Lohjalaiset tykkimiehet

Lohjalaiset tykkimiehet talvisodassa 1939–1940

Talvisodan aikana noin 700 lohjalaista reserviläistä palveli kenttätykistössä puolustamassa Suomen itsenäisyyttä. Lohjalaisista muodostettiin Kenttätykistörykmentti 4:n III Patteristo, jonka kokonaisvahvuus oli 785 miestä ja 434 hevosta. Patteristolla oli käytössään 12 tykkiä, mutta varusteista ja ampumatarvikkeista oli huomattavaa pulaa.

Lokakuussa 1939 patteristo siirrettiin Karjalan kannakselle Kuolemajärvelle, Mannerheim-linjan taakse. Lohjalaiset tykkimiehet osallistuivat ensimmäisiin taisteluihinsa 8. joulukuuta, kun puna-armeija saavutti pääpuolustuslinjan. Joulukuussa patteristo torjui erityisesti Hatjalahdenjärven yli pyrkineitä vihollisjoukkoja sekä tuki Summan alueen puolustusta. Ensimmäinen kaatunut oli lohjalainen alikersantti Kaarlo Ekqvist 13. joulukuuta 1939.

Tammikuun 1940 rauhallisemman asemasotavaiheen jälkeen taistelut kiihtyivät helmikuussa. Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi 11. helmikuuta, ja Summan puolustuksen murtuminen pakotti myös lohjalaispatteriston vetäytymään Mannerheim-linjalta. Patteristo siirtyi ensin Uuraansaareen ja sieltä Viipurin Ylä-Sommeelle, missä se tuki helsinkiläisen Ässärykmentin puolustusta.

Helmikuun lopulla lohjalaiset siirrettiin Viipurinlahden länsirannalle Tervajoelle torjumaan jäätyneen lahden yli hyökkääviä vihollisjoukkoja. Maaliskuun alun taistelut olivat erityisen raskaita. Tulenjohtajat joutuivat toimimaan etulinjassa, ja 8. maaliskuuta virkkalalainen vänrikki Tuomo Tissari katosi taistelutilanteessa. Seuraavana päivänä patteristo ampui 972 kranaattia, enemmän kuin yhtenäkään muuna talvisodan päivänä.

Talvisota päättyi 13. maaliskuuta 1940. Rauhan jälkeen patteristo siirrettiin uuden rajan taakse, missä miehet osallistuivat Salpalinjan puolustusvarustusten rakentamiseen. Kotiuttaminen alkoi huhtikuussa, ja toukokuun loppuun mennessä reserviläiset olivat palanneet kotiseudulleen.

Kenttätykistörykmentti 4:n III Patteristo menetti talvisodassa 28 sotilasta, joista 26 oli Lohjalta, yksi Sammatista ja yksi Karjalohjalta.

Lohjalaisten tykkimiesten sotatie kulki Mannerheim-linjan puolustustaisteluista Viipurinlahden ankariin torjuntataisteluihin. Heidän toimintansa osoitti, kuinka ratkaiseva merkitys kenttätykistöllä oli Suomen puolustuksessa myös vaikeissa olosuhteissa ja niukoilla voimavaroilla.