Viestipataljoona 33
1. Divisioonalle perustettiin kesän 1941 liikekannallepanossa viestipataljoona 33 Liedon, Piikkiön ja Turun alueilla. Pataljoonaan kuului komentajan ja esikunnan (huoltoryhmä, kuljetusryhmä, mekaanikkojoukkue, viestivarikkojoukkue ja erillinen puhelinjoukkue) lisäksi keskuskomppania (3x keskusjoukkue ja radiojoukkue) ja kaksi puhelinkomppaniaa (kummassalin 3x puhelinjoukkue). Pataljoonan vahvuus oli 436 sotilasta.
Pataljoonan esikunta perustettiin Piikkiössä. Pataljoonan keskuskomppania (1./VP 33) perustettiin Liedon palokuntatalolla ja koostui pääosin lietolaisista. Ensimmäinen puhelinkomppania (2./VP 33) perustettiin Turussa Turun ruotsalaisessa klassillisessa lyseossa. Toinen puhelinkomppania perustettiin yhdessä pataljoonan esikunnan kanssa Piikkiössä Piikkiön Pontelassa ja työväentalolla koostuen pääosin piikkiöläisistä ja kuusistolaisista.
Pataljoonan komentajaksi määrättiin kapteeni Armo Karkaus ja hän oli samalla 1. Divisioonan viestikomentaja. 1. Komppanian päälliköksi tuli luutnantti Ilmari Sipilä, 2. Komppanian päälliköksi tuli luutnantti Eino Halmevirta ja 3. Komppanian päälliköksi tuli puolestaan luutnantti Jouko Mäntynen.
Viestipataljoona 33:a perustaessa sen miehistöstä vain 1/3 oli viestialan koulutus. Vastaava tilanne vallitsi lähes koko armeijassa: viestijoukkoihin määrätyistä upseereista puolella, aliupseereista 1/4:lla ja miehistöstä 1/5:lla oli koulutusta viestiaselajiin. Yhteensä viestijoukoissa palveli jatkosodan alussa 12 400 miestä ja muutamia satoja lottia. Yhteensä aselajissa palveli 4,1% sodanajan vahvuudesta.
(Lähteet mm. http://www.nautelankoski.net/sota/jatkosota/viestipataljoona_33)
