Luutnantti Adalbert ”Petti” van der Pals

Adalbert van der Pals – lohjalainen tykistöupseeri jatkosodan rintamilla

Adalbert van der Pals syntyi 28. huhtikuuta 1918 isänmaalliseen perheeseen, jonka kotina oli Laakspohjan tila Lohjalla. Hänen isänsä Max van der Pals toimi Pohjois-Lohjan suojeluskunnan paikallispäällikkönä ja äitinsä Sara Lotta Svärd -järjestön Lohjan osaston muonituspäällikkönä. Maanpuolustustyö tuli Adalbertille tutuksi jo lapsuudessa, ja hän liittyi suojeluskunnan poikaosastoon 15-vuotiaana.

Vuonna 1937 van der Pals aloitti maatalous-metsätieteelliset opinnot Helsingin yliopistossa. Talvisodan aikana hänet kutsuttiin asepalvelukseen tammikuussa 1940 ja koulutettiin tykistötehtäviin. Hänet määrättiin korpraalina tykinjohtajaksi patteristoon, joka oli matkalla Ilomantsin rintamalle talvisodan päättyessä. Myöhemmin hän suoritti reserviupseerikurssin Niinisalossa ja ylennettiin vänrikiksi 6. joulukuuta 1940.

Jatkosodan alkaessa van der Pals palveli Hangon rintamalla osana 17. Divisioonan eli Tammidivisioonan tykistöä. Kesällä 1941 hänen patterinsa siirrettiin Itä-Karjalaan, missä se osallistui hyökkäykseen Nurmoilan ja Säntämän alueella sekä etenemiseen Syvärille. Sotatoimien välissä hän ehti avioitua Helsingissä Kristina Hackzellin kanssa.

Syvärin asemasotavaiheen alettua van der Pals siirtyi omasta pyynnöstään lohjalaiseen Kenttätykistörykmentti 8:n patteristoon, jossa hän palveli jaosupseerina. Hänen esimiehenään toimi kapteeni Lars Carlsson, Lohjan suojeluskunnan entinen päällikkö. Asetoverit tunsivat van der Palsin lempinimellä Petti. Hän palveli välillä myös kouluttajana Niinisalossa ja Ypäjällä.

Kesällä 1943 van der Pals määrättiin VI Armeijakunnan esikuntaan tykistökomentaja, eversti Bror Kraemerin adjutantiksi. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua kesäkuussa 1944 hän pyysi siirtoa rintamatehtäviin, joissa katsoi voivansa olla paremmin hyödyksi. Hän joutui useisiin vaarallisiin tilanteisiin vihollisen voimakkaassa tykistötulessa, mutta selviytyi vahingoittumattomana.

Kesällä 1944 luutnantti van der Pals määrättiin VI Armeijakunnan uuden komentajan, kenraalimajuri A. E. Martolan adjutantiksi. Tehtävässään hän osallistui komentajan päivittäisiin tarkastuskäynteihin etulinjan joukko-osastoissa.

Syyskuussa 1944 van der Pals seurasi Martolaa Helsinkiin, missä kenraali sai tiedon nimityksestään ulkoministeriksi. Tapahtumat koskettivat van der Palsia myös henkilökohtaisesti, sillä hänen appensa, pääministeri Antti Hackzell, oli sairastunut vakavasti Moskovan rauhanneuvottelujen alkaessa.

Sodan päätyttyä van der Pals jatkoi vielä jonkin aikaa esikuntapalveluksessa, kunnes kotiutui lähes viisi vuotta kestäneen sotilasuransa jälkeen.

Adalbert van der Palsin sotatie kulki talvisodan tykistökoulutuksesta Hangon rintamalle, Syvärin asemasotaan ja lopulta armeijakunnan ylimmän johdon esikuntatehtäviin. Hänen vaiheensa kuvastavat lohjalaisten sotilaiden monipuolisia tehtäviä jatkosodassa sekä sitä, kuinka maanpuolustustyön perinteet siirtyivät perheissä sukupolvelta toiselle.