Jalkaväkirykmentti 35
Jalkaväkirykmentti 35 (JR 35) oli jatkosodan aikainen Lounais-Suomen sotilasläänin perustama Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti. Rykmentti liitettiin 1. divisioonaan.
Varsinais-Suomen suojeluskuntapiiri perusti rykmentin joukot seuraavasti:
JR 35:n komppaniat perustettiin liikekannallepanossa seuraavasti:
E/JR 35 (Rykmentin esikunta) Lieto
I/JR 35 (I pataljoona)
Pataljoonan esikunta (E/I/JR 35) Paimio
Kiväärikomppania (l./JR 35) Tarvasjoki
Kiväärikomppania (2./JR 35) Marttila
Kiväärikomppania (3./JR 35) Koski TI
Konekiväärikomppania (4. )JR 35) Paimio
Kranaatinheitinjoukkue (Krh.J/JR 35) Paimio
II/JR 35 (II pataljoona)
Pataljoonan esikunta (E/II/JR 35) Pöytyä
Kiväärikomppania (5./JR 35) Oripää
Kiväärikomppania (6./JR 35) Alastaro
Kiväärikomppania (7./JR 35) Vampula
Konekiväärikomppania (8./JR 35) Pöytyä
Kranaatinheitinjoukkue (Krh.J/II/JR 35) Pöytyä
III/JR 35 (III pataljoona)
Pataljoonan esikunta (E/III/JR 35) Mellilä
Kiväärikomppania (9./JR 35) Loimaa
Kiväärikomppania (10./JR 35) Loimaa
Kiväärikomppania (11./JR 35) Metsämaa
Konekiväärikomppania (12./JR 35) Loimaa
Kranaatinheitinjoukkue (Krh.J/III/JR 35) Mellilä
13. Komppania eli Kranaatinheitinkomppania (13.K/JR 35) Littoinen
14. Komppania eli Tykkikomppania (14.K/JR 35) Kyrö
Kolonna/Jalkaväkirykmentti 35 (Kol./JR 35) Lieto
Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa, mutta aivan kaikilta osin ei rykmentin määrävahvuuksia saavutettu.
Jalkaväkirykmentti 35:n keskítysalueeksi määrättiin Lahti. Rykmentin esikunta ja esikuntakomppania lähtivät Liedosta 22. kesäkuuta junalla Lahteen. Seuraavina päivinä lähti loppuosa rykmentistä:
- I Pataljoona Paimiosta, lukuun ottamatta 3. Komppaniaa, joka liittyi III Pataljoonan kuljetukseen Mellilässä.
- II Pataljoona ja 14. Komppania Kyröstä lukuun ottamatta 5. ja 6. Komppaniaa, jotka kuormattiin Loimaalla ja 7. Komppaniaa, joka liittyi III Pataljoonan kuljetukseen Ypäjällä
- III Pataljoona lähti Mellilästä, Loimaalta ja Ypäjältä.
- 13. Komppania lähti Littoisista Turkuun ja kulki esikunnan mukana Lahteen
JR 35 hyökkäysvaiheessa
Hyökkäysvaiheessa 1941 rykmentti oli 1. Divisioonan mukana Karjalan armeijan reservinä. Yksikkö pääsi rajan yli Korpiselän kohdalla seuraten eteneviä suomalaisjoukkoja. Pian hyökkäyksen edetessä rykmentin osia alistettiin eri puolille Itä-Karjalaa. Rykmentti taisteli yhdessä ja hajoitettuna pataljoonittain muun muassa Kukkajärvellä, Vieljärvellä, Kirvesjärvellä, Hiisjärvellä, Ivaselässä, Kristianissa ja Pyhäjärvellä. Täältä rykmentti siirrettiin yli sata kilometriä pohjoiseen, missä se osallistui taisteluihin Kutismassa, Neukijärvellä, Olkkoilassa, Nelkanjörvellä sekä Kenjakissa.
Lokakuun alun Kenjakin ankarien mottitaistelujen jälkeen rykmentti siirrettiin Karhumäen valtausta valmisteleviin joukkoihin. JR 35 taisteli Mäntyselässä 24.10. murtaen lujiksi arvellut vihollisasemat todella nopeasti. Täältä rykmentti eteni kohti Maaselän kannaksella sijaitsevaa Malua.
Asemasotavaihe Karhumäellä
Palattuaan 1. Divisioonan yhteyteen rykmentti sai vastuulleen Maaselän kannaksen vaikeimman lohkon, Poventsan. Pataljoonia kierrätettiin rintamavastuuseen ja lepoon vuorotellen. Etenkin Pirunsaaresta ja Aallon tukikohdasta jouduttiin taistelemaan ankarasti.
Rykmentti siirtyi kesäkuussa 1943 puolentoista vuoden asemasotavaiheen jälkeen linnoitustöihin Maaselän kannaksen taka-asemaan. Täältä rykmentti otti joulukuun lopulla vastuun Suurlahden lohkosta Seesjärven rannalla.
Tali-Ihantalaan
Venäläisten suurhyökkäyksen alkaessa Karjalan kannaksella siirrettiin alueelle yksiköitä muilta kannaksilta. 1. Divisioona luovutti Jalkaväkirykmentti 35:n kesäkuussa, sillä aikaisemmin kaavailtua JR 33:a ei voitu irroittaa etulinjasta. Rykmentti osallistui Ihantalan taisteluihin Ryhmä Vihmalle alistettuna heinäkuun alussa kärsien ankaria tappioita mutta pysäyttäen vihollisen etenemisen. Etenkin Pyöräkankaan maastosta käytiin ankarat kamppailut.
Kotiuttaminen
Tali-Ihantalasta rykmentti siirtyi reserviin Rättijärvelle missä se aloitti linnoitustyöt. Myöhemmin rykmentti siirrettiin Pohjois-Karjalaan Kaltimoon muun 1. Divisioonan yhteyteen 30.9.1944 mennessä. Junat lähtivät ajamaan kohti kotiseutua 9.–13.11. Rykmentin esikuntakomppania ja kolonna lähtivät viimeisinä. Perillä odotti varusteiden huolto, aseiden putsaus ja luovuttaminen varastoon. Sota oli ohi.
Rykmentissä palveli mm. kapteeni Paavo Kairinen, joka tuli myöhemmin tunnetuksi asekätkennästä ja asepalveluksesta Yhdysvaltojen armeijassa, jossa Kairinen yleni everstiksi. Turun Radio on haastatellut JR35 palvelleita sotaveteraaneja maatalousneuvos Eeri Hyrkköä ja Paavo Kairista 6.7.1994. Maanviljelyneuvos ja 1970-luvun lopun puolustusministeri Taisto Tähkämaa oli JR35:n riveissä Tali-Ihantalan taisteluissa kesällä 1944. Myös Suomen tasavallan 9. presidentti Mauno Koivisto kuului rykmenttiin. Koivisto siirtyi rykmenttiin vuonna 1942. Vasta helmikuussa 1944 Koivisto siirtyi Lauri Törnin johtamaan jääkärikomppaniaan.
(lähteet mm. http://www.nautelankoski.net/sota/jatkosota/JR_35/)
