Pääkaupunkiseudun perinneyhdistyksen, samoin kuin sen edeltäjän, Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirin toimintakenttä, on todellisuudessa ulottunut aika paljonkin Helsingin ulkopuolelle: sen jäsenyhdistyksiin ovat nimittäin kuuluneet myös jatkosodan virolaisvapaaehtoisten yhdistys ja siihen kuuluvien veteraanien huolto- ja tukityö.
Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta
Niin talvi- kuin jatkosodassa Suomen itsenäisyyttä oli suomalaissotilaiden rinnalla puolustamassa myös tuhansien ulkomaalaisten vapaaehtoisten joukko. Pelkästään talvisodassa heitä oli 12 000 henkilöä 18 eri maasta, jatkosodassakin liki 7000. Enemmistön viimeksi mainituista muodostivat myös Suomen-poikina tunnetut virolaisvapaaehtoiset.
Virolaiset ovat suomalaisten heimokansoista meille kaikkein läheisimpiä jo kielenkin puolesta. Lisäksi maidemme lähihistoriaa on leimannut yhteneväinen geopoliittinen sijainti. Viro esimerkiksi julistautui itsenäiseksi Venäjästä vain muutama kuukausi Suomen jälkeen vuonna 1918. Suomi oli tuolloin yksi ensimmäisiä sen itsenäisyyden tunnustaneita maita koko maailmassa.
1800-luvun lopulta lähtien oli Virossa väläytelty jopa ajatusta Suomen ja Viron muodostamasta valtioliitosta. Erityisen vahvana tavoite eli Viron vuosina 1918–1920 käymän vapaussodan aikoihin – unionin kun ajateltiin toimivan turvana Viron kaltaiselle pienelle maalle. Sen näkyvimpia tukijota oli myöhemmin maan ensimmäiseksi presidentiksi noussut Konstantin Päts, joka jatkoi asian ajamista aina Neuvostoliiton miehitykseen saakka.
30.7.1940 hän esitti Suomen Viron-lähettiläälle suunnitelmansa liittovaltiosta, jossa molemmilla mailla olisi yhteinen maanpuolustus, ulko- ja talouspolitiikka sekä rahayksikkö. Neuvostoliitto pidätti hänet jo samana päivänä. Vain viikkoja tuon jälkeen Virosta tehtiin neuvostotasavalta.
Vielä liki kahden vuoden vankeuden jälkeenkin Päts uskoi länsivaltojen painostavan Neuvostoliiton vapauttamaan hänet. Toisin kuitenkin kävi. Maaliskuussa 1943 Päts määrättiin loppuiäkseen psykiatriseen pakkohoitoon. Perusteina mainittiin hänen ”pakonomainen harhaluulonsa siitä, että hän oli Viro-nimisen maan presidentti”.
Suomen ja Viron kansojen välinen vahva side näkyi mm. Viron vapaussodassa, jossa 4000 miehen vahvuinen suomalaisvapaaehtoisten joukko näytteli merkittävää osaa. Samanlaista solidaarisuutta tunnettiin myös Suomenlahden toisella puolen.
Isänmaallisena kansana virolaiset olisivat halunneet Suomen tavoin taistella Neuvostoliiton miehitystä vastaan. Viron valtionjohto päätyi kuitenkin tekemään Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen.
Virolaisvapaaehtoisia Nurmoilassa kesäkuussa 1942. (kuva: SA-kuva)
Tähtäimessä niin Suomen kuin Viron vapaus
Jo talvisodassa Suomen armeijassa taisteli liki 60 virolaisvapaaehtoista, mutta jatkosodassa heidän määränsä kasvoi niin, että he muodostivat enemmistön kaikista ulkomaalaisista sotilaista. Virolaiset tahtoivat taistella Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta, mutta myös saada sotilaskoulutusta oman isänmaansa vapaustaistelua silmällä pitäen. Ensimmäisestä vapaaehtoiserästä muodostettiin Jalkaväkirykmentti 47:n III pataljoona, jonka komentajana oli marsalkka Mannerheimin sisarenpoika, majuri Claes Gripenberg. He osallistuivat mm Hangon valtaukseen joulukuussa 1941.
Saksa oli miehittänyt Viron 1941. Kun sen häviö toisessa maailmansodassa alkoi kaksi vuotta myöhemmin näyttää entistä todennäköisemmältä, aloitti se myös virolaisiin kohdistuva kutsunnat. Monet virolaisista halusivat kuitenkin mieluummin taistella Suomen armeijassa, jonka sisukkuutta ja taistelutahtoa Virossa ihailtiin. Virolaisten keskuudessa Suomen armeijaa ihailtiin. Osa saksalaisten kutsuntoja pakoilleista virolaisista saapui Suomeen jo kevättalvella 1943. Innokkaimmat soutivat Suomenlahden yli Suomeen päästäkseen – niin kova oli heidän motivaationsa.
Suomen-poikien koulutus keskitettiin Luumäen Taavettiin, jonne syksyllä 1943 saapui uusi vapaaehtoiserä. Heidän saatuaan koulutuksensa muodostettiin virolaisvapaaehtoisista Jalkaväkirykmentti 200, joka kesällä 1944 osallistui Kannaksen suurhyökkäyksen torjuntataisteluihin etulinjasta ja antoi näin oman osansa suurhyökkäyksen pysäyttämiseen.
Kaikkiaan Suomen puolustusvoimissa oli jatkosodan aikaan 3 350 virolaisvapaaehtoista. Heistä kaatui 126, katosi 72 ja haavoittui 286. Myös Suomen merivoimissa taisteli merkittävä määrä virolaisia vapaaehtoisia: noin joka kymmenes laivaston sotilaista oli virolaisia.
Välirauhansopimusten mukaan vapaaehtoiset olisi tullut sodan jälkeen luovuttaa Neuvostoliitolle. Valtiolliselta poliisilta salassa toteutetussa operaatiossa merivoimissa palvelleet virolaisvapaaehtoiset kuljetettiin kuitenkin merivoimien komentajan käskystä syksyllä 1944 turvaan Ruotsiin.
JR 200:n miehiä lastataan Taavetissa kotiinpaluuta varten kesäkuun lopulla 1944. (kuva: SA-kuva)
Aktiivista perinnetoimintaa ympäri maailman
Tänään Suomen armeijassa sotien aikaan palvelleita virolaisia asuu Viron lisäksi ympäri maailmaa. Erityisen aktiivista heidän toimintansa on sotien jälkeen ollut Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa. Esimerkiksi Kanadan Torontossa on toiminut Suomen-poikien klubi jo vuodesta 1950. Vuonna 1958 paikallisessa Pietarin kirkossa paljastettiin JR 200:n kaatuneiden muistotaulu.
Myös ase- ja heimoveljien muistoja alettiin kerätä talteen ja vuonna 1973 klubi julkaisi Suomen-poikien historiateoksen. Virossa kyseisen teoksen julkaisua saatiin tosin odottaa vielä 20 vuotta.
Virossa entiset Suomen-pojat alkoivat varovaisesti käynnistää toimintaansa 1980- ja 1990- lukujen taitteessa. Edasi-lehdessä julkaistiin pieni ilmoitus, jossa kutsuttiin yhä Virossa asuvia JR 200:n veteraaneja koolle. Kokouksesta tuli tunteikas: paikalle päässeistä 80 veteraanista useimmat tapasivat nyt toisensa ensimmäistä kertaa liki 50 vuoteen.
Pian tuon jälkeen perustettiin Suomen-poikien alajaosto Elias Lönnrot-seuran alaisuuteen, jonka suojissa se toimi vuoteen 1992 saakka. Tuolloin heille perustettiin oma valtakunnallinen yhdistyksensä Suomen sotaveteraanien Viron yhdistys, joka otettiin myös Suomen Sotaveteraaniliiton jäseneksi.
1990- luvun poliittisten mullistusten seurauksena Viro sai itsenäisyytensä takaisin ja suhteiden hoito Suomenlahden molemmin puolin vilkastui. Ensimmäistä kertaa heitä oli Sotaveteraaniliiton vieraina Porin liittopäivillä vuonna 1990.
Suomen-poikien perinteen vaalimiseksi perustettu JR 200 ry:n kilta aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Nykyisellä nimellään (Suomen-poikien perinneyhdistys ry) se on toiminut vuodesta 1996. Virossa toimii oma perinneyhdistyksensä Soomepoiste pärimusühing. Suomen-poikien leskillä on ollut oma klubinsa vuodesta 2002 ja tätä on tuettu myös Suomesta käsin.
Suomen-pojat on huomioitu myös suomalaisten veteraaniliittojen edunvalvontatyössä, minkä ansiosta myös heille alettiin 2000-luvun alkuvuosina maksaa rintama-avustusta, joka on toimitettu perille Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirin kautta.
Suomen-poikia Luumäellä kesällä 2011.
Suomen Sotaveteraaniliiton tavoitteena tasa-arvo kaikkien veteraanien kesken
Kaikkien Suomen sodissa palvelleiden veteraanien tasa-arvoinen kohtelu on ollut yksi Suomen Sotaveteraaniliiton tavoitteita sen perustamisesta lähtien. Ensimmäisinä vuosikymmeninä keskityttiin sodanjälkeiseen asuntotilanteeseen: asunnonhankinnan ja maansaantioikeuden epäkohtiin. Sen jälkeen vuorossa oli rintamatehtävissä toimineiden naisten saattaminen tasaveroisesti miesten kanssa veteraanien eläke-etuuksien ja kuntoutuksen piiriin. 1990-luvulla läpi saadut muutokset paransivat puolestaan ulkomaalaisten veteraanien asemaa ja heille maksettuja etuuksia.
Tällä hetkellä virolaiset Suomen-pojat nauttivat niin rintama-avustusta kuin kuntoutusetuutta. Viimeksi mainittu hoidetaan Valtiokonttorin kanssa tehdyllä sopimuksella pääasiassa pärnulaisessa Tervis-kylpylässä.
Maamme hädän hetkellä he eivät jättäneet meitä pulaan. Meidän tehtävämme on siis pitää huoli siitä, ettei heitäkään jätetä.
Tänään Virossa on elossa vielä muutama Suomen-poika, maailmalla heitä on vielä joitain kymmeniä.
Suomesta löytyy myös virolaisvapaaehtoisille omistettuja muistomerkkejä ja -laattoja. Tämä muistomerkki paljastettiin Malmin hautausmaalla 2016.
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
