Talvisodan päättymisen muistopäivän 13.3. tapahtumia Keski-Uudellamaalla
Talvisodan päättymisen päivää 13.3. vietettiin Keski-Uudenmaan kunnissa historiallisia tapahtumia muistellen
Päivä paistoi maaliskuun 13. päivän aamuna talvisodan päättymisen muistolle. 105 jäistä kynttilälyhtyä paloivat kolmatta päivää Tuusulan kirkkorannassa Keski-Uudellamaalla.
Muistotilaisuus Keravan sankarihaudoilla
Keravan kirkonmäellä toteutettu kansallisen juhlapäivän muistotilaisuus käynnistyi klo 10. Juhla oli arvokas ja lyhyt. Pro Patria -muistomerkille oli asettunut kunniavartio lipun kera. Rovasti Seppo Väätäisen lausui muistosanat sotiemme veteraanien kunniaksi. Sen jälkeen Tammenlehvän Keravan perinnetoimikunnan kukkatervehdyksen laskivat Maaret Hurmerinta ja Sakari Simola.
Kunniavartio ja lippu siirtyivät Pro Patria -muistomerkiltä hiljalleen Karjalaan jääneiden muistomerkille. Keravan Karjalaseuran puolesta kukkatervehdyksen laskivat Timo Laaninen ja Jaakko Lyytikäinen.
Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistyksessä oli sovittu, että Tuusulan ja Järvenpään perinnetoimikunnat järjestävät v. 2024 yhteisen muistoillan Järvenpää seurakunnan juhlasalissa.
Muistoilta Järvenpään seurakuntasalissa
Seurakuntasali täyttyi talvisodan päättymisen muistoiltaan 13.3. saapuneista vieraista.
Pöytiin oli jo katettu kahvikupit valmiiksi ja juhlavieraat asettuivat paikoilleen. Avustajien seurassa saapui myös veteraanien puolisoita ja leskiä, jotka istuivat noin 200 hengen yleisön joukossa. Ennen tilaisuuden alkua yleisön lisäksi saapui liki 40-henkinen kuoro Järvenpään Mieslaulajat, joka asettui sille varatuille paikoille salin päätyyn odottamaan siirtymistä lavalle.
Katettujen pöytien viereisiin pöytäriveihin saapui lisää yleisöä. Yksi pöytä täyttyi 12 nuoresta. Järvenpään Metsänkävijöitä edustava partiolaisryhmä saapui paikalle ryhmänjohtajansa kanssa. Sain kuulla, että nuorten läsnäolo 13.3. iltajuhlassa toteutui nyt ensimmäisen kerran. Muihin paikallisiin tapahtumiin, esim. juhlapäivien lipunnostoon nuoret ovat kyllä osallistuneet aiemminkin.
Ohjelma eteni Järvenpään seurakunnan ja Tammenlehvän Järvenpään perinnetoimikunnan edustajien laatiman käsiohjelman mukaisesti. Suomen lippu saapui ja asetettiin paikoilleen. Lippupartiota johti reservin kapteeni Jokke Härmä parinaan Aarne Tarjas. Tervehdyssanat lausui Sotainvalidien Järvenpään jaoston puheenjohtaja, reservin kapteeni Taisto Vanhapelto. Hän kertoi muistoja vanhempiensa evakkomatkasta, perheensä vuosista Afrikassa sekä Gorbatsovin ajoista, jolloin Neuvostoliitto oli vielä avoin kuulemaan muidenkin maiden edustajien ja järjestöjen puheita Duumassa.
Dosentti Arto Luukkanen ravisteli yleisöä juhlapuheellaan, mitä jos…
Vaikuttavien avaussanojen jälkeen Järvenpään Mieslaulajat kajautti laulun kohti salin korkeuksia. Oi, kallis Suomenmaa soi kauniisti, minkä jälkeen kuoro poistui omille paikoilleen.
Dosentti Arto Luukkanen oli kutsuttu pitämään juhlapuhe. Hän herätti yleisön heti ensimmäisiläl sanoillaan ja toi esiin skenaarioita: Mitä olisi tapahtunut, jos suomalaiset eivät olisi taistelleet talvisodassa 1939-40 maamme itsenäisyyden puolesta? Mitä, jos Suomen sotilaat eivät olisi selviytyneet 105 päivän taisteluista? Miten elämä olisi jatkunut, jos venäläiset olisivat voittaneet silloin? Mitä, jos suomalaisset sotilaat ja miehet olisi viety Siperiaan? Hän jatkoi skenaarioita erilaisin jatko-oletuksin. Millaisessa maassa me nyt eläisimme? Ja lopulta, olisiko kansakuntaamme enää ollenkaan? Olisiko täälläkin rahana nyt rupla?
Luukkanen puhui vahvasti ja provosoivasti. Puhe pisti miettimään, miten hyvin asiamme ovatkaan. Luukkanen vertasi veteraaniemme rohkeutta ja sisua Ukrainan sotilaisiin ja heidän upeaan taistelutahtoon rintamalla. Hän päätti juhlapuheensa kiittämällä Ukrainaa ja sen sotilaita taisteluissaan oman isänmaansa ja koko Euroopan puolesta.
Puheen jälkeen Mieslaulajat nousivat lavalle uudelleen. He esittivät kamarineuvos, säveltäjä ja sanoittaja Kalervo Hämäläisen v. 1987 säveltämän, kenties tunnetuimmaksi tulleen laulun Veteraanin iltahuuto. Ihokarvat nousivat ja tunnelma oli liikuttava. On hyvä muistaa, että kappaleen säveltäjä ja sanoittaja Kalervo Hämäläinen taisteli itsekin talvi- ja jatkosodassa ja tuli tunnetuksi useiden sotaveteraaniaiheisten laulujen säveltäjänä ja sanoittajana. Hän kuoli 98-vuotiaana v. 2015.
Kirkkoherrojen puheet ja seppelpartion lähettäminen
Kuorolaulun jälkeen kirkkoherra Vesa Koivisto piti hartauden veteraanien ja muiden uhrien muistolle. Hän puhui kauniisti myös läsnä oleville veteraanipuolisoille ja leskille. Hartautta seurasi virsi 584, joka laulettiin kanttori Mikko Haapaniemen säestyksen ja laulun tuella.
Virren jälkeen emeritus kirkkoherra Jaakko Harjuvaara nousi puhujankorokkeelle lähettämään seppelpartion Tuusulan sankarihaudoille, jonne Tuusulan, Keravan ja Järvenpään vuosien 1939–1945 sodissa menehtyneet sotiemme uhrit on haudattu. Tuusula oli vielä tuohon aikaan ns. suur-Tuusulaa, johon kuuluivat myös Kerava ja Järvenpää.
Seppelpartiota johti Juha Koskenranta. Partio poistui salista Narvan marssin rauhallisessa tahdissa. Marssia säesti kanttori Mikko Haapaniemi.
Muistojuhlan päätteeksi Juhani Vakkuri lausui kiitossanat Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistyksen puolesta, sen varapuheenjohtajana. Yleisö nousi laulamaan Maamme-laulun yhdessä Järvenpään Mieslaulajien kanssa, kanttori Mikko Haapaniemen säestyksellä.
Kun Suomen lippu oli poistunut salista, alkoi kahvitarjoilu. Siitä huolehtivat Tuusulan sotilaskotiyhdistyksen sisaret.
Tilaisuus päättyi lämminhenkiseen seurusteluun ja kahvitteluun. Kahvittelua odotellessa sotakamreeri Matti Kulmala kertoi yleisölle valtakunnallisia tilastotietoja veteraanien, puolisoiden ja leskien määristä. Heitä alkaa olla kovin vähän.
Teksti ja kuvat: Merja Kukkonen
Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys ry
tiedotusvastaava
meku.kukkonen@outlook.com
040 4891 754
