Pohjois-Karjalan Lottaperinneyhdistyksen historiaa

Joensuun Niinivaaralta kesällä 2020 perunamaasta löytyneen Lotta-Svärd -kahvikupin palanen. (kuva: Mikko Rautiainen 2020)

Syksyllä 1991 Finlandia-talossa järjestettiin ensimmäinen sodanjälkeinen valtakunnallinen Lotta Svärd-juhla. Vuonna 1992 Rintamanaisten työryhmä ehdotti Lotille Lotta-yhdistysten perustamista.

Pohjois-Karjalan Lottaperinneyhdistys perustettiin ensimmäisten joukossa vuonna 1993. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli kansanedustaja Eeva Turunen. Muu puheenjohtaja ovat kanslisti Pirkko Järvelin 1996–1997, HuK Raili Puhakka-Mäkinen 1998–1999, rouva Satu-Marja Merentie-Östman 2000–2004, FM Kirsti Relander 2005–2007, VTM Ulla Mikkola 2008 -. Lottaperinneyhdistys on rahoittanut toimintansa jäsenmaksuilla ja tilaisuuksiin osallistuvilta kerätyillä kahvimaksuilla. Tämän lisäksi Salomaa-säätiö on tukenut Lottien ja pikkulottien ja heidän ikäistensä kuntouttavaa toimintaa. Lotat ja pikkulotat voivat hakea kuntoutustukea myös Lotta-Svärd-säätiöltä.

Yhdistyksen lippu vihittiin vuonna 1999. Lippu oli joka vuosi sankarihaudoilla itsenäisyyspäivänä pohjoiskarjalaisten maanpuolustusjärjestöjen lippujonossa

Yhdistyksen sääntöjen   mukaisesti yhdistys osallistuu liiton toimintaan ja levittää oikeaa tietoa Lotta Svärd –järjestöstä ja sen toiminnasta. Olennainen osa toimintaa on ollut erilaista virkistystoimintaa ja yhdessäoloa. 1990-luvultla toimintamuodoksi vakiintui kerran kuukaudessa järjestettävät päiväkahvitilaisuudet ensin pääasiassa NNKY:n tiloissa ja sittemmin Joensuun seurakuntakeskuksen yläsalissa.  Kahvittelun yhteydessä kuultiin eri alojen asiantuntijoiden esityksiä. Ohjelmaamme kuului myös syys- ja kevätretket eri kohteisiin maakunnassa ja joskus kauemmaksikin. Pisin päiväretki suuntautui Luumäelle, missä tutustuimme sotahistoriaan sekä Svinhufvudin Kotkaniemeen. Viimeisin syysretkemme suuntautui Kontiolahdelle, missä tutustuimme Kontiolahden kirkkoon ja seurakuntataloon. Retken jälkeen kunta tarjosi meille lounaan.

Lottaperinneyhdistyksen väkeä P.E. Svinhufvudin kotitalossa Kotkanniemessä Luumäellä 30.huhtikuuta 2008.

1990-luvun lopulla hallituksemme jäsenet vierailivat joillakin kouluilla kertomassa Lotta Svärd-toiminnasta.

Eri puolilla Suomea järjestettäviin liittokokouksiin osallistui tavallisesti viralliset edustajat (2).  Muutaman kerran lähdimme sunnuntaina järjestettävään liittokokousjuhlaan suuremmalla joukolla, viimeksi Kuopioon vuonna 2017, jolloin juhlan puhujana oli tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio.

Yhdistyksemme vastuulla oli liiton hengellisten päivien järjestäminen syyskuussa 2002 ja liittokokouksen järjestäminen oheistapahtumineen lokakuussa 2013. Tapahtuman järjestelyvastuussa olleena puheenjohtaja sai kutsun avec Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle 2013. Yhdistyksemme puheenjohtaja ja sihteeri pääsivät tutustumaan Viron lottatoimintaan. Vuonna 2017 puheenjohtaja ja Liisa Lehvonen tutustuivat vastaavaan toimintaan Ruotsissa.

Yhdistyksen puheenjohtaja sai kutsun osallistua Lotta Svärdin 100-vuotisjulallisuuksiin Helsingissä 8–10.10. Tilaisuudet päätti Lotta-Svärd 100-juhlamessu Helsingin tuomiokirkossa, jossa saarnan piti tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio.

Lotta Svärd -järjestön 100-vuotisjuhlallisuuksissa Helsingissä Lotta Svärd -järjestön 100-vuotisjuhlallisuuksissa Helsingissä 8.10.2021.

Lotta Svärd -järjestön 100-vuotisjuhlallisuuksia Helsingin Tuomiokirkossa 10.lokakuuta 2021.

Meidän yhdistyksemme primus motor ja kantava voima alkuvaiheessa oli Irma Elfvengren (8.6.1926 -20.1.2017), joka oli Joensuun lottatyttöjä ja lottakin. Jotkut kutsuivat Irmaa seuran toiminnanjohtajaksi, puheenjohtajuutta hän ei halunnut, mutta varapuheenjohtajana hän oli vuoteen 2005. Ymmärtääkseni yhtä kauan hän oli myös Lottaperinneliiton hallituksessa. Irmalla oli ideoita ja tekemisen halua, joita sitten yhdessä toteutettiin.

Yhteistyö sotilaspoikien perinnekillan kanssa käynnistyi jo 1995, jolloin järjestimme ensimmäisen yhteisen joululounaan. Lounaalle ei enää mennä bussilla seurakunnan kurssikeskukseen eivätkä Tiernapojatkaan enää kuulu joululounaan ohjelmaan, mutta lounasperinne jatkui edelleen hyvässä hengessä, kunnes korona mursi perinteen. Muutamat kesätapaamisetkin tansseineen hanurin säestyksellä järjestettiin yhdessä Olli Tiaisen majalla, mutta tuo toiminta ei jatkunut kovin pitkään.

Toimintamme alkuvaiheessa järjestimme juhlat yliopiston 600-paikkaisessa Carelia-salissa. Joulukuussa 1994 maanpuolustusjuhlassa juhlapuhujana oli puolustusministeri Elisabeth Rehn. Kutsuimme juhlaan kaikki Pohjois-Karjalassa lottamuistomitalin saaneet. Sali täyttyi. Juhlasalin ala-aulassa oli näyttely lottien toiminnasta. Seuraava juhla Carelia-salissa järjestettiin yhdessä sotilaspoikien kanssa juhlapuhujana eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen. Sali täyttyi silloinkin.  Molempiin juhlien järjestämiseen saimme eri tahoilta merkittävää tukea.

Yhteistyö Joensuun sittemmin Itä-Suomen yliopiston historian laitoksen, nyttemmin Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan historia- ja maantieteiden laitoksen kanssa jo 1995.  Historian opiskelijat Virva Muotka ja Jenni Toivola haastattelivat työharjoittelunaan Joensuun yliopiston silloisen yleisen historian professorin Marjatta Hietalan ohjauksessa 20 lottaa, Syksyllä 1999 Jenni Toivola teki vielä neljä lisähaastattelua, kaikkien yhteystiedot he saivat yhdistyksemme kautta. Nauhat luovutettiin Seinäjoelle ja ne on kopioitu avokelanauhalle Suomalaisen Kirjallisuusseuran Joensuun perinnearkistoon vuonna 2000.  1999–2000 Jenni Toivola litteroi yhdistyksen saaman apurahan turvin 12 lotan haastattelut ja työsti käsikirjoituksen suunnitteilla olleeseen julkaisuun. Julkaisu ei toteutunut. Historian jatko-opiskelija Terhi Tuononen käytti aineistoa hyväkseen kirjoittaessaan historian laitoksen silloisen yliassistentin Tiina Kinnusen ohjauksessa yhdistyksemme 10-vuotisjuhlassa vuonna 2003 julkistetun teoksen ”Eteen onnen armahan synnyinmaan” Pohjois-Karjalan Lotta Svärd 1921–1944.  Historian kirjoitustyö ei olisi edistynyt ilman Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön Riitta ja Väinö H. Bromanin ja Pohjois-Karjalan Kulttuurirahaston Antti ja Siiri Lehvosen rahaston tukea. Salomaa-säätiöltä olemme saaneet vuosittain merkittävää tukea käytettäväksi kuntouttavaan toimintaan.

Maaliskuussa 2017 historian opiskelijoiden liitto piti vuosikokouksensa seminaareineen Joensuussa.  Seminaari päättyi kaksituntiseen paneeliin

”Sodan kokeneiden kertomuksia”, johon osallistui kaksi yhdistyksemme jäsentä: lotta Fanny Mönkkönen, ja lottatyttö, Hely Teittinen.  Seminaarin yhteydessä jaetussa historian opiskelijoiden liiton lehdessä oli aukeaman juttu yhdistyksemme ja veteraanien toiminnasta.

Historianopiskelijoiden liiton järjestämä seminaari Joensuussa 18.maaliskuuta 2017. Kuvassa vas. Sotakamreeri Jorma Mikkonen, pj. Ulla Mikkola, professori, sotaveteraani Veijo Saloheimo, lottatyttö Hely Teittinen sekä Lotta Fanny Mönkkönen.

Kun uusia vastuunottajia ei yrityksistä huolimatta löytynyt, päätettiin yhdistyksen toiminta lakkauttaa. Yhdistyksen pöytäkirjat toimintavuosilta on toimitettu Kansallisarkiston Joensuun toimipisteeseen, mistä saimme 1.11.2022 ilmoituksen, että materiaalia on 0,20 hm.  Toiminta jatkuu Sotiemme 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kerhona. Päiväkahveille kokoonnutaan kuukauden toisena maanantaina

Ulla Mikkola, puheenjohtaja 2008-2022

Pohjoiskarjalaisia lottia lottamuseon lottagalleriassa

Lue pikkulottien tarinoita täältä

Pohjoiskarjalaisten lottien sotamuistoja:

Hilja Viljanen; Rintamalottana jatkosodassa

Hilja Viljanen (os. Martikainen) (1918–2019) syntyi Nurmeksen Haapapurolla tammikuussa 1918 aikana, jolloin punaiset ja valkoiset kävivät taistelua Suomen hallinnasta. Viljanen osallistui Jatkosotaan muonitus -ja lääkintälottana, suorittaen rintamapalvelusta muun muassa Rukajärvensuunnalla. Ajatuksiaan sodasta Viljanen kertoo 101-vuotiaan viisaudella.

https://www.youtube.com/watch?v=4zBeXzTiYV4