Sotien 1939–1945 Etelä-Karjalan Perinneyhdistys on perustettu 2021.  Puheenjohtajana toimii Antti-Pekka Kaarna.

Yhdistyksen toiminta-alueena ovat Etelä-Karjalan kunnat. Kunnissa toimivat sotien 1939–1945 perinnetoimikunnat. Yhdistyksen tarkoituksena on hoitaa ja vaalia sotien 1939—1945 ja sotasukupolven perinteitä ja arvoja Tammenlehvän Perinneliiton periaatteiden mukaisesti sekä toimia alueellisen perinnetyön koordinoijana ja toteuttajana.

E-K Sotaveteraanipiirin lakkauduttua tänä syksynä 2024, perinnetyö siirtyi perinneyhdistyksen hoidettavaksi.

Etelä-Karjala on täynnä sotahistoriaa

Veteraanien perintöä vaalivat osaltaan muun muassa Etelä-Karjalan Lottamuseo, Rajamuseo, Kollaa- ja Simo Häyhä-museo, Karjalan ilmailumuseo sekä Salpalinja. Lappeenrannan sankarihautausmaa on Suomen toiseksi suurin. Maakunnassa on useita sotahistoriaan liittyviä muistomerkkejä, esimerkiksi Simolan aseman pommituksista kertova vesitorni.

Talvisodassa eteläkarjalaiset kunnostautuivat Kollaajoen taisteluissa, josta kertoo Kollaa- ja Simo Häyhä-museo.

Jatkosodassa nykyinen Etelä-Karjala oli hyökkäysvaiheen lähtöaluetta suomalaisjoukoille. Kannaksen armeijan esikunta sijaitsi Imatran valtionhotellissa ja myöhemmin Lemin Kantturaniemessä, josta johdettiin torjuntataisteluita kesällä 1944. Ratkaisevassa asemassa ollut saksalainen lento-osasto Kuhlmey operoi Immolan lentokentältä. Myös Lappeenrannan ja Taipalsaaren lentokentät olivat jatkosodassa tärkeässä asemassa. Lue lisää Etelä-Karjalan sotahistoriasta ja veteraaniperinteestä sivuiltamme!