Kuvassa Stuka-osasto on palaamassa Talista ja Fw 190 A-6 -hävittäjällä on menossa radiotaajuuden viritys. Sot. Virk. Kauko Kivi, SA-kuva 155628.

Mitä Adolf Hitler teki Immolassa? Miten saksalainen Lento-osasto Kuhlmey osallistui Immolasta käsin jatkosodan torjuntataisteluihin Kannaksella kesällä 1944? Montako pudotusta oli legendaarisella hävittäjä-ässä Illu Juutilaisella? Mitkä Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan filmatisoinnin (1955) repliikit lausuttiin Immolan kankaalla ja miksi? Entä nähtiinkö Ruokolahden leijona myös Immolassa? Immolan lentokentän historiakävelykierroksella kuullaan kiehtovia tarinoita alkaen Immolan kasarmialueen rakentamisesta ja Ilmavoimien viime sotien aikaisesta toiminnasta aina nykypäivän Rajavartiolaitokseen alueella.

Immolan historiakävelykierrokset

Immolan lentokentän historiakävelykierrokset on ideoinut vuonna 2017 Rajamuseon tuolloinen museomestari, rajavartiomestari evp. Mika Albertsson.  Kesän 2023 niitä veti yleisölle FM Helena Pirttisaari-Sundström osana museoalan harjoitteluaan Rajamuseossa näyttelyn ollessa suljettuna sekä kesästä 2024 Kaakkois-Suomen Rajamieskillan kanssa.

Kohteita on reitillä parikymmentä.  Kävelymatkaa kertyy vajaa 7 kilometriä, ja kierroksella edetään tarvittaessa hitaampaan tahtiin. Aikaa on hyvä varata nelisen tuntia, sillä Rajamieskillan Ossi Mönkäre tarjoaa eväät matkan puolivälissä Imatran Ilmailukerhon saunalla viehättävän Niemilammen rannassa.

Merkkitapahtumia Immolan historian varrelta

Seuraavassa kerron muutamia esimerkkejä historian tapahtumista, joihin kierroksella pääsee elävästi sukeltamaan. Suunnitelmat Ilmavoimien Lentoasema 6:n siirrolle Viipurista muualle virisivät 1930-luvulla. Yhtenä pontimena oli v. 1934 valmistuneiden Enso-Gutzeitin Kaukopään tehtaiden myötä valmistumassa ollut rautatie. Kasarmialueen ja Niskapietiläntien museotien eli entisen Savonlinna–Viipuri-maantien osin suojellut funkkistalot valmistuivat vuosina 1936–1938. Lennoston esikuntarakennukseen on avautunut 21.3.2024 Rajamuseon uusi näyttely.

Lentorykmentti 4 sai heinäkuussa 1937 ensimmäiset 18 kaavaillusta Bristol Blenheimista, aikanaan huippumodernista englantilaisesta keskiraskaasta pommikoneesta. Immolassa sattui ja tapahtui jo ennen viime sotia, mutta toden teolla ylimääräisten kertausharjoitusten myötä lokakuussa 39. Lentorykmentti 4 ja Blenheimit lähtivät Luonetjärvelle, ja tilalle saapui Utista Lentorykmentti 2 ja sen legendaarinen lentolaivue 24 Fokkerit D-21-hävittäjineen, joilla se operoi  talvisodassa. Jatkosotaan mennessä alle oli saatu Brewster Buffalot, modernit amerikkalaiset hävittäjät, jollaisen sirpalesuoja nähdään kierroksella.

Adolf Hitlerin vierailu Marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivillä

Adolf Hitler vieraili sotamarsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivillä 4.6.1942. Hän saapui  nelimoottorisella Focke-Wulf 200 Condor -kuljetuskoneellaan Immolan kentälle. Sotamarsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivä asemasotavaiheessa 4.6.1942 oli monessa mielessä historiallinen. Päivää alettiin viettää Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä, Helsingissä Heikinkatu ja Turuntie nimettiin Mannerheimintieksi, ja rintamamiehet saivat juhla-aterian eli riisipuuroa, rusinasoppaa ja Marskin ryypyn. Helsingin ja päämajakaupunki Mikkelin sijasta juhlapaikaksi oli valikoituinut junavaunu Kaukopään tehtaan sivuraiteella Saimaan rannalla.

Vastassa oli huoltohenkilökunnasta ja omaisista häthätää koottu surkuhupaisa kunniakomppania Terni-kivääreineen eikä edes soittokuntaa. Mannerheim odotteli junavaunussa Saunaniemessä, jonne Hitler kuljetettiin autokyydillä. Keskusteluista salonkivaunussa on säilynyt Yleisradion 17 minuutin salainen nauhoitus, josta Perikato-elokuvan (2004) päänäyttelijä Bruno Ganz otti mallia Hitlerin jutustelutyyliin.

Der Führer ei ollut mennen eikä tullen vaarassa törmätä tehtaanpiippuun, kuten urbaani legenda kertoo. Sen sijaan tapaaminen venyi pari tuntia yli suunnitellun, ja hän lähti klo 18.10 neljän BW:n saattamana, joista yhtä ohjasi Suomen ilmavoimien ja koko toisen maailmansodan menestyksekkäin ei-saksalainen hävittäjä-ässä, kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari, ”Marokon kauhun” Aarne Juutilaisen pikkuveli, 94 pudotuksen Ilmari ”Illu” Juutilainen  Oranssi 4:llään.

Historiakävelykierroksella nähdään paikka, jossa yllätysvierailulle saapunut Saksan diktaattori astui ensimmäistä ja viimeistä kertaa Suomen maan kamaralle

Saksalainen Lento-osasto Kuhlmey operoi Immolasta käsin jatkosodan torjuntataisteluissa

Lento-osasto Kuhlmeylla oli ratkaiseva merkitys jatkosodan torjuntataisteluissa Kannaksella Suomen kohtalonhetkinä. Länsiliittoutuneiden Normandian maihinnousua seuranneessa Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä suomalaisten pääasema murtui heti 10.6.1944 Valkeasaaren lohkolla. Keskeneräisen Vammelsuun–Taipaleen-linjan murruttua Kuuterselässä 15.6. oli peräännytty viimeiseen puolustuslinjaan, lähes linnoittamattomaan Viipurin–Kuparsaaren–Taipaleen-linjaan, joka piti. Siellä käytiin kesä-heinäkuussa 1944 Äyräpään–Vuosalmen ja  Talin–Ihantalan suurtaistelut, jälkimmäinen Pohjoismaiden historian suurin taistelu.

Mannerheimin pyynnöstä ja Hitlerin henkilökohtaisella päätöksellä everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn ympärille koottiin Lento-osasto Kuhlmey. Se saapui Suomeen 16.6., jolloin Immolan kenttä luovutettiin kokonaan sen käyttöön viideksi ja puoleksi viikoksi. Sieltä käsin se teki kaikkiaan yli 1200 taistelulentoa, pudotti 577 tonnia pommeja ja kaksinkertaisti Suomen hävittäjävahvuuden Kannaksella. Hyökkäämällä etenkin panssarivaunuja, huoltoa ja siltoja vastaan se hidasti merkittävästi neuvostojoukkojen etenemistä.

Osastoon kuului kerralla noin 70–90 lentokuntoista konetta. Osasto tunnetaan varsinkin Junkers Ju 87 D-5 ”Stuka” -syöksypommittajistaan.

Alaistensa keskuudessa pidetty evl Kuhlmey oli itse rautaristin saanut entinen taistelulentäjä. Hän oli operoinut Englannin, Ranskan, Norjan ja Puolan rintamilla ja kantoi Pohjois-Afrikasta lempinimeä El Hakimin ruhtinas. Hän asui purettavaksi määrätyssä Komentolassa mutta piti toimistoa Upseerikerholla, jonka parvekkeella hänellä oli tapana laskea pommituslennolta palaavat koneet.

Historiakävelykierroksella nähdään mm. vuonna 1994 pystytetty Lento-osasto Kuhlmeyn-muistomerkki, johon kaiverrettu 26 Suomessa kaatuneen saksalaissotilaan nimet, sekä osaston IT-asema.

Immolan kenttien pommitus

Immolan tuhoisin, Lento-osasto Kuhlmeyn rampauttamiseen tähdännyt pommitus, 2.7.1944  tuli yllätyksenä. Ilmavalvontapataljoona 5 oli ryhmittänyt niin useita Kannakselta väistymään joutuneita iv-komppanioitaan samaan viestiverkkoon, että huonon liikennekurin takia viestejä ei saatu toiminnan hetkellä kulkemaan verkossa. Koska Kaakkois-Suomessa ei ollut tutkia, tieto saatiinkin saksalaisten radiotiedustelusta kaksi minuuttia aiemmin, minuuttia ennen annettiin hävittäjille hälytys, klo 19.59 alkoivat pommit putoilla. Immolaan hyökkäsi 72 konetta, ja samanaikaisesti pommitetulle Lappeenrannan kentälle 52 konetta; vertailun vuoksi Lento-os. Kuhlmeylla oli pommituslennolla keskimäärin 17 konetta ilmassa.

Koneet pääsivät Immolassa suorittamaan hyökkäyksen viidessä aallossa. Kalustotappioista pahiten tuhoutui Lentohalli 2 ja sen sisällä olleet viisi konetta; kentällä seitsemän ja ilmassa 12 konetta. Lisäksi eräs ilmavoimien mekaanikko menetti Lentohalli 2:ssa olleen kiljupanoksensa. Immolassa kuolonuhreja tuli kaikkiaan 12 ja haavoittuneita 35. Suomalaisista tunnetuimpana kaatui 22-vuotias arvostettu TK-kuvaaja Nils Helander, joka oli ainoana suomalaisena edellisenä päivänä kuvannut TK-filmin pommituslennolta Stukan takapenkiltä. Traagisimpina uhreina ovat Immalanjärveen uimareissulla ammutut Müllerin pojat.

Historiakävelykierroksella nähdään tuhoutunut Lentohalli 2 sekä pala  tuhoutunutta Stukaa.

Tuntemattoman sotilaan kuvaukset

Edvin Laineen (1955) filmatisoinnin Väinö Linnan edellisvuonna ilmestyneestä Tuntemattomasta sotilaasta on kuvattu noin kahdeksan kohtausta Immolan kankaalla. Rajavartiolaitos tuki Suomen Filmiteollisuuden kuvauksia toisin kuin sotilasfarssista Majuri maantieltä (1954) suivaantunut Puolustusvoimat.

Immolan kankaalla on näytelty esimerkiksi alik Rokan vangikseen ottaman neuvostoliittolaiskapteeni  tuominen pataljoonankomentaja majuri Sarastien komentokorsuun ja Rokan ja Kariluodon taisteluhaudan vyörytys sekä sodan loppukohtaus. Samaten Edvin Laineen Akselin ja Elinan (pohjautuu Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian viimeiseen osaan vuodelta 1962) jatkosodan loppukohtaus on kuvattu samalla paikalla kesällä 1970, nyt värifilminä. Historiakävelykierroksella pysähdytään kuulemaan tarinoita usealta kuvauspaikalta.

Ruokolahden leijonasta erikoisjoukkoihin

Nykyaikaa Immolassa ei voi luonnehtia vähemmän värikkääksi. Kuuluisa Ruokolahden leijona kesällä 1992 vilahti myös Immolassa, jossa sen havaitsi silloisen sissikomppanian varusmies lentokentän viereisessä metsässä. Tästä muodostui Rajavartiolaitoksen tulikaste tiedotuksessa, olihan se Neuvostoliiton hajoamiseen asti niukan tiedotuslinjansa vuoksi saanut nauttia Salavartiolaitoksen arvonimestä.

Rajavartijoita Immolassa on koulutettu välirauhan aikana sekä uudelleen vuodesta 1964 alkaen Rajakoulun siirtyessä Lohjalta Immolaan. Sotien jälkeen Immolaan perustettiin sodan ajan sissi- ja tiedusteluperinteitä jatkava sissikomppania, myöhemmältä nimeltään rajajääkärikomppania, ja vuonna 2007 erikoisrajajääkärikomppania, jonka 347 päivää palvelevat varusmiehet koulutetaan sodanajan vaativimpiin erikoistehtäviin. Kierroksella nähdään varusmiesten kaivamia linnoitteita.

Helena Pirttisaari-Sundström

Kirjoittajasta

Helena  Pirttisaari-Sundström valmistelee Helsingin yliopiston historian laitoksella prof. Henrik Meinanderin sekä dos. Olli Kleemolan ohjauksessa väitöskirjaa sotilaan omakuvasta jatkosodan ajan rajajääreiden valokuvissa. Jos vintiltä löytyy sellainen aarre kuin rajajoukkojen sota-albumi, Helena ottaa enemmän kuin mielellään vastaan yhteydenottoja sähköpostilla.

Lämpimästi tervetuloa kierrokselle!

Historiakävelykierrokset 2025

Heinäkuussa: la 5.7. klo 13 ja su 6.7. klo 11
Elokuu: la 2.8. klo 14, su 3.8. klo 12, su 10.8. klo 14, su 24.8. klo 11

* Järjestetään tilauksesta myös ryhmille, varaa oma aika!

* Tiedustelut: pirttisaari.sundstrom@gmail.com

* Järjestää Kaakkois-Suomen Rajamieskilta

* Opas FM, väitöskirjatutkija Helena Pirttisaari-Sundström

* Osallistumismaksu 10 €, alle 15-v ilmaiseksi

* Sisältää opastuksen sekä eväät (mehu, karjalanpiirakka)

* Kierroksen pituus n. 7 km

* Aikaa hyvä varata 3–4 h

* Osallistujaminimi 10, maksimi 30

* Pakollinen ennakko-ilmoittautuminen viim. viikkoa ennen

Lähteet

Manninen, Markus. Immola. Rakennushistoria ja nykytilanne. Arkkitehtitoimisto Manark Oy 2016.

Valtonen, Hannu, Lento-osasto Kuhlmey. Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. (4. p.) Suomen Ilmavoimamuseon julkaisuja 2021​

Adolf Hitlerin vierailu Marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivillä. SA-kuva 89621.