Kuusankosken sotamuistomerkit
Sankarimuistomerkki on omistettu talvi- ja jatkosodassa kaatuneille kuusankoskelaisille ja se luovutettiin seurakunnalle 5.9.1948.
Sankarimuistomerkki eli sankaripatsas sijaitsee Kuusankosken uudella hautausmaalla. Muistomerkin suunnitteli Emil Rikhard Filén.
SUUNNITTELIJAT: Akateemikko Wäinö Aaltonen ja arkkitehti
Matti Aaltonen
MATERIAALI: Pronssi
KORKEUS: Yli 4 m
JALUSTA: Punainen graniitti
PAIKKA: Marskinkadun ja Ekholmintie risteys
Toisessa maailmansodassa kaatuneiden kuusankoskelaisten nimet on kirjoitettu Kuusankoskitalossa sijaitsevaan muistotauluun, mikä paljastettiin Itsenäisyyspäivänä 6.12.1991. Muistotaulu sijaitsee lämpiön rappusten sivuseinässä. Pro Patria -muistotaulun suunnitteli sisustusarkkitehti Jukka Mäki.
Patsaan suunnitteli taiteilija Tapani Lemminkäinen. Paljastusjuhla tapahtui Kuusankosken uudella hautausmaalla sunnuntaina 11.9.1955. Muistomerkin materiaalina on Hyvinkään musta graniitti. Kivessä on perhettä kuvaava aihe: mies, vaimo ja lapsi.
Kuusankoskelaispataljoonan sotaan lähdön ja sankarivainajien muistomerkki sijaitsee Voikkaan kirkkopuistossa. Peikkopataljoonan muistopaasi paljastettiin 11. kesäkuuta 1988 vastapäätä pataljoonan perustamispaikkaa olevassa Kirkkopuistossa.
Vuosien 1939–1945 sotien muistoksi Kuusankosken veteraanijärjestöt istuttivat tammen ja paljastivat laatan 14.10.1986. Tammi ja laatta sijaitsevat Kuusankoskitalon puistossa.
Kuusankoskella sijaitsivat sotasairaalat 11 ja 13. Kymin Oy:n ammattikoulu oli sotasairaalan keskus. Talvisodan aikana eri paikoissa Kuusankoskea sijaitseviin hoitopaikkoihin enimmillään sijoitettiin yhteensä 1032 potilasta. Jatkosodan aikana sairaalan osastoja sijaitsi Kymi Oy:n ammattikoulussa, keskuskansakoulussa, Voikkaan seuratalossa, Voikkaan kansakoulussa, Tuberkuloosiparantolassa, Pilkan kansakoulussa, Kymintehtaan kansakoulussa, Kuusankosken seuratalossa. Sairaansijoja tarvittiin 2050 potilaalle. Muistolaattoja Kuusankoskella on useita edellä mainituissa rakennuksissa.
