Kuvanveistäjä Kirsi Kaulasen Kehrä-reliefi julkistetaan Toukolan pelvelukeskuksessa 1.11.

/in /by

TIEDOTE 4.10.2024

KEHRÄ – PALVELUKESKUS TOUKOLAN TAIDEHANKINAN JULKISTUS 1.11.2024 klo 18

Syksyllä 2023 Keravalla valmistuneen Toukolan palvelukeskuksen päätyseinää koristaa
kuvanveistäjä Kirsi Kaulasen näyttävä reliefi, Kehrä. Tämä halkaisijaltaan kymmenmetrinen,
teräksestä valmistettu uljas taideteos ilahduttaa sekä Toukolan asukkaita että kaikkia ohikulkijoita.
Toukolassa on haluttu panostaa taiteeseen, sillä taiteella on tutkitusti yhteys elämänlaatuun
ja mielen hyvinvointiin.

Kirsi Kaulanen on arvostettu suomalainen kuvanveistäjä, joka tunnetaan erityisesti
suurikokoisista reliefeistään. Hänen teoksensa yhdistävät usein orgaanisia ja geometrisia
muotoja, jotka luovat kiehtovia ja symbolisia kokonaisuuksia. Kaulanen työskentelee
pääasiassa teräksen parissa, mutta hänen veistoksensa voivat sisältää myös muita
materiaaleja, kuten lasia ja valoa.

Kehrän julkistaminen
Kehrä julkistetaan virallisesti perjantaina 1.11.2024, klo 18.
Samalla reliefi valaistaan ensimmäisen kerran. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ohjelma 
Kehrän valaiseminen
Veljesten paluu Jukolaan, Keravan Mieslaulajat
Yhteisöllinen Kerava, kauppaneuvos Eero Lehti
Kehrän esittely, kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen
Toukolaa rakentamassa, Yrjö ja Hanna -säätiö sr, rakennusneuvos Seppo Malmi
Kerava terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä, kaupunginjohtaja Kirsi Rontu
Kukkalaitteen lasku Veteraanimuistokivelle, Tammenlehvän Keravan perinnetoimikunta
Ohjelman juontaa Keravan Palvelutalosäätiön hallituksen puheenjohtaja Kauko Passi.

Tervetuloa Kehrän alle!
Toukolan palvelukeskus
Timontie 1 A, 04200 KERAVA

Tuusulan Sotaveteraanit ry valmistelee yhdistyksen lakkauttamista

/in /by

Tuusulan Sotaveteraanit ry valmistelee yhdistyksen lakkauttamista

Sotiemme veteraanien määrä vähenee. Tuusulassa sotaveteraaneja on enää kolme. Tämä merkitsee veteraanijärjestöille pohdintaa, mitä sen jälkeen, kun veteraaneja ei enää ole. Samaa pohdintaa tapahtuu kaikissa veteraaniyhdistyksissä. Osa yhdistyksistä muuttaa sääntöjään ja jatkaa perinneyhdistyksenä, osa päättää lakkauttaa toimintansa. Silloin yhdistyksen kunnia- ja muut jäsenet siirretään heidän luvallaan alueellisiin perinneyhdistyksiin.

Tuusulan sotaveteraanit on kokoontunut perinteisesti kerran kuussa veteraanilounaalle Lottamuseolle. Niin se kokoontui 22. maaliskuutakin. Aiheita oli useita, tapaamisen iloa, keskustelua, yhden jäsenen 90-vuotisjuhlakahvit, yhdistyksen lakkauttamista pohtiva hallituksen kokous ja päätteeksi sotahistorian luento.
Yhdistyksen toiminta on päättymässä kevätkesällä, sillä veteraanien määrä on Tuusulassakin vähentynyt radikaalisti. Tarkoitus on, että veteraaneista, heidän puolisoistaan ja leskistään huolehtii jatkossa alueellinen perinneyhdistys,  yhteistyössä hyvinvointialueiden sote-palvelujen, kuntien veteraanitoimikuntien ja paikallisten reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen, kotiseutu- ja nuorisoyhdistysten ja muiden sidosryhmen kanssa. Veteraaniperinne jatkuu.

Yhdistyksen lakkautuksen valmistelu etenee
Kun rekisteröity yhdistys päättää lakkauttaa toimintansa, sen tulee pitää yhdistyslainsäädännön mukaan kaksi peräkkäistä yleiskokousta, joissa sen toiminnan lakkautuksesta päätetään. Jäsenistö kutsutaan kahdesti yleiseen kokoukseen, sitä varten hallituksen valmistelemin toimenpitein. Kun päätökset on tehty, yhdistys poistetaan patentti- ja rekisterihallituksen rekisteristä ja tilit lopetetaan.
Kunniajäsenet eli veteraanit sekä heidän puolisonsa ja leskensä kuin myös muut jäsenet siirtyvät alueellisen, Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistyksen jäseniksi, mikäli he niin haluavat, jotta heidän palvelunsa, tukensa ja etunsa säilyvät. Tämä sama on tapahtumassa monessa muussakin kunnassa.

Tuusulan Sotaveteraanien päättäjäisiä juhlittiin jo

Yhdistyksen juhlava päättäjäistilaisuus pidettiin jo helmikuun lopussa, 29.2.2024.
– Tilaisuuden luonne oli merkittävä, sillä myös Veteraaniliiton pj. ja vaimo kunnioittivat tilaisuutta läsnäolollaan, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Vakkuri.

Yhdistyksen arkiston tallentaminen tärkeää

Puheenjohtajana Vakkuri vastaa myös siitä, että yhdistyksen arkistot tallennetaan, jotta ne ovat jatkossa tutkijoiden käytössä.
– Koska Sota-arkistoa ei enää ole ja Kansallisarkisto on haluton ottamaan vastaan paikallisten yhdistysten arkistoja, tulee arkisto koota oman alueen museoihin. Yhdistyksen esineistö ja yhdistystä koskevat tähänastiset dokumentit sen toiminnan vuosilta 1960–2024 on koottu ohjeiden mukaisesti.
– Niistä syntyi kuusi arkistokansiota, jotka Tuusulan museoiden museonjohtaja on ottanut vastaan.
– Asiakirjoissa ei saa olla klemmareita eikä liitteenä muiden tahojen lähettämiä asiakirjoja, vain yhdistyksen omat paperit arkistoidaan.
Yhdistyksen toinen lakkauttamiskokous pidetään 9. huhtikuuta 2024. Viimeiset pöytäkirjat toimitetaan museoon sen jälkeen. Selvitysmiehinä toimivat yhdistyksen hallituksen edustajat.
Yhdistyksen lippu kuuluu Tuusulaan ja se arkistoidaan IT-museolla.
– Lipun luovutus voisi tapahtua Kansallisena veteraanipäivänä IT-museolla, ehdotti yhdistyksen jäsen, sotakamreeri Matti Kulmala.
Jollei IT-museo huolisi sitä, se kelpaa kyllä Tuusulan museolle, oli museonjohtaja todennut Juhani Vakkurille.

Talvisodan muistoilta ja kahvitilaisuus 13.3.2024 klo 18 Järvenpään seurakuntasalissa

/in /by

Talvisodan päättymisen muistoilta

keskiviikkona 13.3.20214 klo 18.00
Järvenpään seurakuntasalissa.

 

Tilaisuuden järjestävät Järvenpään seurakunta ja Tammenlehvän Järvenpään perinnetoimikunta.
Tilaisuuden jälkeen nautitaan juhlakahvit.

105 kynttilää Talvisodan muistolle 10.3. klo 19 Tuusulan kirkkorannassa

/in /by

105 kynttiläsoihtua kutsuu Tuusulan kirkkorantaan sunnuntai-iltana 10.3. klo 19
talvisodan ja veteraanien ja uhrien muistolle järjestettyyn tapahtumaan Tuusulan kirkkorantaan, Tuusulanjärven tuntumaan odotetaan sunnuntai-iltana 10.3. noin seitsemän aikaan puhelimin, otsa- tai taskulampuin tai kynttilöin varustautuneita alueen asukkaita.

– Mukaan kannattaa tulla lämpimästi toppatakkiin pukeutuneena tai poiketa vaikka kesken iltalenkkiä. Kynttilälyhtyjen valomeri ohjaa paikalle, kehottaa Harri Majamäki, yksi tapahtuman järjestäjistä ja Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistyksen edustajista.

Tuusulan kirkkorantaa valaisee 105 talvisodan päättymisen muistoa kunnioittavaa kynttilälyhtyä, yksi kynttilä kullekin päivälle. Kynttiläkuja jää paikalleen jäälle keskiviikkoon, 13.3. saakka, tavoitteena palvella jäällä ja rannalla liikkuvaa yleisöä oikeaan Talvisodan päättymispäivään saakka.

– Vaikka vietämme Talvisodan päättymisen muistopäivää kunnissa yleensä keskiviikkona 13.3., haluamme kutsua tuusulalaisia ja laajemminkin alueen asukkaita tähän talvisodan ja sotiemme veteraanien muistoa kunnioittavaan ulkoilmatapahtumaan  jo sunnuntai-iltana, kertoo Harri Majamäki Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistyksestä, kaikkien järjestäjien puolesta. Olisi hienoa, jos paikalle tulisi paljon yleisöä otsalamppujen kera.

Kirkkoherra Ulla Rosenqvist pitää iltahartauden rannassa

Oli sää millainen vain, Tuusulan kirkkoranta muuttuu valaistuksi sunnuntai-iltana 10.3. kello seitsemän aikaan.
– Toivomme myös seurakunnan puolesta, että mahdollisimman moni saapuu paikalle ”maailman suurimpaan kirkkoon”, taivasalla, toteaa Tuusulan kirkkoherra Ulla Rosenqvist, joka pitää lyhyen iltahartauden Tuusulan kirkon takana, Tuusulanjärven rannalla.

– Paikalle voi tulla vaikka kesken iltalenkin, kävellä, hiihtää järveltä – toki omalla vastuulla, tai tulla autolla. Täällä voi rauhoittua ja nauttia keväisestä illasta ja seurata ainutkertaista tapahtumaa.

Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys ja sen perinnetoimikunnat sekä kunnat ja seurakunnat jatkavat kunniakansalaistemme perinteitä

Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys on alueen viiden kunnan – Tuusulan, Keravan, Järvenpään, Mäntsälän ja Pornaisten alueen veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen ja mm. kotiseutu-, perinne- ja nuorisojärjestöjen edustajista muodostama yhdistys. Se perustettiin toukokuussa 2022 ottamaan vastaan Valtioneuvoston ohjeistamat vastuutehtävät veteraaniperinteiden jatkamiseksi. Yhdistyksen nimi ja säännöt hyväksyttiin jo vuosi sitten. Yhdistys jatkaa VETRES, Keski-Uusimaan perinteitä. Tammenlehvän paikalliset perinnetoimikunnat toteuttavat kansallisia juhlapäiviä kunnissa. Seuraavia tapahtumia ovat Kansallisen veteraanipäivän juhlallisuudet kunnissa.

Lisätietoa:

Harri Majamäki, Tuusula
Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys ry/Tuusulan perinnetoimikunta
harri.majamaki@kolumbus.fi, 050 5846 020

Merja Kukkonen, Järvenpää
Tammenlehvän Keski-Uudenmaan Perinneyhdistys ry, tiedotusvastaava
Järvenpään perinnetoimikunta,
meku.kukkonen@outlook.com, 040 4891 754
www.sotiemmeperinne.fi

Jari Anttalainen, Tuusula
Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys ry, puheenjohtaja
jari.o.anttalainen@gmail.com, 040 5173 200

Veikko Karhumäki, Mäntsälä
Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys ry
veikko.karhumaki@msoynet.net, 041 5475 508

Jarmo Ahonen, Kerava
Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys ry
Keravan perinnetoimikunta
jarmo.ahonen@kolumbus.fi

Sakari Pietilä, Pornainen
Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys ry
Pornaisten perinnetoimikunta
sakari.pietila02@gmail.com

 

 

105 kynttilälyhtyä Tuusulan kirkkorannassa 10.3. klo 19

/in /by

105 lyhtykynttilää talvisodan, veteraanien ja uhrien muistolle 10.3. klo 19

Talvisodan päättymisestä tulee keskiviikkona 13.3. kuluneeksi 84 vuotta. 105 kynttilälyhtyä syttyy Tuusulan kirkkorannassa sunnuntai-iltana 10.3. klo 19.

Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä Suomeen, ilman sodan julistusta, 30.11.1939. Sota päättyi 13.3.1940 Moskovan rauhansopimukseen. 105 päivän aikana kaatui 25 904 suomalaista sotilasta ja 904 siviiliä.

  • Haluamme kunnioittaa Talvisodan muistoa ja sotiemme veteraaneja ja uhreja jo sunnuntai-illan ulkoilmatapahtumassa, johon voivat osallistua kaikki paikalle tulevat alueen asukkaat.
  • Kirkkoherra Ulla Rosenqvist pitää lyhyen iltahartauden rannassa. Paikalle voi saapua autolla tai iltalenkillään, hiihtäen tai kävellen järveltä päin, toki järvellä liikkujat omalla vastuulla.
  • Valomeri ohjaa paikalle. Keskisen Uudenmaan asukkaita kutsutaan mukaan maailman suurimpaan kirkkoon, kertoo Harri Majamäki Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistyksestä.

105 kynttilälyhtyä talvisodan, veteraanien ja uhrien muistolle 10.3. klo 19 Tuusulan kirkkorannassa

/in /by

Talvisodan päättymisestä tulee keskiviikkona 13.3. kuluneeksi 84 vuotta.
105 kynttilälyhtyä syttyy Tuusulan kirkkorannassa sunnuntai-iltana 10.3. klo 19.

Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä Suomeen, ilman sodan julistusta, 30.11.1939. Sota päättyi 13.3.1940 Moskovan rauhansopimukseen. 105 päivän aikana kaatui 25 904 suomalaista sotilasta ja 904 siviiliä.

  • Haluamme kunnioittaa Talvisodan muistoa ja sotiemme veteraaneja ja uhreja jo sunnuntai-illan ulkoilmatapahtumassa, johon voivat osallistua kaikki paikalle tulevat alueen asukkaat.
  • Kirkkoherra Ulla Rosenqvist pitää lyhyen iltahartauden. Paikalle voi saapua autolla tai iltalenkillään, hiihtäen tai kävellen järveltä päin, toki omalla vastuulla.
  • Valomeri ohjaa paikalle. Keskisen Uudenmaan asukkaita kutsutaan mukaan maailman suurimpaan kirkkoon, kertoo Harri Majamäki Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistyksestä.

105 kynttilälyhtyä talvisodan, veteraanien ja uhrien muistolle 10.3. klo 19 Tuusulanjärvellä

/in /by

Talvisodan päättymisestä tulee keskiviikkona 13.3. kuluneeksi 84 vuotta. 105 kynttilälyhtyä syttyy Tuusulan kirkkorannassa sunnuntai-iltana 10.3. klo 19.

Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä Suomeen, ilman sodan julistusta, 30.11.1939. Sota päättyi 13.3.1940 Moskovan rauhansopimukseen. 105 päivän aikana kaatui 25 904 suomalaista sotilasta ja 904 siviiliä.

  • Haluamme kunnioittaa Talvisodan muistoa ja sotiemme veteraaneja ja uhreja jo sunnuntai-illan ulkoilmatapahtumassa, johon voivat osallistua kaikki paikalle tulevat alueen asukkaat.
  • Kirkkoherra Ulla Rosenqvist pitää lyhyen iltahartauden. Paikalle voi saapua autolla tai iltalenkillään, hiihtäen tai kävellen järveltä päin, toki omalla vastuulla.
  • Valomeri ohjaa paikalle. Keskisen Uudenmaan asukkaita kutsutaan mukaan maailman suurimpaan kirkkoon, kertoo Harri Majamäki Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistyksestä.

105 kynttilää talvisodan päättymisen ja veteraanien muistolle 10.3. klo 19 Tuusulan kirkkorannassa

/in /by

 

105 kynttilälyhtyä talvisodan, veteraanien ja uhrien muistolle

Talvisodan päättymisestä tulee keskiviikkona 13.3. kuluneeksi 84 vuotta. 105 kynttilälyhtyä syttyy Tuusulan kirkkorannassa sunnuntai-iltana 10.3. klo 19.

Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä Suomeen, ilman sodan julistusta, 30.11.1939. Sota päättyi 13.3.1940 Moskovan rauhansopimukseen. 105 päivän aikana kaatui 25 904 suomalaista sotilasta ja 904 siviiliä.

  • Haluamme kunnioittaa Talvisodan muistoa ja sotiemme veteraaneja ja uhreja jo sunnuntai-illan ulkoilmatapahtumassa, johon voivat osallistua kaikki paikalle tulevat alueen asukkaat.
  • Kirkkoherra Ulla Rosenqvist pitää lyhyen iltahartauden. Paikalle voi saapua autolla tai iltalenkillään, hiihtäen tai kävellen järveltä päin, toki omalla vastuulla.
  • Valomeri ohjaa paikalle. Keskisen Uudenmaan asukkaita kutsutaan mukaan maailman suurimpaan kirkkoon.Näin kertoo Harri Majamäki Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistyksestä.

Nuorten Vapauden viesti -kapula saapui 4.12. Järvenpään lukioon

/in , /by

Vapauden viesti -kapula tekstikääröineen kiertää Keski-Uudenmaan kolmen lukion, Keravan, Tuusulan ja Järvenpään Itsenäisyyspäivän juhlissa vuorovuosin. Tänä vuonna viestikapulan oli vastaanottanut Järvenpään lukio, missä juhla toteutettiin itsenäisyyspäivän aatonaattona, 4.12. jo kahdeksannen kerran. Ensimmäinen juhla toteutettiin Keski-Uudellamaalla v. 2000.

Vapauden viesti -käärön sisältö velvoittaa

Vapauden viesti -kapula sisältää tekstikäärön, johon on kirjoitettu veteraanijärjestöjen yhteinen sanoma. Sanoman luki lukion 3. luokan abiturientti Juuso Heikkilä.

”Suomi oli lähes 700 vuotta Ruotsin vallan alla ja yli 100 vuotta Venäjän alamainen. Vuodesta 1917 Suomi on ollut itsenäinen, suomalaisten oma maa.
Marraskuussa 1939 Suomi joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Yksimielinen kansa ei taipunut. Ensin talvisodassa ja sitten vuosia kestäneessä jatkosodassa maa säilytti itsenäisyytensä. Itsenäisyyden hinta oli kallis: 91 000 kaatunutta, yli 280 000 haavoittunutta, yli 400 000 kotinsa menettänyttä.

Maa jälleenrakennettiin, suunnattomat sotakorvaukset maksettiin, siirtoväki asutettiin. Sen jälkeen ovat uudet sukupolvet rakentaneet vauraan maan, hyvinvointivaltion, länsimaisen oikeusvaltion. Sodan koettelema sukupolvi on saanut työlleen uutterat jatkajat, jotka ovat rauhan toimilla vahvistaneet Suomen itsenäisyyttä, kansainvälistä arvostusta ja kunnioitusta. Silloin kun me nykyiset veteraanit olimme nuoria, meidän tunnuslauseemme oli: Veljeä ei jätetä. Tämän viestin myötä me haluamme jättää yhä uusille sukupolville vetoomuksemme: Nuoria ei unohdeta.

Toivomme ja uskomme, että tämä viesti siirtyy joka vuosi ylimmältä kouluikäluokalta seuraavalle, niin kuin isänmaamme vapauden vaaliminen on kulkenut vahvana verenperintönä väistyvältä sukupolvelta nousevalle. Nuorisossa on itsenäisen maan, vapaan kansan tulevaisuus. Pitäkää huolta maanpuolustustahdon säilymisestä, puolustusvoimista ja omasta fyysisestä kunnostanne!

Suomen itsenäisyyspäivänä, Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta, Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto, Rintamanaisten Liitto ja Kaatuneiden Omaisten Liitto”