kautta.
– ”Veteraanijärjestön työ ei pääty, se muuttaa vain muotoaan”, Kalervo Kaarre sanoi.
Lohjan Seudun Sotaveteraanit perustettiin 64 vuotta sitten. Siihen kuului vuodenvaihteessa noin 70 jäsentä, joista viisi on sotiemme veteraania. Jäsenet siirtyivät vuodenvaihteessa perinnenyhdistyksen jäseniksi.
Lohjan Laurentius-koulun Itsenäisyysjuhla 5.12.2024 Laurentius-salissa
Arvoisat kutsuvieraat, hyvät oppilaat ja opettajat, hyvä juhlayleisö.
Itsenäinen isänmaamme Suomi, on veteraanien perintö meille
I Voinemme nyt myös tutkia tarkemmin, mikä on veteraanien perinnön sisältö ja arvot ja miksi ne ovat tärkeitä meille suomalaisille?
Ketä ovat veteraanit?
Miten voimme veteraanien perintöä vaalia?
Näihin kysymyksiin saamme toivottavasti nyt vastauksia.
Veteraanien perintö Suomessa, paitsi itsenäisyyteen, se viittaa myös niihin arvoihin, tekoihin ja periaatteisiin, jotka sotaveteraanit jättivät jälkeensä Suomen itsenäisyyden ja vapauden säilyttämiseksi, meille jatkossakin huomioitaviksi, ja meidän vaalittavaksemme.
Puhun nyt veteraanien, siis sotilastehtäviin osallistuneiden ja niissä tehtävissä toimivien henkilöiden lisäksi, myös yhteisellä nimikkeellä kutsuttavasta sotasukupolvesta eli k a i k i s t a niistä ihmisistä, jotka elivät, ja kokivat talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan, vuosien 1939-1945 aikana.
Tuona aikana eläneet ihmiset todellakin kokivat sodat, ja niiden vaikutukset elämässään, taisteluna Suomen itsenäisyyden puolesta, jokainen omalla tavallaan, omassa tehtävässään, omassa elämässään.
Heidän panoksensa oli ratkaiseva Suomen itsenäisyyden puolustamisessa toisen maailmansodan aikana, erityisesti talvi- ja jatkosodissa. Tämä perintö on monella tapaa vaikuttanut Suomen kehitykseen ja siihen, miten suomalaiset mieltävät itsensä osana itsenäistä kansakuntaa.
II Veteraanien perinnön tärkeys suomalaiselle ilmenee useilla tavoilla ja arvoilla:
Tärkeä syy on Itsenäisyyden puolustaminen – Veteraanit ja sotasukupolvi taistelivat sodassa ja kotirintamalla Suomen säilyttämiseksi vapaana ja itsenäisenä valtiona ja
Heidän perintönsä muistuttaa meitä siitä, että nykyinen vapautemme ja itsenäisyytemme ovat seurausta heidän rohkeudestaan, uhrauksistaan ja työstään.
Perinnön tärkeys ilmenee Yhteisöllisyytenä ja yhtenäisyytenä – Sodan aikana suomalaiset yhdistyivät voimansa puoluekannoistaan ja taustoistaan riippumatta puolustamaan maatansa, Suomea.
Näin veteraanien perintö muistuttaa meille suomalaisista arvoista, kuten yhteishengestä, sitkeydestä ja solidaarisuudesta sekä toistemme tukemisessa, joita arvoja myös nyky-yhteiskunnassa tarvitaan.
Veteraanien perinnön tärkeys ilmenee myös sankaruuden ja uhrautuvaisuuden esimerkkinä
He ovat esikuvia, jotka muistuttavat meitä ponnistelujen ja uhrausten merkityksestä.
Heidän tarinansa voivat toimia motivaationa ja opetuksena nykyisille ja tuleville sukupolville kohdata omat haasteensa.
Veteraanien ja sotasukupolven työ sodan jälkeisessä jälleen rakentamisessa opettaa meille, ettei haasteita tule kohdata eristäytymällä, vaan yhdistämällä voimamme.
Edelleen tärkeä asia on:
Kulttuurinen ja historiallinen identiteetti – Veteraanien perintö on osa suomalaista historiaa ja kulttuuria.
Se muistuttaa meitä juuristamme ja siitä, miten historia on muokannut Suomea ja suomalaisuutta.
”Ilman historiaa meillä ei ole juuria, eikä ilman juuria meillä ole tulevaisuutta”.
Veteraanien perintö on arvokas muistutus siitä, kuinka kallisarvoinen asia itsenäisyys ja vapaus ovat.
Veteraanien perintö muistuttaa myös vastuustamme kunnioittaa ja ylläpitää niitä arvoja, joita edeltävät sukupolvet puolustivat.
Veteraanien perinnön yksi tärkeää arvo ja ohje on elämässä eteenpäin katsominen ja vastuunkantaminen
Veteraanit ja sotasukupolvi edustivat sinnikkyyttä, rohkeutta ja vastuun ottamista haastavissakin tilanteissa. Heidän oli pakko, selviytyäkseen.
Me voimme ammentaa voimaa näistä arvoista esimerkiksi kantamalla vastuuta työssämme ja elämässämme, kehittämällä itseämme, auttamalla lähimmäisiämme ja katsomalla tulevaisuuteen positiivisesti.
III Entä Miten jokainen meistä voisi tätä veteraanien perintöä hyödyntää omassa elämässään, ja myös viedä tätä perintöä eteenpäin?
Veteraanien perinnön vaaliminen ja eteenpäin vieminen on arvokas tapa kunnioittaa heidän uhrauksiaan ja siirtää heidän arvojaan seuraaville sukupolville.
Jokainen meistä voi tehdä oman osansa tämän perinnön elävöittämiseksi nyt ja sen viestikapulan eteenpäin viemiseksi myös tuleville sukupolville.
On useita tapoja, joilla voimme hyödyntää tätä perintöä ja viedä sitä eteenpäin, kuten:
1. Arvostaa ja vaalia vapautta ja itsenäisyyttä
Tiedämme, ja tunnustamme, kuinka tärkeää on kansamme itsenäisyys ja vapaus. Meidän tulisi vaalia tätä vapautta esimerkiksi arvostamalla; demokratiaa, sananvapautta, ja oikeudenmukaisuutta.
Aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan, kuten täysi-ikäisenä äänestäminen, on tärkeä tapa kunnioittaa veteraanien perintöä.
Nuori voi esim. osallistumalla oppilaskuntatoimintaan, nuorisovaltuustoihin ja -foorumeihin, tai vaikuttamalla sosiaalisessa mediassa, toimimalla kansalaisjärjestötyössä jne. toimia asian hyväksi.
Olemalla aktiivinen, edistät näitä arvoja.
Voit hyödyntää veteraanien perintöä, ja myös viedä tätä perintöä eteenpäin….
2. Kunnioittamalla ja tukemalla yhteisöllisyyttä, ja vaalimalla rauhan arvoja
Sodan aikana suomalaiset yhdistyivät, ja tämä yhteisöllisyyden henki on edelleen olennainen osa veteraanien perintöä.
Voimme vaalia tätä hyvää yhteisöllisyyttä olemalla: hyviä opiskelijoita luokassamme, olemalla hyviä ystäviä, tukemalla toisiamme ja esimerkiksi koulussa tai ystäväpiirissä ja voimme tarvittaessa olla valmiina auttamaan lähimmäisiämme, ja näin edistämme sovinnon ja rauhan arvoja.
Voimme tekemällä vapaaehtoistyötä esimerkiksi nuorten, vanhusten tai muiden apua tarvitsevien keskuudessa, tukea hyvää yhteisöä.
Vapaaehtoistyö tarjoaa suoran mahdollisuuden tutustua veteraanien perintöön. Esimerkiksi veteraanijärjestöissä tai vanhainkodeissa voi kohdata ihmisiä, joilla on kosketus tähän historiaan, ja samalla voi oppia, millainen kokemus heillä on ollut Suomen itsenäisyyteen sodan aikana tai sodan jälkeen.
Keskusteluyhteys vanhempien ihmisten kanssa avartaa maailmankatsomusta ja ymmärtämistä.
3. Perinteiden ja suomalaisuuden arvostaminen
Veteraanien arvot näkyvät edelleenkin vahvasti suomalaisissa perinteissä, esimerkiksi:
itsenäisyyspäivän juhlimisessa,
kynttilän sytyttämisessä veteraanien muistoksi,
samoin
Suomen lipun nostaminen, sen esille tuominen juhlissa, sekä
isänmaallisten laulujen esittäminen,
ovat arvostuksen osoitus isänmaallista perinteistä ja suomalaisuudesta
Lohjalla järjestetään useita isänmaallisia juhlia ja tapahtumia:
koulujen ja kaupungin itsenäisyyspäivän juhla 5 ja 6.12.
talvisodan päättymisen muistopäivä 13.3.
kansallinen veteraanipäivä 27.4.
kaatuneiden muistopäivä toukokuussa
puolustusvoimain lippujuhlapäivä 4.6.…..
Näihin kannattaa osallistua juhlan järjestämisen tai oman ohjelman tekemisen muodossa, vaikkapa kaveripiirissä. Tai osallistumalla juhliin vain yleisönä, olemalla mukana.
Tällainen osallistuminen vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Jokainen tällainen oma teko, oli se sitten pieni tai isossa mitassa toteutettu, auttaa säilyttämään veteraanien perintöä.
Ja näin voimme yhdessä luoda yhteiskuntaa, joka perustuu vahvoihin arvoihin ja kunnioitukseen menneitä sukupolvia kohtaan.
Perinnettä voi viedä eteenpäin…..
4. Käymällä veteraanien muistomerkeillä ja tarinoita keräämällä
Vierailu veteraanien muistomerkeillä, ja historian opiskelu auttaa meitä ymmärtämään heidän kokemuksiaan. Itsensä perehdyttäminen tähän sotiemme historiaan antaa perspektiiviä siihen, miksi Suomi on sellainen kuin se on.
Suomi, suomalaiset ovat kokeneet sodan, taistelun itsenäisyydestään.
Perintöä voi kunnioittaa käymällä museoissa, jotka säilyttävät sotahistorian muistoja.
On hyvä käydä paikkakunnan veteraanimuistomerkeillä tai osallistua opastetuille kierroksille museoihin, jotka kertovat sotahistoriasta ja veteraanien saavutuksista.
Myös veteraanitarinoiden lukeminen tai kuunteleminen verkossa tai kyselemällä vanhemmilta sukulaisilta voi antaa uutta näkökulmaa.
Erittäin arvokasta toimintaa olisi kerätä perheen, suvun tai paikkakunnan veteraanien tarinoita ja tallentaa niitä, ja esittää niitä lähisukulaisilleen. Oman suvun veteraanien haastattelut eivät enää ehkä onnistu, mutta jos löydät kirjan tai netistä tarinaa oman paikkakuntasi sotahistoriasta, tutki sitä. Paikallislehdessämme on julkaistu Lohjaan liittyviä sotatarinoita.
Lyhyet kertomukset ja kuvapostaukset muistomerkeistä tai historiatapahtumista
muistuttavat myös muita nuoria tästä perinnöstä ja voivat innostaa heitä tutustumaan aiheeseen syvemmin.
Koulussa voidaan tehdä projekteja, esseitä tai esitelmiä, jotka keskittyvät veteraanien perintöön.
Nämä antaisivat nuorille mahdollisuuden perehtyä aiheeseen omakohtaisesti, ja he voivat kokea olevansa osa perinnön siirtämistä.
Veteraaniperinnettä ja -historiaa voi arvostaa, tutkia ja tallentaa ryhtymällä keräämään veteraani-ajan tavaroita, perustamalla oma sotahistorian kokoelma.
Itse aloitin sotahistorian kokoelman ostamalla edullisesti kirpputorilta kaksi sota-ajan esinettä, nyt esineitä on yli 3000. Kaikki alkaa pienestä, ja kasvaa, kun asiaan paneutuu ja asia tulee mieluisaksi, siihen menettää sydämensä.
Historian maailma on kiinnostava ja mukaansa tempaava.
IV On myös meidän kaikkien vastuulla kertoa veteraanien tarina ja siirtää nämä tärkeät opetukset eteenpäin.
Sotien jälkeen eri veteraanijärjestöt ja -yhteisöt ovat jo tehneet arvokasta veteraanityötä. Ja koska sotasukupolven perintö on olennainen osa Suomen kulttuuriperintöä ja kansallista identiteettiämme, on veteraanien perinteen vaalimisen varmistamiseksi ja sotasukupolven kokemusten ja muistojen säilyttämiseksi jo toteutettu koko maan valtakunnallisesti kattava ja alueellisesti toimiva perinneaika-yhdistystoiminta.
Tätä tarkoitusta toteuttamaan on vuoden 2022 lopulla Lohjalla perustettu Tammenlehvän Länsi-Uudenmaan perinneyhdistys ry, joka valtakunnallisen kattojärjestönsä Tammenlehvän Perinneliiton jäsenjärjestönä toimii alueellisena perinnejärjestönä, alueenaan Lohjan, Karkkilan ja Vihdin kunnat.
Resurssit yhdistyksen toimintaan jatkossa tulevat valtakunnan tasolta,
puolustusministeriöltä, ja toiminta on puolustusministeriön suojeluksessa.
Yhdistyksen tarkoitus on omaa tehtäväänsä toteuttaen toimia yhteistyössä
kaupungin, seurakunnan sekä
paikallisten veteraanijärjestöjen ja
reserviläis-, sekä maanpuolustusjärjestöjen kanssa,
jolloin alueen jo vakiintuneet perinnetyön viralliset muodot säilyvät ja jatkuvat.
Perinneyhdistys tuo oman osuutensa veteraaniperinteen esillä pitämiseen ja säilyttämiseen. Sotiemmeperinne.fi on se internetsivusto, johon paikallista veteraaniperinnettä tallennamme. Käykää sivuilla !
Paikallisena perinneyhdistyksenä yhdistyksen tehtävänä on näin varmistaa, että alueellisesti veteraanien muistot ja perintö tallennetaan ja elävät myös jatkossa.
Tule mukaan tähän paikalliseen veteraanityöhön, tule jäseneksi. Paikallisveteraanitoimintaa parhaimmillaan.
Tämä juhla on yksi, ja merkityksellinen tapa osoittaa, kuinka paljon me veteraaneja ja veteraanien työtä, Suomen itsenäisyyttä ja jälleenrakentamista, arvostamme.
Kiitos tämän juhlan järjestäjille!
Veteraanien perintö on: itsenäinen isänmaamme Suomi!
Suomi on hyvä maa, täällä on hyvä olla ja elää! Kiitos veteraaneille!
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Kiitos!
Lohjan kaatuneiden Omaiset ry oli Vilho Eerola toimesta edustamassa aluetamme itsenäisyyspäivän 6.12.2024 seppeleenlaskussa Helsingin Hietaniemessä
Lohjalaisten veteraanien joulujuhla 29.11.2024
Juhlan ohjelmana
- Alkufanfaari: Puhallinkvintetti
- Tervetuloa sana: Kalervo Kaarre, perinneyhdistyksen puheenjohtaja
- Kaupungin edustajan tervehdys juhlaan: Jussi Patinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
- Lauluja: Tenori Jyrki Anttila
- Jouluista musiikkia: Puhallinkvintetti
- Yhteislaulu: Kun joulu on
- Hartauspuhe: Rovasti Hannu Nyman
- Yhteislaulu: Jouluvirsi säkeistöt 1-3, 10
- Ruokailu: Jouluateria
- Musiikkiesitys: Puhallinkvintetti
- Kahvitarjoilu: Torttukahvit
- Päätössanat: Hannu Nyman
- Yhteislaulu Maa on niin kaunis
Tilaisuuden juontajana toimi Hannu Nyman
Tervetuloa-puhe: Kalervo Kaarre
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät!
Tervetuloa tähän Lohjalaisten veteraanien perinteiseen joulujuhlaan.
Tämä joulujuhla on omistettu veteraaneillemme, ja sille sotasukupolvelle, jotka ovat omalla rohkeudellaan, sinnikkyydellään ja uhrauksillaan rakentanut lujan perustan isänmaamme; Suomen itsenäisyydelle, vapaudelle ja hyvinvoinnille, josta me kaikki nykysuomalaiset saamme tänä päivänä nauttia.
Tämä tilaisuus myös tarjoaa meille kaikille arvokkaan hetken pysähtyä, ja kunnioittaa niitä, jotka ovat rakentaneet pohjan sille, millaisessa Suomessa me tänä päivänä elämme.
Maa, jossa oikeus, vapaus ja demokratia ovat jokaisen kansalaisen perusoikeuksia.
Suomen itsenäisyys ja vapaus eivät ole itsestäänselvyyksiä. Tästä muistuttaa meitä maailmanpoliittinen tilanne, valitettavasti.
Veteraanien meille jättämä perintö muistuttaa meitä muun muassa:
- yhteisöllisyyden,
- periksiantamattomuuden ja
- toistemme tukemisen tärkeydestä,
arvoista, joita tarvitsemme myös tämän päivän Suomessa.
Veteraanien ja sotasukupolven työ sodan jälkeisessä jälleenrakennuksessa opettaa meille, ettei haasteita tule kohdata eristäytymällä, vaan yhdistämällä voimamme.
Tämä viisaus on erityisen ajankohtainen tänä päivänä, kun kohtaamme uudenlaisia haasteita: kuten taloudelliset epävarmuudet ja globaalit kriisit muun muassa.
On kuitenkin nyt meidän kaikkien vastuulla kertoa veteraanien tarina ja siirtää nämä tärkeät opetukset eteenpäin.
Ilman historiaa meillä ei ole juuria, eikä ilman juuria meillä ole tulevaisuutta.
Sotien jälkeen eri veteraanijärjestöt ja -yhteisöt ovat jo tehneet arvokasta veteraanityötä.
Ja koska sotasukupolven perintö on olennainen osa Suomen kulttuuriperintöä ja kansallista identiteettiämme, on veteraanien perinteen vaalimisen varmistamiseksi ja sotasukupolven kokemusten ja muistojen säilyttämiseksi jo toteutettu koko maan valtakunnallisesti kattava ja alueellisesti toimiva perinneaika-yhdistystoiminta.
Tätä tarkoitusta toteuttamaan on vuoden 2022 lopulla Lohjalla perustettu
Tammenlehvän Länsi-Uudenmaan perinneyhdistys ry, joka valtakunnallisen kattojärjestönsä Tammenlehvän Perinneliiton jäsenjärjestönä toimii alueellisena perinnejärjestönä, alueenaan Lohjan, Karkkilan ja Vihdin kunnat.
Yhdistyksellä on ollut ilo ja kunnia saada olla järjestämässä tätä perinteiseen joulujuhlaa.
Resurssit yhdistyksen toimintaan jatkossa tulevat valtakunnan tasolta, puolustusministeriöltä, ja toiminta on puolustusministeriön suojeluksessa.
Yhdistyksen tarkoitus on omaa tehtäväänsä toteuttaen toimia yhteistyössä
- kaupungin, seurakunnan sekä
- paikallisten veteraanijärjestöjen ja
- reserviläis-, sekä maanpuolustusjärjestöjen kanssa,
jolloin alueen jo vakiintuneet perinnetyön muodot säilyvät ja jatkuvat.
Perinneyhdistys tuo oman osuutensa veteraaniperinteen esillä pitämiseen ja säilyttämiseen. Sotiemmeperinne.fi on se internetsivusto, johon paikallista veteraaniperinnettä tallennamme.
Paikallisena perinneyhdistyksenä meidän tehtävämme on näin varmistaa, että alueellisesti veteraanien muistot ja perintö elävät myös jatkossa.
Veteraanien työ ja uhraukset eivät ole unohtuneet, eivätkä unohdu. Tämä juhla on yksi, ja merkityksellinen tapa osoittaa, kuinka paljon me veteraaneja ja veteraanityötä arvostamme.
Tammenlehvän Länsi-Uusimaan perinneyhdistys haluaa tänään osoittaa Lohjan veteraaneille ja veteraanijärjestöille kiitollisuutensa. Ilman veteraaneja emme olisi tässä ja ilman veteraanijärjestöjä ei olisi ollut sodanjälkeistä veteraanitoimintaa.
Toivon, että tämä iltapäivä tarjoaa
- lämpimiä hetkiä yhdessäolosta,
- musiikista ja
- hyvästä ruuasta,
mutta ennen kaikkea muistutuksen siitä, että veteraaniemme työ ja perintö elävät yhä voimakkaasti sydämissämme.
Tahdon myös kiittää Lohjan kaupunkia ja Lohjan seurakuntaa tämän joulujuhlan kustannuksen kantamisesta sekä tilaisuuden emäntiä jouluateriasta ja tarjoilusta.
Toivotan kaikille lämminhenkistä joulujuhlaa, rauhallista ja lämpöistä joulunaikaa sekä voimaa ja terveyttä tulevaan vuoteen.
Kiitos!
Lohja
Lohjan Reserviupseerikerho vastaa Lohjan perinnetoiminnasta ja kunniakäyntien järjestämisestä Sankarihaudalle
- 13.3. Talvisodan päättymisen muistopäivänä
- 27.4 Kansallinen Veteraanipäivä. Lohjan Reserviupseerit, Lohjan Maanpuolustusnaiset ja Lohjan Seudun Reservinaliupseereit järjestelyvastuussa
- Toukokuu Kaatuneitten muistopäivä
- 6.12 Itsenäisyyspäivänä
- 24.12 Jouluaaton kunniavartio. Lohjan Reserviupseerit, Lohjan Seudun Reservinaliupseerit ja Länsi-Uudenmaan Rauhanturvaajat
Näihin juhlapäivätapahtumiin osallistuvat kaikki paikalliset veteraani-, reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt!
Vihti
Vihdin Sankarihautausmaalla on kaatuneiden muistopaasi ja vuonna 2017 paljastettu lisäpaasi, joissa on 305 kaatuneen nimet. Isänmaallisia tilaisuuksia vietetään Vihdissä vuosittain kuutena päivänä. Kaikkiin tilaisuuksiin liittyy viikonpäivästä riippuen joko hartaus, jumalanpalvelus tai messu kirkossa. Veteraani- ja maanpuolustusjärjestöt kunnioittavat sankarivainajia, veteraaneja ja sodan ajan sukupolven uhrauksia erityisesti seuraavina päivinä:
- 13.3. Talvisodan päättymisen muistopäivä; parivartio sankaripaadella, lippulinna, havuseppeleen lasku ja juhla seurakuntatalolla
- 27.4 Kansallinen Veteraanipäivä; parivartio sankaripaadella, lippulinna, havuseppeleen lasku ja juhla seurakuntatalolla
- Toukokuun kolmas sunnuntai; Kaatuneitten muistopäivä; parivartio sankaripaadella ja Karjalaan jääneiden muistopaadella, lippulinna, havuseppeleen lasku ja juhla seurakuntatalolla
- Toukokuu; Kunniavartio uusien ylioppilaiden käydessä Sankarihaudoilla
- 18.8. Kansallinen Sotainvalidipäivä; parivartio sankaripaadella, lippulinna, havuseppeleen lasku ja kahvitilaisuus
- 4.9. Jatkosodan päättymisen muistopäivä; parivartio sankaripaadella, lippulinna, havuseppeleen lasku ja kahvitilaisuus
- 6.12 Itsenäisyyspäivä; parivartio sankaripaadella ja Karjalaan jääneiden muistopaadella, lippulinna, havuseppeleen lasku ja juhla seurakuntatalolla
- 24.12 Aliupseerien jouluaaton vartio sankaripaadella
Vihdissä jatkosodan lähtöpäivän 19.6 vuosittainen perinnemarssi
Karkkila
Karkkilassa yksi sankarihautausmaa ja siellä muistomerkki sekä yksi veteraanien muistokivi kaikkien veteraanien muistolle uudella hautausmaalla.
Sankarihautuumaalla seppeleenlaskussa seuraavat päivät yhdessä Karkkilan kaupunki, Karkkilan seurakunta, Karkkilan Reserviläiset ry ja Karkkilan Reserviupseerikerho ry:
- 13.3. Talvisodan päättymisen muistopäivän tilaisuus; sanajumalanpalvelus, seppeleenlasku ja lippulinna.
- 27.4. Kansallinen Veteraanipäivän lippulinna, seppelenlasku ja kivivartio.
- Toukokuu Kaatuneitten muistopäivän lippulinna ja kivivartio
- 6.12. Itsenäisyyspäivä, Kunniavartio, Lippulinna, seppeleen lasku.
- 24.12. Jouluaaton kivivartio ja seppeleenlasku sankaripatsaalle sekä joulukynttilät veteraanienperintökivelle Uusi hautausmaa
Lisäksi Karkkilassa on kesäinen veteraanitapahtuma yhdessä seurakunnan ja reserviläisjärjestöjen kanssa. Tämä niin kauan kuin veteraaneja jaksaa saapua tapahtumaan.
Nummi-Pusula
- 13.3. Kynttilän sytytys Pusulan Sankarihaudalle ja Veteraanikivelle
- 27.4 Kansallinen Veteraanipäivän seppeleen laskut veteraanikiville (Nummi, Pusula ja Kärkölä)
- Toukokuu Kaatuneitten muistopäivänä lippukulkue, kivivartio ja seppeleen laskut sankarihaudoille. (Nummi ja Pusula)
- 6.12 Lippukulkue, kivivartio ja seppeleen laskut sankarihaudoille (Nummi ja Pusula)
- 24.12 Jouluaaton sankarihautavartio Pusulan kirkkomaalla. (Neljä vartioparia pulentunnin vuoroissa kirkonmenojen aikana. Alkaa puolituntia ennen kirkonmenoja ja päättyy puolituntia kirkonmenojen jälkeen.)