Talvisodan joulu rintamilla
Jouluaattona 1939 rintamilla vallitsi monin paikoin suhteellinen hiljaisuus, vaikka sota jatkui. Neuvostoliiton joukot eivät onnistuneet murtautumaan läpi tärkeimmillä hyökkäyssuunnilla, kuten Karjalan kannaksella ja Laatokan pohjoispuolella.
Suomalaisjoukot pitivät asemansa mm. Taipaleen ja Summan alueilla. Joulua ei virallisesti julistettu aselepopäiväksi, mutta taistelutoiminta oli paikoin vähäisempää. Monilla lohkoilla sotilaat viettivät joulua korsussa: luettiin hartauksia, laulettiin hiljaa joululauluja ja muistettiin kotiväkeä.
Ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim antoi joulutervehdyksen joukoille korostaen kestävyyttä ja yhteistä vastuuta maan puolustamisesta.
Kotirintamalla oli hiljainen ja vakava joulu
Kotirintamalla joulu oli vaatimaton ja surumielinen. Säännöstely, pimennykset ja jatkuva huoli rintamalla taistelevista omaisista leimasivat tunnelmaa. Monissa kodeissa joulupöytä oli niukka, ja lahjat olivat itse tehtyjä tai kokonaan poissa.
Erityisen raskasta joulu oli Karjalasta evakuoiduille, jotka viettivät joulua vieraissa kodeissa, kouluissa tai sukulaisten luona. Kirkot ja radiolähetykset tarjosivat lohtua: jouluhartauksia kuunneltiin hiljaa, ja ajatukset olivat rintamalla.
Yhteinen mieliala oli vakava mutta päättäväinen – usko Suomen puolustukseen ja selviytymiseen eli vahvana, vaikka tulevaisuus oli epävarma.





