Talvisodan joukko-osastot

Talvisodan alkaessa Savonlinnan sotilaspiiri kuului Karjalan sotilaslääniin, johon kuuluivat Savonlinnan lisäksi Sortavalan ja Joensuun sotilaspiirit. Karjalan sotilasläänin vastuulla oli 12. divisioonan perustaminen. Pääesikunta käski perustamisen jo 9.–11. lokakuuta 1939, siis ennen varsinaista liikekannallepanoa (YH 14.10.1939), koska kyseessä oli rajaseudulle nopeasti keskitettävä yhtymä.

Sotilaspiirien – sittemmin suojeluskuntapiirien – perustamisvastuulla olivat jalkaväkirykmentit, kenttätykistöpatteristot sekä pienemmät yksiköt kuten kevyet osastot. Savonlinnan sotilaspiiri perusti JR 35:n ja II/KTR 12:n (Kenttätykistörykmentti 12:n toisen patteriston). 12. Viestikomppanian, 12. Linjarakennuskomppanian sekä Kevyt Osasto 12:n osia, mm. polkupyöräkomppanian ja kk-joukkueen. Joukko-osastot keskitettiin 17. – 18. lokakuuta 1939 Laatokan Karjalaan tulevalle toiminta-alueelleen.

JR 35 – Kollaan rykmentti

JR 35 osallistui ankariin taisteluihin Loimolassa ja Kollaanjoella, joka oli yksi talvisodan legendaarisimmista taistelupaikoista. Kollaalla taisteltiin kiivaasti sodan viimeisille tunneille saakka. Hyökkäykset ja vastahyökkäykset seurasivat toisiaan, mutta Kollaa kesti. Taistelusta meitä muistuttaa Savonlinnan Tallisaaressa oleva muistomerkki Kollaan kivet.

JR 35:n yksiköitä taisteli muuallakin Laatokan Karjalassa. Dramaattisessa Petäjäsaaren taistelussa yhdessä päivässä 6.3.1940 tuhoutui JR 35:n 6. komppania käytännössä kokonaan. Petäjäsaaressa taisteltiin sananmukaisesti viimeiseen mieheen. Savonlinnasta, Säämingistä ja Savonrannalta kaatui Petäjäsaaressa kustakin kaksi, Enonkoskelta viisi taistelijaa. Päivä oli erityisen kohtalokas rantasalmelaisille. Kaikkiaan 46 rantasalmelaista kaatui. Menetys oli suurin yhtenä päivänä yhtä pitäjää koskeva tappio talvisodan aikana.

Talvisodan pommitukset

Rautateiden toimintavarmuudella oli ratkaiseva merkitys sekä talvi- että jatkosodan aikana. Pieksämäki – Savonlinna – Elisenvaara -ratayhteys oli strategisesti erittäin tärkeä. Joukkoja keskitettiin ja huollettiin ja siviiliväestöä evakuoitiin pääasiassa rautateitse. Kyrönsalmen rautatiesillan tuhoutuminen olisi katkaissut koko ratayhteyden, joten siltaa suojattiin ilmatorjunnalla koko sotien ajan.

Savonlinnaa pommitettiin kaksi kertaa ankarasti helmi-maaliskuun vaihteessa. Kohteina olivat Kyrönsalmen silta ja ratapiha. Puna armeijan osumatarkkuus oli surkea eikä siltaa tai ratapihaa onnistuttu tuhoamaan. Useita rakennuksia paloi ja kirkko tuhoutui. Savonlinnan pommituksissa kuoli 12 ja loukkaantui 24 henkilöä.

Jatkosodan joukko-osastot

Jatkosodan liikekannallepanossa Savonlinnan suojeluskuntapiiri kuului Itä-Savon sotilaslääniin, jonka alueella perustettiin 2. divisioona (2.D). Sen komentajana toimi eversti Aarne Blick. Divisioonan rykmentit olivat JR 7, JR 28 ja JR 49. Divisioonan esikunta oli Olavinlinnassa.

Savonlinnan suojeluskuntapiiri perusti JR 28:n ja Saimaan suojeluskuntapiiri JR 49:n.

JR 28 muodostettiin pääosin Savonlinnan, Kerimäen, Rantasalmen, Joroisten ja Jäppilän reserviläisistä. JR 28:aa komensi eversti Torsti Kotilainen. JR 49:n miehet olivat Pieksämäeltä, Sulkavalta, Puumalasta, Juvalta, Kangasniemeltä, Virtasalmelta ja Haukivuoresta. Komentajana oli jääkärieverstiluutnantti Eino Ilmari Järvinen.

JR 7 eli ns. Tyrjän rykmentti perustettiin Savonlinnan – Kerimäen alueella, vaikka rykmentti ei kuulunutkaan Savonlinnan suojeluskuntapiirin perustamisvastuulle.

Rykmentti syntyi, kun rauhanajan varusmiesprikaatista (7.Pr) muodostettiin samalla numerolla jalkaväkirykmentti, JR 7. Rykmentin esikunta perustettiin Pääskylahdessa prikaatin esikunnan majoitusalueella, I/JR 7 Kaartilassa pataljoonan kasarmialueella ja II/JR 7 Kumpurannassa pataljoonan kasarmialueella. Perustamisesta vastasi siis 7.Pr eikä suojeluskuntapiiri.

Koska varusmiesprikaatissa oli vain kaksi pataljoonaa, niin Savonlinnan suojeluskuntapiirille annettiin käsky perustaa III/JR 7 Kerimäen Kumpurannassa ns. mörssärituliaseman alueella Kiteen ja Kesälahden kuntien reserviläisistä ja nostomiehistä.

Rykmentin ytimen muodosti siis rauhanajan 7. prikaati, jota täydennettiin Itä-Savon sotilasläänin reserviläisillä. Prikaatin rungon puolestaan muodostivat talvisodan Taipaleen rykmenttien JR 19 ja JR 21 sekä Kollaan rykmentin JR 35 kokeneet taistelijat. Näin syntyi legendaarinen JR 7, jonka komentajaksi määrättiin eversti Armas Kemppi.

Savonlinnan suojeluskuntapiiri perusti vielä mm. Viestipataljoona 22:n, jonka miehet olivat pääosin Säämingistä.

Jyväskylässä perustettu Raskas Patteristo 27 kuului myös 2. Divisioonaan eli Murtajadivisioonaan. Suurin osa patteriston miehistä oli Jyväskylästä ja Jyväskylän maalaiskunnasta, mutta patteristoon sijoitettiin runsaasti miehiä myös Savonlinnan suojeluskuntapiiristä, erityisesti Kerimäeltä.

Patteristo tuki divisioonaa sen hyökätessä kesällä 1941 Laatokalle ja edelleen Karjalankannakselle. Kiivaimmat taistelunsa patteristo kävi kesän 1944 suurhyökkäyksessä Siiranmäessä ja Vuosalmella. Patteristo menetti kaatuneina vain 29 sotilasta. Patteristo välttyi siltä häpeältä, että sen tykkejä olisi jäänyt vihollisen käsiin.

JR 28:n lyhyt sotatie

JR 28 aloitti hyökkäyksensä 30.6.1941 ja eteni 2. divisioonan hyökkäyskiilassa JR 7:n rinnalla taistellen kohti Laatokkaa. Rykmentti osallistui taisteluihin mm. Uukuniemen, Lumivaaran, Jaakkiman, Sortavalan maalaiskunnan ja Kurkijoen pitäjien alueilla.

Kun 2.D oli saavuttanut Laatokan rannikon, sai divisioona käskyn siirtyä Vuoksen eteläpuolelle ja jatkaa hyökkäystä läpi Kannaksen kohti vanhaa rajaa. Syyskuun alussa JR 28 hyökkäsi JR 7:n rinnalla Rajajoen yli Ohdan suuntaan ja ryhmittyi hyökkäysvaiheen päättyessä 4.9. puolustukseen tulevalle pääpuolustuslinjalle Ohdan lohkolle Lempaalaan.

Asemasotavaihe kesäkuun alkuun 1944 oli rintamalla varsin hiljaista. Vanhemmat ikäluokat (1896–1911) kotiutettiin kevättalvella 1942, jolloin myös JR 28 lakkautettiin.

JR 28:n sotatie oli lyhyt ja rykmentti on jäänyt sotahistoriassa tuntemattomaksi, mutta se ehti antaa oman panoksensa jatkosodan hyökkäysvaiheessa ennen lakkauttamistaan.

JR 28:n historiaan liittyy erikoinen tapahtuma. Rykmentin 2. pataljoonan kaksi miestä pelastivat Parikassa 1.7.1941 vaikeasti haavoittuneen, silloisen ratsuväen majurin Adolf Ehrnroothin linjojen välistä.  Ehrnrooth häilyi pitkään elämän ja kuoleman välillä. Lääkäri Rainer Nuutinen leikkasi onnistuneesti Ehrnroothin Punkaharjulla Takaharjun parantolassa Sotasairaala 23:ssa.

Elämää sodan ajan Savonlinnassa

Sota väritti monella tapaa elämää Savonlinnan seudulla sekä talvi- että jatkosodan aikana. Kaupungissa toimi sotasairaala (19. SotaS), jonka toimipisteitä hajautettiin eri paikkoihin myös muille paikkakunnille. Talvisodan aikana kaupungissa toimi lisäksi Ruotsin Punaisen Ristin ambulanssisairaala.

Jatkosodan aikana Kerimäellä toimi Riitasensuon 21. sotavankileiri ja Säämingissä Aholahden 24. heimosotavankileiri. Sotavankeja oli töissä maatiloilla ja muutamilla tehtailla.

Karjalan heimon tuska näkyi kaupunkilaisille konkreettisesti sekä talvisodan syttyessä että jatkosodan päättyessä. Kaupungin läpi vaeltaneet loputtomilta tuntuneet evakkojonot karjalaumoineen olivat riipaiseva näky. Osa siirtokarjalaisista jäi kaupunkiin.

Salpalinjan rakentaminen toi seudulle lisää väkeä, rakentajien lisäksi tarvittiin muonittajia ja muuta huoltohenkilöstöä sekä majoitustiloja. Merkittäviä rakennuskohteita oli mm. Kerimäellä ja Punkaharjulla.

Säännöstely ja pula olivat arkipäivää, tanssikieltoa kierrettiin järjestämällä ns. nurkkatansseja – että olisi ollut jotakin iloa muuten ankeassa arjessa. Mutta kotirintamakin kesti.

Uhri isänmaalle

Savonlinnan seutu antoi osaltaan raskaan uhrin isänmaalle. Tuhat miestä antoi sen kalleimman uhrinsa, oman henkensä.

Pitäjä	Kaatuneet talvisota	Kaatuneet jatkosota	Yhteensä
Enonkoski	53	61	114
Kerimäki	71	227	298
Punkaharju	62	80	142
Savonlinna	39	110	149
Savonranta	27	51	78
Sääminki	64	153	217
YHTEENSÄ	316	682	998

Heidän muistonsa on ikuinen.

Teksti: Matti Hyvärinen

Kirjoittaja on savonlinnalaissyntyinen historian harrastaja, jonka juuret ovat Karjalassa.

Lähteitä:

• savonhistoria.fi
• Ari Raunio – Juri Kilin: Talvisodan taisteluja (Karttakeskus 2007)
• Matti Koskimaa: Tyrjän rykmentti (WSOY 1996)