Pyöräretkeni ulottui ”vanhalla kartalla” Pirkkalasta/Pohjois-Pirkkalasta Messukylään. Väliin mahtui vanha Tampere. Toki pyöräilyalueeni on nyt kaikki nykyistä Tamperetta. Messukylän tiilikirkon sankarihautausmaalla on vuosien 1939-1945 sankarivainajia 84. Paikalla on myös kivilaatta, missä kerrotaan lisäksi 23 sankarivainajan olevan haudattuina sukuhautoihin. Muistomerkin on tehnyt Richard Rautalin. Se on paljastettu vuonna 1946. Siinä lukee: ”Kesken jos kalpamme katkeaa ja kentälle jäämmekin kerran, täys’ onni on sen joka maataan saa ees palvella hivenen verran.”
Lähellä sankarihautaa on sotaveteraani, kirjailija Kalle Päätalon hauta. Kalle säilyi hengissä, kylläkin haavoittuneena, viiden vuoden mittaisesta pestistä isänmaan puolesta.
Päätalon kirjallinen tuotanto on laaja ja tunnettu. Koillismaan miehestä tuli sodan jälkeen tamperelainen. Messukylän pitäjä liitettiin Tampereeseen 1947. Sinne Kirvestielle (Tampereen Viiala) myös Kalle rakensi oman talon. Tuosta vaiheesta hän kertoo kirjassaan Iijoen kutsu. Se on hyvä kuvaus sodan jälkeisestä jälleenrakentamisesta niin henkilö-, perhe- kuin kaupunkitasolla. Kalle leikittelee sodan kahleista vapautumisella Tampereen rautatieasemalla junaa odottaen. Ja sitten ei kuitenkaan tarvitse lähteä sinne jonnekin kuten piti sota-aikana lähteä.
En ole mikään Päätalon teosten asiantuntija, mutta toisena teoksena voin suositella Kallen sota-ajasta kertovan Nälkämäen. Alikersantti Päätalon sotatoimipaikaksi tulee Siiranmäen vankileiri Karjalan kannaksella. Monenlaista ehtii tapahtua leirin talousaliupseerille. Ensimmäinen yllätys on se, että siellä ei olekaan sotavankeja puna-armeijasta, vaan suomalaisia vankeja. Suomalaisen sotilaan vastuullista sotaväen asioiden hoitamista kuvastaa sodan loppumiseen liittyvä episodi, kun Päätalo palauttaa soppatykkiä. Samalla se on hyvä esimerkki siitä, miten kaoottinen suuri muutos kuten aselepo ja rauha voi olla.
Nälkämäki-kirjassa Kalle tuskailee sukupuolitaudin kivuliaissa hoidoissa. Kallehan ei ole kirjoissaan peitellyt sitä, että oli myös naisten mies. Sota-aikana tämäkin oli osa arkipäivää. Kiersihän myös sellainen juttu sotilaiden keskuudessa (tämä ei ole lainattu Päätalon kirjoista), että Kouvolan asemalla on tippuritakuu.

Kuvat: kirjan kansikuvat Nälkämäki ja Iijoen kutsu sekä Messukylän sankarihautausmaa.
Teksti ja kuvat Jouni Koskela