Tammenlehvän Etelä-Savon Perinneyhdistys järjesti 24.4.2026 yhteislaulutilaisuuden, joka kokosi lähes 60 ihmistä laulamaan yhdessä sota-ajan lauluja.

MUSIIKIN MERKITYS SUOMESSA SOTA-AIKANA – MUISTOJA MENNEILTÄ AJOILTA

Miten musiikki on vaikuttanut sota-aikana, saatiinko musiikista voimaa sodan keskellä sekä olisiko musiikki tuonut jopa taistelutahtoa.

Tuloksista käy ilmi, että musiikki oli virkistänyt sota-aikana. Se oli vaikuttanut ihmisten mielialoihin positiivisesti ja oli jopa voitu sota jättää taka-alalle musiikkia kuunnellessa.

Ennen sotia Suomessa elettiin kulttuurin kukoistusta ja musiikin huippuvuosia. Musiikkia kuultiin elävinä tanssilavoilla ja myös Yleisradiossa. Tilanne muuttui keväällä 1939, kun  Yleisradio muuttui valtion kontrolloimaksi laitokseksi, joka välitti pääosin vain uutisia ja ohjeita. Ohjelmatarjonta muuttui isänmaallisempaan ja mahtipontisempaan suuntaan ja viihteellinen musiikki katosi kokonaan. Musiikkina oli marssimusiikkia, orkesterisoittoa, kuorolauluja ja sotilashartauksia. Talvisodan jälkeen kritisoitiin paljon sitä, että sotilaiden mielialaa ei nostanut tämä mahtipontinen musiikki, vaan mieltä virkisti enemmän viihteellinen musiikki.

Etenkin pitkän jatkosodan aikaan viihteen merkitystä painotettiin sotilaille. Lisäksi joukossa oli musiikki miehiä, jotka myös itse soittivat rintamalla.

Yhteislaulutilaisuudessa kuultiin Tammenlehvän Etelä-Savon Veteraaniperinnekuoron esittämiä lauluja ja laulettiin yhdessä noita sota-aikana kuultuja kappaleita.

Ohessa lauluja, joita yhdessä laulettiin.

I Osa YH ja Talvisodan aika

1. Sillanpään marssilaulu
2. Heili Karjalasta
3. Metsäkukkia
4. Pieni sydän

II Osa Jatkosota

1. Säkkijärven polkka (äänitteenä)
2. Äänisen aallot
3. Valssi menneiltä ajoilta (haitarin soittona)
4. Elämää Juoksuhaudoissa
5. Eldankajärven jää
6. Rakastan elämää
7. Kotimaani ompi Suomi