Jalkaväkirykmentti 60
Jalkaväkirykmentti 60 (JR 60) oli jatkosodan Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti, joka perustettiin Mynämäen seudulla ja osittain Satakunnassa ja Messukylässä. Rykmentti liitettiin 1. divisioonaan.
- Esikunta Maskun seurojentalo
- I pataljoona (I/JR 60) Messukylän kirkonkylän kansakoulu lukuun ottamatta 4. komppaniaa, joka perustettiin Messukylän työväentalolla. Pataljoonan komentajana oli kapteeni Sulo Armas Ropponen
- II pataljoona (II/JR 60)komentajana jääkärimajuri Karl Ruda
- esikunta Alaskylän kansakoulu Parkano
- kranaatinheitinjoukkue Parkanon kirkonkylä
- 5. komppania Kankaanpään talo, Virrat päällikkönä luutnantti Bo Jung
- 6. komppania Tyrvään pitäjän Kaukolan kylän Impolan talo 18.-23.6.1941 päällikkönä luutnantti Jouko Kuntsi
- 7. komppania Kurun metsäkoulu, Kuru päällikkönä luutnantti Mikko Korhonen
- 8. komppania Kunnantalo Virrat päällikkönä luutnantti Gunnar Aminoff
- III pataljoona (III/JR 60) komentajana jääkärimajuri Kunto Karmo
- esikunta ja kranaatinheitinjoukkue Suojeluskuntatalo Mynälinna, Mynämäki
- 9. komppania Kirkonkylän kansakoulu, Mynämäki luutnantti Olavi Vanamo
- 10. komppania Suojeluskuntatalo, Turun läänin Karjala luutnantti Antti Yli-Eerola
- 11. komppania Suojeluskuntatalo Kuntola, Yläne luutnantti Olavi Kunnas
- 12. komppania Suojeluskuntatalo, Mietoinen luutnantti Alpo Hyhkö
- 13. komppania eli kranaatinheitinkomppania (13.K/JR 60) Takahuhdin kansakoulu, Messukylä
- 14. komppania eli tykkikomppania (14.K/JR 60) Takahuhdin kansakoulu, Messukylä
- Kolonna/Jalkaväkirykmentti 60 (Kol./JR 60) Takahuhdin kansakoulu, Messukylä
Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa, mutta aivan kaikilta osin ei rykmentin määrävahvuuksia saavutettu.
Rykmentti keskitettiin Riihimäen seudulle, josta se kyettäisiin rautateitse siirtämään joko Hankoon tai itään.